5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Reisjärven paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Reisjärven esiopetusryhmissä kasvun ja oppimisen tuki alkaa heti syksyllä lapsen esiopetuksen alettua. Syksyn vanhempainillassa kerrotaan suunnitelmaa mitä vuoden aikana tulee tapahtumaan. Samalla erityisopettaja esittelee kolmiportaisen tuen mallin. Esiopettaja ja huoltajat laativat yhdessä lapselle Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman eli LEOPSin, jossa pohditaan lapsen taitoja ja tavoitteita esiopetusvuodelle.

Esiopettaja tekee havaintoja lapsen taidoista ja tuen tarpeista ja ottaa ne puheeksi huoltajien kanssa. Mikäli lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma (VASU) on käytettävissä, sen tavoitteet tarkistetaan yhdessä huoltajien kanssa.

Ennen esiopetuksen alkamista varhaiskasvatuksen ohjaajat täyttävät huoltajien kanssa tiedonsiirtolomakkeen, joka toimitetaan esiopetusyksikköön kevään aikana. Varhaiskasvatuksen henkilökunta ja huoltajat voivat tarvittaessa järjestää tiedonsiirtopalaverin esiopetuksen henkilökunnan kanssa. Kevään aikana jaetaan Ennakkotietoja esiopetukseen -lomake, jossa kysytään huoltajien tietoja lapsesta sekä lupa neuvolan ja esiopetuksen yhteistyöhön.

Huoltajien, varhaiskasvatuksen sekä neuvolasta saatujen tietojen perusteella lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarpeet huomioidaan mm. ryhmäjakoa tehtäessä.

Lapsen kasvun ja tuen tarpeen riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti. Lapsen saama yleisen tuen riittävyys arvioidaan pedagogisessa arviossa, jonka laativat esiopettaja, erityisopettaja, huoltajat ja moniammatillinen oppilashuollon henkilöstö sekä mahdollisesti tulevan koulun edustaja ja käytettävissä olevat terapeutit. Samassa palaverissa päätetään jatketaanko yleistä tukea vai siirrytäänkö tehostettuun tukeen.

Koulukypsyystestit järjestetään tarvittaessa maalis-huhtikuun aikana. Loppukeväällä arvioidaan tuen taso kouluun siirryttäessä.

Esiopettaja tekee yhteistyötä erityisopettajan sekä moniammatillisen työryhmän kanssa. Esiopettaja vastaa tuen tarpeiden määrittelystä sekä kolmiportaisen tuen vaatimista järjestelyistä yhdessä erityisopettajan kanssa.

Oppilashuollon palveluista vastaa moniammatillinen työryhmä, joka kartoittaa oppilashuollollisia tarpeita heti syksyn alussa. Lapsen hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvat työntekijät kutsutaan mukaan kasvun ja oppimisen tuen palavereihin. Tarvittaessa yhteistyöhön kutsutaan myös lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja.

Kasvun ja oppimisen tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä:

  • Koulun edustaja mahdollisuuksien mukaan, lapsen esiopettaja sekä erityisopettaja: lapsen kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen, toteuttaminen ja seuranta, pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja tarkistaminen, yhteistyö lapsen huoltajien ja asiantuntijaverkoston kanssa.
  • Perukoulujen rehtori/sivistysjohtaja: pidennetty oppivelvollisuus, koulunkäynnin poikkeava aloittamisajankohta, vuosiluokkiin sitomaton opiskelu, erityisen tuen päätös.
  • Sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Tuen tarpeen arviointi

Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja.

Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys

Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Opettajien, erityisopettajien, esiopetuksen muun henkilöstön sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö lasten tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Varhainen tuki

Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Usein lapsen tuen tarve on havaittu jo ennen esiopetuksen alkamista. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa.

Tuen järjstämisen lähtökohta

Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapset saavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaan lasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoa käytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi.

Oman esiopetusryhmän ensisijaisuus

Tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei lapsen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Mikäli lapsi käyttää esiopetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa.

Tietojen siirto

On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja esiopetuksen aikana saamasta tuesta siirtyy myös perusopetukseen. Opetuksen järjestäjät vastaavat sujuvista tiedon siirron käytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä.