Kielellisten ja kommunikaation vaikeuksien media-avusteisia tukimuotoja

Eläinten äänien matkiminen edistää todennäköisesti puheen oppimista

Niin varhais- kuin varhaiserityiskasvatuksessa on perinteisesti leikitty ja laulettu eläimistä sekä matkittu niiden ääniä, sekä nimetty eläimiä. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaa siltä että, "eläinäänien" matkiminen, eläinleikit niin koti- kuin villieläimillä, ja niiden äänien ja nimien oppiminen on todennäköisesti myös hyvä lähtökohta puheen ja symbolien käytön oppimiselle. Lisäksi ääntely on niin vanhemmille kuin ammattikasvattajillekin luontainen tapa luoda yhteisiä jaetun tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen tilanteita leikki- ja toimintahetkillä pienten lasten kanssa.

Eläinten ääniä kuvaavat puhunnokset, kuten "hau" tai "hau-hau", ovat yksi- tai kaksitavuisia. Siksi ne ovat helppoja sellaisellekin lapselle, joka ei vielä osaa monimutkaisia sanoja, myös lapsille joiden puhe- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät hitaammassa aikataulussa kuin lapsilla keskimäärin.

Näissä yksi- tai kaksitavuisissa äänissä on myös äänenkorkeuksien vaihtelua, mikä kiinnostaa lapsia. Niin kaikki vanhemmat kuin varhaiskasvatuksen henkilökunta tunnistavat varmasti riemun, jota esimerkiksi lapsen ensimmäinen koiraimitointi tuottaa. Yhteinen jaettu ilo ollee myös syy siihen, että aikuiset, niin vanhemmat kuin ammattikasvattajatkin jaksavat toistaa näitä ääniä lapsille väsymykseen asti.

Eläinäänten matkimiseen liittyy myös kysymys lapsen kotikielestä, vaikka amerikkalainen possu ääntelee samalla tavalla kuin sen suomalainen, saksalainen tai ruotsalainen lajitoveri, niin amerikkalais-, saksalais-, ruotsalais- tai suomalaisvanhempi jäljentää näitä ääniä hyvin eri tavoin. Kukin ääntää eläinten ääniä oman äidinkielensä mukaan. Eri kielissä on erilainen äänne-kirjain -vastaavuus: siinä missä suomen kielessä sanotaan niin kuin kirjoitetaan, monessa muussa kielessä tässä on paljon vaihtelua. Aikuisille onkin kehittynyt kyky hahmottaa puhetta kirjoituskielen kautta.

Mikään ei voita eläinleikkejä, lauluja tai konkreettisilla esineillä kuten muovi- tai pehmoeläimillä tahi LEGO-hahmoilla, kuvilla tms. Näillä voi toteuttaa monia ja monipuolisia leikkejä joissa eläimet liikkuvat ja ääntelevät. Myös satu- tai kuvakirjoja voi lukea vuorolukuna eläimiä sieltä yhdessä etsien, löytäen ja nimeten. Eläinten ja niiden ääniä voi arvuutella kortein tai konkreettisin eläinhahmoin. Jokaisella varhaiskasvattajalla onkin jo käytössään monia perinteisempiä leikkejä, lauluja sekä harjoitteita joissa eläinten ääniä, ääntelyä sekä kieltä kuten eläinten nimiä voi opetella ja oppia.

Nykyaikaiset välineet ja sovellukset ovat mahdollistaneet myös uudentyyppisiä harjoitteita joissa voi hyödyntää myös vuorovaikutteisia ditaalisia sovelluksia ja tabletteja.

Olemassa olevilla sovelluksilla voi tukea niin kuvien ja symbolien oppimista ja yhdistää niihin paitsi eläinten luonnollisia ääniä, edellä kuvattuja kielellistettyjä eläinääniä, kuten äänittää myös eläintä tarkoittava sana puhuttuna sovellukseen (esimerkiksi Sound Touch 4+ tai My first sounds). Toki samalla tavalla voi opetella muitakin kielellisiä asioita kuten värejä tai muita sanoja ja käsitteitä.

Tablettimuotoiset välineet todennäköisesti hyödyttävät myös jopa eniten niitä lapsia joilla kielenoppimisen ns. symbolifunktio on vasta kehittymässä, toisin sanoen lapsi on opettelemassa, että tietty kuva, sana tai viittoma tarkoittaa tiettyä asiaa kuten eläintä. Ne tukevat myös lapsia joiden kyky keskittyä on vielä rajallinen. Näille lapsille tablettilaitteen antama välitön palaute toimii oppimisen tärkeänä vahvistajana. Lapsille joille esimerkiksi joskus pohditaan kommunikaatiolaitetta ne auttavat oppimaan samalla kommunikaatiolaitteen käytön periaatteen. Mutta samalla soitinten kuvista soivat soittimet ja ääntelevät eläimet tai muut ääntelevät hahmot tai kuvat motivoivat ja auttavat oppimaan jokaista lasta joka kielenkehityksessään on tasolla, jolloin näiden sovellusten käyttö on perusteltua.

