Torstai 16.5.
Tämän päivän teemana oli bulgarialainen kansanmusiikki. Päivä alkoi ekaluokkalaisten tanssitunnilla koulun peilisalissa. Tähän mennessä yhdelläkään tanssitunnilla tai tanssiesityksessä ei ole musiikkia soitettu äänitteeltä vaan koulun harmonikansoitonopettaja on aina paikalla säestämässä.
Seuraavaksi oli vuorossa bulgarialainen huilu kaval. Toisin kuin suomalaisille tutussa nokkahuilussa suukappaleessa on vain pyöreä reikä ja siihen pitäisi puhaltaa vinosti niin, että reunaan osuva ilma alkaa värähdellä ja saa aikaan äänen. Useammasta yrityksestä huolimatta sain aikaan pelkkää tuhinaa. Tässä kakkosluokkalaisten taidonnäyte.
Bulgarialaisessa kansanmusiikissa on aluettain monia erilaisia tyylejä. Tässä näyte Dobrichin seudun kansanlaulusta.
Säkkipilli tuo monille mieleen vain Skotlannin mutta se kuuluu myös monen muun maan kansanmusiikkiin. Jopa Suomessa on soitettu aikoinaan säkkipilliä. Bulgarialaisessa säkkipillissä on vain yksi pilli toisin kuin esim skottilaisessa. Kolmasluokkalainen Georgi oli varta vasten pukeutunut säkkipillinsoittajan esiintymisasuun. Bulgarialaiselle kansanmusiikille on tyypillistä monenlaiset tahtilajit, jotka saattavat myös vaihdella kesken kappaleen. Soittotunnilla soitetuista kappaleista löytyi ainakin 5/8, 7/8, 9/8 ja 5/16 tahtilajit.
Kolme säkkipillinsoittajaa pienessä huoneessa oli melkoisen vahva kokemus.
Koulun bändi treenaa ahkerasti erilaisia esiintymisiä varten ja siinä on bändisoittimien lisäksi myös puhaltimia mukana. Moni bändiläisistä osaa soittaa useampaa soitinta.
Pääsin hetkeksi kiertelemään oppitunneille, joilla oli hyvin rauhallista. Oppilaat seurasivat opettajan opetusta ja osallistuivat keskusteluun. Kännykät olivat joko repussa tai opettajanpöydällä lokerikossa. Kännykkää ei ole lupa pitää esillä oppitunneilla. Oppilailla on kierrätettävät oppikirjat ja omat työkirjat tai vihkot. Osassa luokista on opettajan tietokoneeseen kytketty iso näyttö, älytaulu tai projektori + valkokangas.
Kurkistelin myös muihin luokkiin. Kuvataiteen luokassa oli aistittavissa tekemisen meininki.
Koulun biologian kerho hoitaa koulun puutarhaa.
Erityisopetuksessa on oma tilansa niin pedagogiselle tuelle, puheopetukselle kuin käyttäytymiseen ja itsehillintään liittyville asioille.
Bulgarialainen wilma muistuttaa hyvin paljon suomalaista. Samat ominaisuudet löytyvät molemmista. Hyvä tunti ja käytösmerkinnöille oli valmiina monia erilaisia kuvakkeita. Opettaja pystyy myös halutessaan laittamaan joka oppitunnista oppilaalle arvosanan. Bulgarialainen arvosteluasteikko on 2-6.
Päivän päätteksi oli vielä kolmasluokkalaisten kansantanssinäytös vanhemmille. Jälleen harmonikkaopettaja hoiti säestykset.
Myös minua huomioitiin näytöksen lopuksi. Sain muutaman bulgarialaisen käsityön ja oppilaiden piirtämiä kuvia kyrillisten aakkosten isistä Cyrilistä ja Methodoniuksesta.
Seuraavaksi oli vuorossa bulgarialainen huilu kaval. Toisin kuin suomalaisille tutussa nokkahuilussa suukappaleessa on vain pyöreä reikä ja siihen pitäisi puhaltaa vinosti niin, että reunaan osuva ilma alkaa värähdellä ja saa aikaan äänen. Useammasta yrityksestä huolimatta sain aikaan pelkkää tuhinaa. Tässä kakkosluokkalaisten taidonnäyte.
Bulgarialaisessa kansanmusiikissa on aluettain monia erilaisia tyylejä. Tässä näyte Dobrichin seudun kansanlaulusta.
Säkkipilli tuo monille mieleen vain Skotlannin mutta se kuuluu myös monen muun maan kansanmusiikkiin. Jopa Suomessa on soitettu aikoinaan säkkipilliä. Bulgarialaisessa säkkipillissä on vain yksi pilli toisin kuin esim skottilaisessa. Kolmasluokkalainen Georgi oli varta vasten pukeutunut säkkipillinsoittajan esiintymisasuun. Bulgarialaiselle kansanmusiikille on tyypillistä monenlaiset tahtilajit, jotka saattavat myös vaihdella kesken kappaleen. Soittotunnilla soitetuista kappaleista löytyi ainakin 5/8, 7/8, 9/8 ja 5/16 tahtilajit.
Kolme säkkipillinsoittajaa pienessä huoneessa oli melkoisen vahva kokemus.
Koulun bändi treenaa ahkerasti erilaisia esiintymisiä varten ja siinä on bändisoittimien lisäksi myös puhaltimia mukana. Moni bändiläisistä osaa soittaa useampaa soitinta.
Pääsin hetkeksi kiertelemään oppitunneille, joilla oli hyvin rauhallista. Oppilaat seurasivat opettajan opetusta ja osallistuivat keskusteluun. Kännykät olivat joko repussa tai opettajanpöydällä lokerikossa. Kännykkää ei ole lupa pitää esillä oppitunneilla. Oppilailla on kierrätettävät oppikirjat ja omat työkirjat tai vihkot. Osassa luokista on opettajan tietokoneeseen kytketty iso näyttö, älytaulu tai projektori + valkokangas.
Kurkistelin myös muihin luokkiin. Kuvataiteen luokassa oli aistittavissa tekemisen meininki.
Koulun biologian kerho hoitaa koulun puutarhaa.
Erityisopetuksessa on oma tilansa niin pedagogiselle tuelle, puheopetukselle kuin käyttäytymiseen ja itsehillintään liittyville asioille.
Bulgarialainen wilma muistuttaa hyvin paljon suomalaista. Samat ominaisuudet löytyvät molemmista. Hyvä tunti ja käytösmerkinnöille oli valmiina monia erilaisia kuvakkeita. Opettaja pystyy myös halutessaan laittamaan joka oppitunnista oppilaalle arvosanan. Bulgarialainen arvosteluasteikko on 2-6.
Päivän päätteksi oli vielä kolmasluokkalaisten kansantanssinäytös vanhemmille. Jälleen harmonikkaopettaja hoiti säestykset.
Myös minua huomioitiin näytöksen lopuksi. Sain muutaman bulgarialaisen käsityön ja oppilaiden piirtämiä kuvia kyrillisten aakkosten isistä Cyrilistä ja Methodoniuksesta.