Varhaiskasvatuksessa lapselle voidaan antaa tukea monin tavoin. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee havaintoja lapsesta. Mahdolliset huolet otetaan puheeksi huoltajien kanssa. Lapsen tarvitsemat tukitoimet aloitetaan, kun huoli lapsen kehityksestä ja oppimisesta herää. Lapsen tuen tarpeen arviointiin osallistuu varhaiskasvatuksen käytössä oleva erityisopettaja.

Varhaiskasvatuksessa tarjotaan Lapset puheeksi-keskustelua. Sen avulla kartoitetaan lapsen hyvinvointia kaikissa kehitysympäristöissään yhteistyössä huoltajien kanssa.

Alle kouluikäisen lapsen tukitoimet toteutetaan ensisijaisesti kotona tai varhaiskasvatuksessa. Tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan myös erityispedagogisilla toimenpiteillä ja muiden asiantuntijoiden tuottamilla tukitoimilla. Tarvittaessa työtapoja ja oppimisympäristöjä muunnellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Reisjärven varhaiskasvatukselle asiantuntijapalvelut tuottaa Ppky Selänne.



Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tuottamat asiantuntijapalvelut

Lastenneuvola

Neuvolapalvelut on suunnattu lasta odottavalle perheelle, lapsen syntymän jälkeen lapselle ja hänen perheelleen siihen asti, kunnes lapsi aloittaa koulun. Lapsen syntymän jälkeen neuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä sekä tuetaan koko perhettä kasvatukseen liittyvissä asioissa ja lapsen hoidossa. Lastenneuvolan ensisijainen tavoite on lapsen suotuisan kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Lastenneuvolassa laajat terveystarkastukset suoritetaan lapsen ollessa 4 kuukauden ja 18 kk ikäinen sekä 4-vuotiaana. Varhaiskasvatus täyttää osaltaan lapsen nelivuotistarkastusta varten havaintokaavakkeen. Lapsi ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin neuvolalääkärin kautta.

Perhetyö

Neuvolan perhetyö on sosiaalihuoltolain 18 § mukaista perhetyötä. Se on matalan kynnyksen palvelu. Perhetyön avulla perheet saavat varhaisessa vaiheessa tukea esimerkiksi jaksamiseen, vanhemmuuteen tai lapsen kehitykseen. Perhetyötä ja muita mahdollisia sosiaalipalveluita toteutetaan suunnitelmallisesti yhteistyössä vanhempien kanssa. Perhetyö on keskustelua kasvatukseen, vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa sekä vanhempien ohjausta ja tukea arjen toiminnoissa.

Perhekeskustoiminta

Perhekeskukset ovat niin sanottuja matalan kynnyksen perhepalveluja. Tavoitteena on, että perhekeskustoimintaan on helppo tulla yhdessä koko perheen voimin. Perhekeskuksen eri toiminnot (lasten kerhot, perhekerhot, lapsiparkki ja erilaiset muut toiminnot) tukevat perheitä oikea-aikaisesti perheen erilaisissa arjen, jaksamisen ja vanhemmuuden kysymyksissä. Perhekeskuksen ammattilaiset kuuntelevat ja antavat tarvittaessa apua ja neuvoja vanhempien pulmissa.

Lapsiperheiden kotipalvelu

Sosiaalihuoltolain mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Ppky Selänteessä lapsiperheiden kotipalvelu toimii neuvolapalveluiden yhteydessä. Neuvolan kautta on mahdollista hakeutua lapsiperheiden kotipalvelun piiriin. Lapsiperheiden kotipalvelu tarjoaa tilapäistä lasten- ja kodinhoitoapua sitä tarvitseville lapsiperheille.

Puheterapia

Puheterapeutti hoitaa, kuntouttaa ja tutkii kielen, puheen ja äänen häiriöitä. Puheterapeuttiin otetaan yhteyttä silloin, kun jokin lapsen kielenkehityksessä aiheuttaa huolta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi puheen viivästyminen, epäselvyys tai ongelmat ohjeiden ymmärtämisessä. Puheterapeutti tekee testien ja havaintojen perusteella arvionsa sekä määrittelee kuntoutuksen tarpeen. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa muiden lasta hoitavien tahojen, kuten neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan, lääkärin, psykologin, toiminta-ja fysioterapeutin kanssa.

Fysioterapia

Lapsi voidaan ohjata fysioterapiaan neuvolan tai erityissairaanhoidon lähettämänä sekä vanhempien aloitteesta. Neuvolan syitä ohjata lapsi fysioterapiaan ovat muun muassa motorisen kehityksen viivästymät (esim. konttauksen puuttuminen, kävely 18 kk), neli- tai viisivuotistarkastuksessa esiin tullut karkeamotorinen kömpelyys, ylipaino tai astma.

Toimintaterapia

Toimintaterapiassa kehitetään niitä valmiuksia ja taitoja, joita lapsi tarvitsee arkielämässään. Keskeisenä lasten toimintaterapiassa on normaali kehitys ja sen tukeminen. Kehitystä hidastavien tekijöiden selvittelyn tavoitteena on auttaa ymmärtämään, miksi lapsella on pulmia vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja/tai käyttäytymisessä sekä miten näille tarvittavaa kehityksellistä pohjaa voidaan vahvistaa. Toimintaterapiaan tullaan yleensä terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä sekä fysio- tai puheterapian pyynnöstä.

Vammaispalvelut

Ppky Selänteen vammaispalvelut tuottaa palveluja vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain perusteella. Vammaispalvelujen asiakkaina on lapsia/perheitä, jotka ovat varhaiskasvatuksen piirissä. Lapsiperheitä tukevia vammaispalveluja ovat mm. viittomaopetus, tilapäishoito, palveluohjaus ja portaat- varhaiskasvatusohjelman ohjaus. Vammaispalvelut tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa myös kehitysvammaisten lasten kuntouttavan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa.

Terapiapalvelut

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana

Lapsen vasuun kirjataan yhdessä huoltajien kanssa lapsesta tehdyt havainnot, kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja tuen tarpeet, sekä lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Tarvittaessa lapsen vasua täydennetään lapsen henkilökohtaisella lääkehoitosuunnitelmalla ja/tai tuen tarpeet ja tavoitteet-liitteellä.

Varhaiskasvattajat suunnittelevat tuen yhteistyössä huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa, tukipolku tulee näkyväksi. Tarkistamme lapsen vasun aina kun lapsen tarpeet muuttuvat. Vasun arviointi kohdistuu toiminnan, järjestelyjen ja pedagogiikan arviointiin.

Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt

Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus turvaavat yhdessä lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumon. Eri toimijoiden välille tarvitaan suunnitelmallista yhteistyötä, jotta varmistetaan lapsen oppimispolun eheä kokonaisuus. Lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseksi tulee toimintakulttuurien, oppimisympäristöjen sekä tuen käytäntöjen olla mahdollisimman yhteneväisiä.

Lapsi ja huoltajat haluavat tutustua esiopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennen opetuksen alkua. Siirrämme keskeisen tiedon lapsen kasvusta ja oppimisen etenemisestä esiopetukseen yhteistyössä huoltajien kanssa. Luottamuksellisia tietoja siirrettäessä noudatamme voimassa olevia säädöksiä.

Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustamispalveluihin sekä apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet varhaiskasvatuksen järjestäjän päättämällä tavalla.