On kuitenkin tärkeää muistaa että tabletti ei korvaa esimerkiksi kuva- tai satukirjaa. Pienelle lapselle satukirjan liikkumattomien kuvien yhdessä aikuisen kanssa tapahtuva tarkastelu on myös tärkeä taito oppia. Yhteisesti jaettu tarkkaavuuden kohde, jota vuorotellen sormella osoitetaan, ja jota nimetään, ja jota molemmat katselevat on tärkeä oppimisen taustataito; kyky jaettuun tarkkaavuuteen on monien tulevien oppimiskokemusten tärkeä edellyty,s joka opitaan ilolla lapsen kanssa vuorovaikutuksesta nauttien.

Parhaimmillaan tablettimuotoiset laitteet ovat luonnollinen osa varhaispedagogisia toimintatapoja ja toiminta-, opiskelu-, opetus- ja oppimismalleja joissa ne liittyvät leikillisillä tavoilla osaksi laajempaa toimintaa kuten arvuuttelua mikähän eläin ääntelee –leikkiä missä muovieläimet ovat aitauksessaan ja yksi eläin ääntelee, ja pitää aina arvata ja esim. joko sanomalla, kuvin tai viittomin muovieläintä näyttämällä osoittaa mikä eläin oli kyseessä. Tai kahdestaan lapsen kanssa etsiä tablettilaitteesta tiettyä elintä jaetun tarkkaavuuden oppimiseksi vuorotellen tai lasta avustaen toimimalla

Ohessa joitain kokeiltuja sovelluksia edellisen kaltaisiin harjoitteisiin:

Music Sparkles – Musical Instruments Collection


Sound Touch 4+


My first sounds (äänipeli)

 

Ks. myös

 

Lähteet:
YLE & Simola, Hilla (2019). Röh ja hau! Eläinten äänien matkiminen on lapselle tärkeä ponnahduslauta puheen oppimiselle: Myös soitinten äänten tai vaikka kodinkoneiden piippausten toistelu auttaa puheen kehityksessä. [Puhumaan oppiminen] verkkosivu, sisältää multimediaa. Helsinki: Yleisradio 31.1.2019. Saatavilla verkossa: https://yle.fi/uutiset/3-10622172

Kielellisten ja kommunikaation vaikeuksien media-avusteinen tukisia tukimuotoja

Monet lapset hyötyvät media-avusteisesta tuesta kielellisissä haasteissa ja vaikeuksissa.

Tietokoneet, tabletit ja muut älylaitteet ovat parhaimmillaan erinomainen tuki lapsen ja opettajan käytössä. Nykyiset tietotekniset laitteet osaavat toistaa puhetta ja niin kuvien kuvaaminen, käsittely, esittäminen, tulostaminen ja varastointi on niillä jo varsin helppoa.

Tietokone myös jaksaa esimerkiksi antaa väsymättä välitöntä ja myös kannustavaa palautetta sekä palkkioita, mahdollistaen interaktiivisten leikillis- pelillisten sovellusten luomisen erilaisiin tuen tarpeisiin. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat muun muassa Niilo Mäki -instituutin Ekapelit (äänne-merkkivastaavuuden opiskeluun) sekä Numerorata-peli (lukumääräisyyden ja matematiikan symbolitaitojen opetteluun).

Myös erilaiset työvälineohjelmat soveltuvat erinomaisesti kielellisten haasteiden tuen tarpeisiin, näitä ovat muun muassa kuvakertomusten luomisen ohjelmat (kuten MS Photo Story, ), ääninauhurit (esim. Audacity).

Osaa näistä resursseista voidaan käyttää tukemaan ja harjoittamaan suoraan tiettyjä osataitoja, osaa taas voidaan kyttää epäsuorasti taidon oppimisen harjoitteluun (esimerkiksi Ekapelin käyttö äännetietoisuuden ja äänteiden kuuloerottelun lisäämisessä puheterapian tukena, jolloin lapsi oppii kuulemaan äänteen oikein sekä jäljittelemään sitä, tai ääninauhuriohjelman käyttöä digisadutuksessa tukemassa oman puheen monitoroinnin kehitystä.)

Näille sivuille kerätään soveltuvin osin esimerkkejä välineistä sekä tukimuodoista joita voidaan käyttää kielellisessä media-avusteisessa tuessa.

Jos haluat ehdottaa jotain uutta tukimuotoa tai välinettä otamme sen kiitollisena vastaan. Ehdotuksen voit tehdä kommenttityövälineellä (vaatii sisäänkirjautumisen joko oman tunnuksen luomisen tai kirjautumisen esim. Microsoft-tilillä, Google-tilillä, tai Facebook-tilillä).
ML 2016

Minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Minäpystyvyyden sekä oman toiminnanohjauksen tukemisessa huomion kiinnittäminen hyvään yrittämiseen sekä onnistumisiin on erittäin keskeistä, ja edellyttää lapsilähtöisiä menetelmiä.
Lapset löysivät helposti onnistumisen tilanteita muun muassa kuviin perustuvan ohjatun mieleenpalauttamisen pohjalta jossa apuna voivat olla muun muassa kuvat, piirustukset, videokuvat yms.:

  • Kuvia...
    • kännykkäkuvat
    • kuvien katseleminen tietokoneelta
    • haastattelut (mahdollinen nauhoitus esim. mp3-muotoon)
    • lapsen kuunteleminen
    • tarinointi ja saduttaminen (mahdollinen nauhoitusesim. mp3-muotoon)

Lähteet:
Lehtonen; Miika (2006). "Kuuluviin" -projektin muistiinpanot Lapin taikalamppu lastenkulttuurihanke.
Kronqvist Eeva - Liisa (2012). Spark(l)ing moments – minäpystyvyyden ja osaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa: Hyvän arjen aineksia varhaiskasvatuksessa, Ylivieska 29.11.2012

Tabletti kuvakommunikaation tukena

Esimerkiksi tablettia voi käyttää kuvakommunikaation tukena useilla eri tavoilla.

Hyvä esimerkki on se että lapsen mukana kulkee tabletti (tai tabletin puuttuessa esim. vanha kännykkäkamera) johon voidaan ottaa joitain kuvia kotitilanteesta ja vastaavasti päiväkodin tilanteista joiden avulla lapsi voi kertoa päivän tapahtumista (valokuvat, ja joskus videokin ohjatun mieleenpalauttamisen [stimulated recall] tukena).

Myös perinteinen reissuvihko on yhä tärkeä ja käyttökelpoinen tukimuoto, siihen voi esim. piirroksilla (nopea piirroskuvakommunikaatio) kuvata tapahtumia sekä tekemisiä joista lapsi voi kertoa ja joista aikuinen saa helpommin selvää, reissuvihossa voi käyttää piirtämisen lisäksi myös valmiita kuvia, esimerkiksi edellä esitetysti tabletilla tai kännykkäkameralla otettuja valokuvia tai esim. Boardmaker ohjelmalla tulostettuja PCS-kuvia (tulostettuna pieniksi symbolikuvakokoisiksi esim. valmiille A4 tarra-arkille).

Perinteisiä mediamuotoja kuten kuvakirjoja ei tule myöskään unohtaa, lapsille lukeminen sekä erityisesti ns. vuorolukeminen lapsen kanssa (ks. myös esim. CARE-metodi, Ihmeelliset vuodet vanhemmuusopas, s. 308 – 312.) on tärkeää. Erityisen tärkeää on miettiä ja valita huolella lapsen kanssa sopivantasoisia, kehitysikää sekä kielellisiä taitoja vastaavia sekä aihepiiriltään lasta kiinnostavia kirjoja.

Tietokonepelien ohella myös perinteiset pelit tarjoavat erinomaisia välineitä kielelliseen tukeen kuten Junior Alias ja Arvaa kuka -tyyppiset peli ja pelikortit erilaisilla pedagogisesti ja erityispedagogisesti soveliailla käyttötavoilla.

Samoin kuvista, niin digitaalisista kuin perinteisistä paperille tulostetuista, painetuista tai piirretyistä kuvista kertominen on hyvä harjoiteltava asia yleisemmälläkin tasolla. Tässä kohdin esimerkiksi tabletti tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia tavoittaa lasten kiinnostuksen kohteiden kuvia kerronnan pohjaksi, esimerkkeinä tästä lastensarjojen ja -hahmojen tms. kuvat ja värityskuvat hakukoneiden kuvahaku-ominaisuudella.

Tutustua kannattaa myös selkokieli- ja kielellisten vaikeuksien tueksi laadittuihin sivustoihin kuten Papunet-sivustoon [http://papunet.net/] (ks. erityisesti Papunetin pelisivut [http://papunet.net/pelit/]) ne tarjoavat hyviä välineitä kielellisiin tukimuotoihin.

Samoin Papunetin kuvatyökalu [http://papunet.net/materiaalia/kuvatyökalu] on erinomainen ilmainen kuvapankki- ja työkaluohjelma, jolla voi tehdä tulostettavia kuvallisia materiaaleja. Kuvatyökalu toimii myös tableteissa.
ML 2016

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä