Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden.

Pedaagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen periaatteita sekä seurannan ja arvioinnin käytännöt

Reisjärven varhaiskasvatuksessa tulee kehittää palaverikäytäntöjä toimintamuodoittain. Sekä henkilöstön että lasten kanssa tehtävään suunnittelu – ja arviointityöhön tulee varata oma aika ja paikka suunnitelmallisesti. Lasten kanssa tehtävää suunnittelua lisätään jokaisessa toimintamuodossa. Näistä toimintatavoista viestitetään vanhemmille sekä annetaan ja pyydetään palautetta.

Toimintakauden alussa varhaiskasvatushenkilöstö tekee suunnitelman, jossa huomioidaan eri toimintamuotojen mahdollisuudet ja erityispiirteet. Suunnitelmassa huomioidaan lasten toiveita ja tarpeita, jotka kootaan huomioiden lasten eri ikä- ja kehitystasot. Pedagogisen toiminnan osuutta vahvistetaan. Paikallista suunnitelmatyötä tehtäessä vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö toivoivat vuosittain yhdessä pidettävää vanhempainiltaa. Toimintamuodot järjestävät omat vanhempainiltansa ajankohtaisten asioiden puitteissa.


Varhaiskasvatuksen pedagogisen dokumentoinnin periaatteita ja käytäntöjä

Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Siihen kuuluu havainnointia, dokumentointia ja niiden vuorovaikutuksellista tulkintaa.

Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien, piirrosten tai henkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidän kehitystään ja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnittelun perusta.

Oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Ne ohjaavat henkilöstöä monipuolisen ja eheytetyn pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa. Lapsilla on oikeus saada monipuolisia kokemuksia oppimisen eri alueista. Oppimisen alueet eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Oppimisen alueet on ryhmitelty esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti viideksi kokonaisuudeksi:

Eheytetty pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun ja tutkimisen. Lasten mielenkiinnon kohteet ja kysymykset ovat toiminnan keskeinen lähtökohta. Aihepiirit voivat nousta esimerkiksi leikeistä, saduista, retkistä tai spontaaneista vuorovaikutustilanteista lasten ja henkilöstön kesken tai lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tapa, jolla oppimisen alueiden tavoitteita käsitellään, vaihtelee valittujen aihepiirien, tilanteiden ja lasten oppimisen mukaan. Henkilöstön tehtävänä on varmistaa, että pedagoginen toiminta edistää eri-ikäisten lasten kehitystä ja oppimista.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatuksen toteuttaminen

Eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevat lapset integroidaan tavallisiin varhaiskasvatuksen ryhmiin lapsen tarpeet huomioon ottaen. Tapauskohtaisesti päätetään lapsen varhaiskasvatuksen kaksikielisestä järjestämisestä. Lapsen perheen kanssa laaditaan tarvittaessa S2- suunnitelma. Perhettä ohjataan miettimään hyvissä ajoin lapsen esiopetukseen- ja koulupolkuun liittyvien kielivalintojen tekemistä tapauskohtaisesti. Päätös tehdään ennen esiopetukseen siirtymistä.