Käsitteitä
eduskuntauudistus: säätyvaltiopäivien muuttaminen yksikamariseksi eduskunnaksi vuonna 1906; 200 kansanedustajaa valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla
valtalaki 1917: sosialistienemmistöisen eduskunnan heinäkuussa säätämä laki, jonka mukaan korkein valta Suomessa siirtyy Venäjän väliaikaiselta hallitukselta eduskunnalle; ei vahvistettu Venäjällä ja johti eduskunnan hajottamiseen
järjestysvaltatyhjiö: tilanne, jossa kenelläkään ei ole yhteiskunnassa selkeää järjestysvaltaa; syntyi Suomeen vähitellen vuoden 1917 aikana, kun Venäjän ote Suomesta hellitti; Suomella ei ollut omaa armeijaa eikä poliisivoimia
suojeluskunnat: alun perin 1905 suurlakon aikana perustettu, mutta sen jälkeen hajonnut porvareiden järjestyskaarti; syntyi uudelleen 1917; nimitettiin tammikuussa 1918 porvarillisen hallituksen virallisiksi joukoiksi; muuttui sisällissodan jälkeen vapaaehtoiseksi maanpuolustusjärjestöksi, sai tukea valtiolta ja asema vakinaistettiin lailla 1927; järjesti mm. maanpuolustuskoulutusta ja urheilukilpailuja; lakkautettiin ”fasistisena järjestönä” välirauhansopimuksessa 1944
punakaarti: aseistettu vallankumouksellinen työläisjoukko; perustettu Suomessa ensimmäisen kerran 1905 ja uudelleen 1917; Suomen 1918 sodassa työläisten armeijan perusjoukko
marraskuun yleislakko: vuoden 1917 yleislakko, jonka taustalla lokakuun vallankumous Venäjällä ja Suomen työväen Me vaadimme -ohjelma; jännittynyt tilanne sai porvarillisen senaatin julistamaan itsensä korkeimman vallan käyttäjäksi ja suostumaan osaan työväen vaatimuksista
kansanvaltuuskunta: punaisia vuoden 1918 sodassa johtanut vallankumoushallitus, puheenjohtajana Kullervo Manner
vapaussota: Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; vapaussodan mukaan suomalaiset taistelivat vapautuakseen venäläisistä; säilyi pitkään sodan jälkeen virallisena nimityksenä, koska valkoiset voittivat sodan
jääkäriliike / jääkärit
itsenäisyysliike, joka pyrki irrottamaan Suomen Venäjästä; noin 2 000 jääkäriä hankki vuosina 1915–18 koulutuksen Saksassa, suurin osa osallistui sisällissodassa valkoisten puolelle; muodostivat itsenäisen Suomen armeijan rungon ja toimivat johtotehtävissä vuosien 1939–45 sodissa
valkoinen terrori: Suomen vuoden 1918 sotaan liittyneet valkoisten tekemät veriteot, jotka tehtiin varsinaisten taistelujen ulkopuolella ja sodan jo päätyttyä
kapina: Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; punaiset nousivat kapinaan laillista hallitusta vastaan
punakapina: Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; ks. kapina
luokkasota: Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; punaiset pitivät sotaa luokkasotana, jossa työväenluokka nousi varakkaampaa porvariluokkaa vastaan
kansalaissota: Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; saman maan kansalaiset lähtivät aseelliseen taisteluun toisiaan vastaan
sotasurmaprojekti: vuosina 1998–2003 toiminut tutkimushanke; tutki 1914–22 surmansa saaneita; ajanjakso käsittää ensimmäisen maailmansodan, sisällissodan ja heimosodat; tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena on vähentää sisällissodan aiheuttamia traumoja
menneisyyden hallinta: yritys tulla toimeen epämieluisan historian kanssa ja näin tavallaan hallita sitä; vaikeita asioita käsitellään avoimesti ja myönnetään historiassa tehdyt virheet