YH3 rästikoe 16.4.2021
Kokeen palautus tänne klo 16.30 mennessä
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
YH3 rästikoe 16.4.2021
PALAUTA VASTAUKSESI LIITTEENÄ ELI WORDINA TAI LIBREOFFICENA, EI KUVATIEDOSTOJA
jos pedanetissa vaikeuksia sähköpostiin klo 11.30 mennessä pirkka.annila@rauma.fi
VASTAA KOLMEEN ESSEEKYSYMYKSEEN
1. SUOMEN VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET EU:SSA
Näkökulma 1
"Suomella menee EU:ssa hienosti, olemme mukana tasavertaisesti EU:n eri elimissä tekemässä päätöksiä ja saamme myös tavoitteitamme läpi!"
Näkökulma 2
"Suomi on EU:ssa mukana, mutta Suomen rooli on heiveröinen, vaikuttamisen mahdollisuudet ovat vähäisiä. EU:ssa suuret maat jyräävät päätöksenteossa pieniä jäsenmaita ja Suomihan on pieni jäsenmaa. Suomen näkökulmia otetaan huomioon vain hyvin rajallisesti."
Arvioi Suomen vaikuttamisen mahdollisuuksia EU:ssa, arvioi myös em. näkökulmien perusteita.
2. LISSABONIN SOPIMUS VUONNA 2009
Näkökulma 1
"Lissabonin sopimus teki EU:sta paljon paremman, nyt EU toimii kaikkien kannalta paremmin!"
Näkökulma 2
"Lissabonin sopimuksen jälkeenkin EU:n toiminnassa on edelleen ongelmia ja jopa lisää haasteita."
Arvioi Lissabonin sopimuksen sisältöä ja merkitystä EU:n toiminnassa, arvioi myös em. näkökulmien perusteita.
3. EU:N LAAJENTUMINEN 2000-LUVULLA
EU on laajentunut 11 uudella jäsenmaalla 2000-luvulla, nykyisin EU:n jäsenmaita on 27.
Näkökulma 1
"Uudet jäsenmaat ovat hyödyttäneet suuresti myös ns. vanhoja jäsenmaita (ennen 2000-lukua jäseneksi liittyneet maat), onneksi EU on laajentunut ja saanut uusia jäsenmaita!"
Näkökulma 2
"Vanhojen jäsenmaiden näkökulmasta EU:n laajentumisesta on ollut enemmän haasteita/ongelmia kuin hyötyä."
Arvioi EU:n 2000-luvun laajentumisen seurauksia ns. vanhoille jäsenmaille, hyödynnä myös em. näkökulmia.
4. SUOMEN TURVALLISUUSPOLITIIKKA 2020-LUVULLA
"Suomen ulkoista turvallisuuspolitiikkaa on syytä miettiä uudelleen, esim. Suomen suhdetta Natoon. Ylipäätään koko kokonaisuutta, jotta voimme elää ilman pelkoja kriisitilanteissa."
Arvioi väittämän perusteita Suomen ulkoisen turvallisuuspolitiikan eri osa-alueiden kautta.
Oletko samaa mieltä väittämästä? Onko Suomen ulkoinen turvallisuuspolitiikka ajan tasalla?
jos pedanetissa vaikeuksia sähköpostiin klo 11.30 mennessä pirkka.annila@rauma.fi
VASTAA KOLMEEN ESSEEKYSYMYKSEEN
1. SUOMEN VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET EU:SSA
Näkökulma 1
"Suomella menee EU:ssa hienosti, olemme mukana tasavertaisesti EU:n eri elimissä tekemässä päätöksiä ja saamme myös tavoitteitamme läpi!"
Näkökulma 2
"Suomi on EU:ssa mukana, mutta Suomen rooli on heiveröinen, vaikuttamisen mahdollisuudet ovat vähäisiä. EU:ssa suuret maat jyräävät päätöksenteossa pieniä jäsenmaita ja Suomihan on pieni jäsenmaa. Suomen näkökulmia otetaan huomioon vain hyvin rajallisesti."
Arvioi Suomen vaikuttamisen mahdollisuuksia EU:ssa, arvioi myös em. näkökulmien perusteita.
2. LISSABONIN SOPIMUS VUONNA 2009
Näkökulma 1
"Lissabonin sopimus teki EU:sta paljon paremman, nyt EU toimii kaikkien kannalta paremmin!"
Näkökulma 2
"Lissabonin sopimuksen jälkeenkin EU:n toiminnassa on edelleen ongelmia ja jopa lisää haasteita."
Arvioi Lissabonin sopimuksen sisältöä ja merkitystä EU:n toiminnassa, arvioi myös em. näkökulmien perusteita.
3. EU:N LAAJENTUMINEN 2000-LUVULLA
EU on laajentunut 11 uudella jäsenmaalla 2000-luvulla, nykyisin EU:n jäsenmaita on 27.
Näkökulma 1
"Uudet jäsenmaat ovat hyödyttäneet suuresti myös ns. vanhoja jäsenmaita (ennen 2000-lukua jäseneksi liittyneet maat), onneksi EU on laajentunut ja saanut uusia jäsenmaita!"
Näkökulma 2
"Vanhojen jäsenmaiden näkökulmasta EU:n laajentumisesta on ollut enemmän haasteita/ongelmia kuin hyötyä."
Arvioi EU:n 2000-luvun laajentumisen seurauksia ns. vanhoille jäsenmaille, hyödynnä myös em. näkökulmia.
4. SUOMEN TURVALLISUUSPOLITIIKKA 2020-LUVULLA
"Suomen ulkoista turvallisuuspolitiikkaa on syytä miettiä uudelleen, esim. Suomen suhdetta Natoon. Ylipäätään koko kokonaisuutta, jotta voimme elää ilman pelkoja kriisitilanteissa."
Arvioi väittämän perusteita Suomen ulkoisen turvallisuuspolitiikan eri osa-alueiden kautta.
Oletko samaa mieltä väittämästä? Onko Suomen ulkoinen turvallisuuspolitiikka ajan tasalla?