Sallan lukio toimii Sallan koulukeskuksen läheisyydessä sijaitsevassa lukiorakennuksessa osoitteessa Kuusamontie 71, jossa on asianmukaiset opetustilat ja jonka opetustilojen viihtyisyyteen, muunneltavuuteen, ergonomisuuteen ja ekologisuuteen on kiinnitetty huomiota. Lukiorakennuksen alakerrassa on seitsemän opetustilaa ja oleskelutiloja sekä opiskelijoille että opettajille. Lukiorakennuksen yläkerta on lukion opiskelija-asuntolakäytössä.

Koulukeskuksen tilat ovat myös lukion käytössä, esimerkiksi ruokailu tapahtuu samoissa tiloissa kuin Kirkonkylän koulun ja Sallatunturin koulun ruokailut. Myös musiikkia, kuvataidetta ja liikuntaa opetetaan koulukeskuksen tiloissa.

Lukion sijainti mahdollistaa lähiympäristön hyödyntämisen opiskelussa. Lukion uudet tilat mahdollistavat joustavan ryhmittelyn, ja kaikki opetustilat on suunniteltu oppimista tukeviksi. Oppimisympäristöt mahdollistavat monipuolisten ja ajanmukaisten oppimis- ja opetusmenetelmien käytön. Koulun verkkoyhteydet mahdollistavat digitaalisten opiskeluympäristöjen hyödyntämisen ja opiskeluympäristön laajentamisen oppilaitoksen ulkopuolelle.

Sallan lukiossa huomioidaan opiskelijan ja henkilöstön pedagoginen, fyysinen, psyykkinen, psykososiaalinen, sosiaalinen ja henkinen oppimisympäristö.

Pedagoginen oppimisympäristö:

Pedagogiseen oppimisympäristöön kuuluvat valtakunnalliset ja paikalliset opetussuunnitelmaan kirjatut oppimisen tavoitteet ja sisällöt, opetus- ja arviointimenetelmät, ohjaus sekä oppimisen tuki ja opiskeluhuolto. Pedagoginen oppimisympäristö on huomioitu Sallan lukion opetussuunnitelmaa tehtäessä niin, että se on mahdollisimman avoin ja selkeä opiskelijoille kunkin oppiaineen opintojakson kuvauksissa.

Fyysinen oppimisympäristö:

Sallan lukion uusi koulurakennus on suunniteltu ja tehty huomioiden fyysisen oppimisympäristön osatekijät, muun muassa turvallisuus, ergonomisuus, viihtyisyys sekä oppimista edistävät tilaratkaisut. Koulun tilat mahdollistavat erilaisten työskentelytapojen ja opetusvälineiden käytön. Erikokoiset tilat, niiden yhdistely sekä kaluste- ja välineratkaisut tukevat tilojen muunneltavuutta ja joustavuutta mahdollistaen erikokoisten ryhmien työskentelyn niin lähi- kuin epäopetuksena. Tilojen suunnittelussa on huomioitu myös muita fyysisen oppimisympäristön tärkeitä tekijöitä kuten lämpöolosuhteet, ilmanlaatu, valaistus, värimaailma, esteettisyys, äänimaailma sekä teknologian saatavuus, sijoittelu ja käyttäjäystävällisyys.

Toimiva ja motivoiva fyysinen ympäristö edistää oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Fyysinen ympäristö vaikuttaa myös koulussa viihtymiseen. Ergonomian huomioiva oppimisympäristö tukee opiskelijoiden ja henkilöstön jaksamista.

Psyykkinen oppimisympäristö:

Psyykkinen oppimisympäristö rakentuu opiskelijan kognitiivisista ( mm. tiedot ja taidot) ja emotionaalista tekijöistä (mm. tunteet, motivaatio). Hyvässä psyykkisessä oppimisympäristössä tavoitellaan kiireetöntä, myönteistä ja rohkaisevaa ilmapiiriä. Dialogilla, tasa-arvoisuudella ja erilaisuuden hyväksymisellä on suuri merkitys oppimisella ja viihtyvyydelle. Psyykkisen oppimisympäristön tekijöitä ovat myös koulun tunneilmasto, kokemus osallisuudesta ja ryhmään kuulumisesta sekä mahdollisuudet avun, tuen ja arvostuksen saamiseen.

 

Psykososiaalinen oppimisympäristö:

Psykososiaalinen oppimisympäristö on keskeinen ekososiaalisen sivistymisen kannalta. Ekososiaalisuuden käsite koostuu kahdesta osasta: Ekologisuus eli luonnon hyvinvointi on kaiken yläpuolella. Tarvitsemme puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa elääksemme. Ekososiaalisuus rakentuu vahvasti ihmistenvälisyydelle, joka mahdollistaa yksilön saaman arvostuksen ja tunnustuksen. Ihmisen vakaumus elämän arvosta ja olemassaolon tarkoituksesta syntyy siitä kokemuksesta, että hänen oma olemassaolonsa on arvokasta. Vain oman olemassaolonsa arvokkaana kokeva voi arvostaa toisia ja kokea vastuuta ympäristön tilasta.

Ekososiaalista sivistymistä edistävä oppimisympäristö synnyttää vastuullisuutta yhteisistä asioista, ympäristöstä ja kanssaihmisistä. Vastuullisuus rakentuu oppimisympäristöjen käytännöille ja toimintakulttuureille, mutta sen ymmärtämiseen tarvitaan myötätunnon kokemuksia ja kohtaamisia, jotka auttava näkemään maailmaa myös muiden näkökulmasta.

Sosiaalinen oppimisympäristö:

Sosiaalista oppimisympäristöä määrittävät opiskelijoiden ja henkilöstön väliset sekä opiskelijoiden ja henkilöstön väliset vuorovaikutussuhteet, yhteisöllisyys, yhteistyö ja yhdenvertaisuus. Tärkeitä ovat turvallisuuden tunteen kokemukset ja sosiaalisen tuen mahdollisuudet.

Henkinen oppimisympäristö:

Henkinen oppimisympäristö rakentuu opiskelijoiden ja henkilöstön kokemuksista siitä mikä on arvokasta ja tärkeää niin yksilön kuin yhteisön tasolla tarkasteltuna. Koettu maailma ei ole neutraali, sillä jotkin asiat koetaan arvokkaimmiksi kuin toiset. Tässä ajassa eräänä mittapuuna voidaan käyttää kestävää kehitystä, mikä nivoutuu myös ekososiaaliseen oppimisympäristöön. Kestävän kehityksen huomioiminen tarkoittaa vastuun ottamista luonnosta, ihmiskunnasta ja tulevaisuudesta. Kestävän kehityksen ajatuksen perustana voi nähdä välittämisen ja vastuun. Laajasti ajattelen kestävään kehitykseen kuuluvat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu.