Koulupaikan löytäminen tuotti hankaluuksia. Kuntakokous päätti syyskuussa 1899, ettei kansakoulua voida näin huonona aikana ryhtyä rakentamaan. Joulukuussa samana vuonna oli ääni jo muuttunut: oli huomattu, ettei kunnassa ollut yhtään varsinaista koulurakennusta ja päätettiin "hätäaputyönä" rakentaa koulu kirkonkylälle Saksanpeltoon (= nykyinen terveyskeskus). Ehtona oli, että valtio myöntäisi 5000 mk lahjoituksena ja 7000 mk lainaa. Koulun kustannusarvio oli n. 15000 mk, joten ehdot olivat varsin kovat eikä niihin suostuttukaan.

Alkuvuodesta 1900 valittiin kirkonkylän kansakoulun rakennusjohto (Juho Nyman, Wilho Aho, Kalle Maliniemi ja Juho Aho), jonka tehtävänä oli myös varojen hankkiminen koulun rakentamiseen. Kesällä 1900 kuntakokous päätti ostaa kauppias Eemil Pohlmannilta kauppakartanon kansakoulutaloksi. Tämä kauppakartano sijaitsi nykyisellä Osuuskaupan tontilla. Tarkoitus oli aloittaa koulunkäynti jo samana syksynä. Mutta kuvernööri ja koulutarkastaja pitivät rakennusta kouluksi sopimattomana.

Tammikuussa 1901 kuntakokous päätti velvoittaa tilojen omistajat tuomaan kansakoulun rakentamisessa tarvittavan puutavaran. Osa tilallisista kieltäytyi, mutta rakennustöihin päästiin käsiksi. Ja tulostakin syntyi: kirkonkylän kansakoulu aloitti ensimmäisen lukuvuotensa 25.8.1902 uudessa rakennuksessa, joka nykyään on osa terveyskeskusta. Sitä ennen koulun johtokunnan, johon kuuluivat Adiel Aho (pj), E. Pohlman, Juho Nyman, Taneli Kiljala ja Matti Laitila, oli hankittava opettaja. Se ei ollutkaan helppoa, sillä pätevää opettajaa ei tahtonut löytyä. Elokuussa 1902 opettajaksi valittiin Antti Hyytinen ja tyttöjen käsitöiden ohjaajaksi Maria Hyytinen. Kun oppilaitakin oli tulossa 62, oli kaikki valmista koulun aloittamiseen.

Syksyllä kuntakokous päätti, että oppikirjat annetaan "vaivaishoitolaisille" ja aivan köyhille ilmaiseksi, muille "vuokralle" ja siitä peritään vuokraa 10% kirjan hinnasta. Näin kuopat opintieltä tasoittuivat vähitellen. Pätevistä opettajista oli jatkuva pula, sillä kunnan määräämä opettajan palkka oli niin pieni, ettei seminaari läpikäyneitä ilmaantunut hakijoiksi. Vuonna 1911 tarkastajan tekemän huomautuksen "opettajan palkan pienuudesta" jälkeen Reisjärven kunta hieman nosti kansakoulun opettajan palkkaa. Syksyllä 1915 kirkonkylän koulun oppilasmäärä oli noussut jo sellaiseksi, että oli perustettava toisen opettajan virka.

Koulun alkamisajankohta oli yleensä johtokunnan päätettävissä ja se vaihtelikin miltei vuosittain. Joskus aloitettiin elokuussa, joskus alku vierähti lokakuulle. Osittain tähän vaikuttivat ympäristön maataloustyöt, osittain se, milloin ns. pienten koulu lopetettiin. Tämä pienten koulu, jota pidettiin aina syksyisin ennen varsinaisen koulun alkua, oli tarkoitettu eräänlaiseksi pehmeäksi laskuksi tai esikouluksi, sillä siitä pystyi jatkamaan varsinaiseen kouluun. Jos taas ei ollut saavuttanut riittävää ikää, saattoi jäädä odottelemaan seuraavaa vuotta.

Kirkonkylän kansakoulu rakennettiin yksiopettajaiseksi. Alussa tämä näyttikin riittävän, mutta vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki lisäsi heti oppilasmäärää, sillä syyslukukaudella 1921 alaosastolle (I ja II luokka) oli tulossa 56 ja yläosastolle (III ja IV luokat) 49 toinen toistaan innokkaampaa oppilasta. Kaikkia halukkaita ei tilanpuutteen vuoksi voitu edes ottaa, mikä osoittaa, kuten kirkonkylän pitkäaikainen opettaja Matti Kiljala vuoden 1921 vuosikertomuksessa kirjoittaa, että "paikkakuntalaiset ovat jo paremmin ruvenneet käsittämään koulun merkityksen ja ovat tulleet huomaamaan, ettei oppi ojaan kaada, tieto tieltä syrjähytä".

Vuosina 1922-23 tehtiinkin kouluun lisätilaa, ns. vinkkeliosa, jossa oli yksi luokkahuone ja naisopettajan asuntohuoneet. Keväällä 1923 oli kirkonkylän kansakoulussa 100 oppilasta, mutta syksyllä enää 69. Tämä johtui siitä, että Leppälahden kansakoulu oli aloittanut heti neliosastoisena. Vähitellen oppilasmäärä kasvoi ja kirkonkylällä tarvittiin uutta tilavampaa koulurakennusta. Se valmistuikin 1938 nykyiselle paikalle ja on siitä lähtien toiminut ala-asteena aina vuoteen 1990, jolloin siitä tuli Reisjärven lukio ala-asteen siirtyessä vasta valmistuneeseen Niemenkartanoon.

Niemenkartanon koulun johtajana on toiminut Tapani Hyvönen, jonka jälkeen koulua on johtanut Jarmo Viljamäki.