1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja Reisjärven varhaiskasvatussuunnitelma
VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN REISJÄRVELLÄ
Reisjärvellä on myös muuta varhaiskasvatusta. Siihen sisältyy seurakunnan lapsityön päiväkerhotoimintaa sekä perhekerho vuoroviikoin seurakunnan tai MLL:n paikallisyhdistyksen järjestämänä. Heidän toimestaan on tarjolla myös eri-ikäisille tarkoitettu Terhokerho. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perhekeskustoiminta järjestää perhekerho- ja lapsiparkkitoimintaa Väinölässä viikoittain.
Varhaiskasvatussuunnitelman esittelyä
Reisjärven vasu laaditaan suomenkielellä ja se hyväksytään Reisjärven kunnan kasvatus-ja koulutuslautakunnassa kesäkuussa 2017. Suunnitelma laaditaan järjestäjäkohtaisena ottaen huomioon eri toimintamuotojen erityispiirteet. Lapsen kehityksen ja oppimisen tukiosiota täydennetään yhteistyössä Ppky Selänteen kanssa heidän tuottamiensa erityispalveluiden esittelyllä. Kokonaisuudessaan suunnitelma antaa toimintamuodoittain tilaa omaleimaiselle toimintakulttuurille, jota raamittavat yhteisesti sovitut pedagogiset ratkaisut ja linjaukset. Suunnitelma on asiakirja, jota päivitetään vuosittain suunnitelman arvioinnin ja kehittämisen pohjalta.
Osaksi paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa linkitetään muut paikalliset suunnitelmat linkkipankkina, joka löytyy peda.net-oppimisympäristöstä.
Reisjärven erityispiirteet, varhaiskasvatuksen erilaiset järjestämisen tavat, kehittämisen tavoitteet sekä lapsia koskevat muut paikalliset suunnitelmat
Reisjärvi on luonnonkaunis kunta, jossa on pienuuteensa nähden paljon paikallista osaamista. Luonto kaikkinensa luo hyvät puitteet monipuoliselle käytölle ja hyödyntämiselle. Reisjärven varhaiskasvatus hyödyntää kehittämiskohteinaan näitä paikallisia ominaisuuksia ja vahvuuksia. Toimintakulttuurin muutosta vahvistetaan laaja-alaisen yhteistyön kehittämisellä. Yhteistyötä tehdään sekä varhaiskasvatuksen toimintamuotojen kesken että ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökuvioiden rakentamisessa hyödynnämme MLL:n Pohjois-Pohjanmaan aluetyön tuomaa osaamista ja työpanosta.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne, laatiminen ja arviointiin liittyvät käytännöt
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne pohjautuu valtakunnalliseen ohjeeseen. Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma, joka tarkistetaan tarvittaessa, vähintään puolen vuoden välein. Vasu-keskustelu käydään kahden kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta. Tarvittaessa lapsen vasua täydennetään lapsen henkilökohtaisella lääkehoitosuunnitelmalla ja/tai tuen tarpeet ja tavoitteet- liitteillä.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) on lapsuutta arvostava, lasta kannatteleva ja myönteinen kertomus hänen ainutlaatuisuudestaan. Tavoitteenamme on oppia tuntemaan lapsi mahdollisimman hyvin ja löytää tapoja tukea lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa.
Laadimme jokaiselle lapselle oman varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä huoltajien, lapsen ja tarvittaessa lapsen kehitystä ja oppimista tukevien asiantuntijoiden kanssa. Lapsen vasun laatiminen perustuu lapsen tuntemiseen, kuulemiseen ja havainnointiin lapsen kasvun polulla. Lapsen vasun laatiminen perustuu varhaiskasvatuslakiin (§7a).
Lapsen vasun laatiminen on prosessi, joka alkaa aloituskeskustelulla lapsen tullessa varhaiskasvatukseen. Lapsen vasuun kirjaamme tavoitteet varhaiskasvatuksen toiminnalle. Tavoitteet ovat pohjana lapsiryhmän pedagogiselle toimintasuunnitelmalle, pienryhmätoiminnan toteuttamiselle ja lapsen yksilölliselle ohjaukselle.