Hölmöläisten talo oli liian pimeä. Koska kukaan ei halunnut olla pimeässä, piti pirttiin saada valoa. Mutta miten? Sitä mietittiin ja pohdittiin niin, että ohimoita jyskytti. Lopulta joku keksi, että maailmahan on valoa täynnä ja heillä on säkkejä, joilla sitä kuljettaa. Jospa he jakaantuisivat kahteen ryhmään, miehet ja naiset omiinsa. Miehet kaappaisivat valoa omiin säkkeihinsä ja veisivät sitä mökkiin. Naiset toisivat säkeillänsä pimeyttä ulos. Niin talo saataisiin valoisaksi.

Idea koettiin hyväksi ja se päätettiin toteuttaa: naiset hakemaan pimeyttä pois ja miehet viemään valoa tilalle. Säkit täyteen valoa, joka oli yllättävän kevyttä, ja sisälle. Talon ovella kävi vilske, kun toiset toivat ja toiset veivät.

Matti kävi joskus katselemassa Hölmölän kylän tapahtumia ja sattui paikalle, kun valoa kuljetettiin. Yksi kylän väestä kertoi Matille, mitä siinä oltiin tekemässä. Matti aprikoi ja teki ehdotuksen asiaan. Sipistyään ja supistuaan aikansa hölmöläiset tulivat siihen tulokseen, että koska heidän tapansa ei ollut tuonut valoa pirttiin kovasta yrityksestä huolimatta, Matin ehdotusta voitaisiin kuunnella.

Matti otti kirveen, saapasteli talolle ja hakkasi seinään pienen reiän, ikkunan. Hölmöläiset menivät sisälle taloon ja ihme, sinne todellakin tulvi valoa ikkunasta. Niin yksinkertainen, mutta hyvä idea! Matti lähti kylästä hölmöläisten tyytyväisyydestä huvittuneena.

Matin mentyä ikkunaa päätettiin laajentaa. Saataisiin lisää valoa. Ikkuna hakattiin suuremmaksi ja vielä suuremmaksi niin, että lopulta koko seinä oli poissa. Mökki oli jo ihanan valoisa, mutta valoa haluttiin vielä lisää. Yksissä tuumin tehtiin ikkunoita lisää niin, että toinenkin seinä hävisi.

Vielä olisi haluttu lisää valoa, mutta kun kolmatta seinää alettiin hakata, koko talo lysähti kasaan. Hölmöläiset olivat hieman suruissaan, kun taloa ei enää ollut. Ei se oikeastaan haitannut, sillä valoa ainakin oli riittämiin.