HI1 Ihminen, ympäristö ja historia
Lue seuraava lehtijuttu. Miten se liittyy tämänhetkiseen aiheeseemme?
Tehtävä keskiajan ihmisen maailmankuvasta
Tutki oheista 1400-luvun freskoa mustasta surmasta. Valitse kuvasta yksi henkilö, joka kuvittelet olevasi. Kirjoita ”itsestäsi” 20–30 lauseen tarina, jossa samaistut valitsemaasi henkilöön. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:
Kuka olet? Keksi itsellesi nimi.
Mitkä asiat ovat sinulle elämässäsi tärkeitä?
Mistä asioista pidät ja mitä asioita inhoat?
Mitkä asiat tuovat iloa/epävarmuutta/pelkoa elämääsi?
Mitä teet päivisin?
Miten olet joutunut kyseiseen tilanteeseen?
Mitä ajattelet ja tunnet kyseisessä tilanteessa?
Mitä toivot tulevaisuudelta?
Kuka olet? Keksi itsellesi nimi.
Mitkä asiat ovat sinulle elämässäsi tärkeitä?
Mistä asioista pidät ja mitä asioita inhoat?
Mitkä asiat tuovat iloa/epävarmuutta/pelkoa elämääsi?
Mitä teet päivisin?
Miten olet joutunut kyseiseen tilanteeseen?
Mitä ajattelet ja tunnet kyseisessä tilanteessa?
Mitä toivot tulevaisuudelta?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Keskiajan tartuntataudit ja koronapandemia: Mitä yhteisiä piirteitä ihmisten suhtautumisessa niihin on/ on ollut?
Opintojakson suunnitelma
Tehtävä / luku 14
Lue dokumentit ja vastaa niiden ohessa oleviin kysymyksiin.
Englantilaisen kirjailijan Richard Hakluytin kirje kuningattarelle vuonna 1584
”Kirjoitettu kuningattarelle jalosukuisen ja kunnianarvoisan sir Walter Raleigh’n pyynnöstä ja
ohjauksessa. Länteen suuntautuvan retken päätavoitteena on Kristuksen evankeliumin
levittäminen, mihin reformoidun uskon ruhtinaat ja Hänen Majesteettinsa ensimmäisenä heidän
joukossaan ovat lujasti sitoutuneet.
Englannin kaupankäynti kaikkialla muualla on joko tuottamatonta tai vaarallista. Näin on erityisesti
Espanjan kuninkaan valta-alueilla, missä kansalaisemme pakotetaan heittämään Raamattunsa ja
rukouskirjansa mereen sekä kiroamaan ja hylkäämään uskonsa ja omantuntonsa ja siten myös
uskollisuutensa Hänen Majesteettiaan kohtaan.
Retki länteen tuo ulottuvillemme kaikki Euroopan, Afrikan ja Aasian hyödykkeet, niin kaukaa kuin
minne haluamme matkustaa, ja korvaa kaikki rappeutuneen kauppamme puutteet. Hanke tarjoaa
paljon työtä lukuisille toimettomille miehillemme, jalostaa heitä päteviksi ja tuo kiertoon suuren
määrän hyödykkeitä valtakuntaamme – –.
Hänen Ylhäisen Majesteettinsa tulisi pitää mielessään millaisia rikkauksia Intian aarteet tuottivat
Espanjan kuninkaan edesmenneen isän Kaarlen aikana, jottei samanlaisten aarteiden jatkuva virta
hänen pojalleen koidu valtakunnallemme korjaamattomaksi vahingoksi. Espanjan kuninkaan
omistukset Länsi-Intiassa eivät ole läheskään niin laajat kuin usein kuvitellaan ja oletetaan, eivätkä
niiden sotavoimat ole sitä mitä paavinuskoisten papisto ja muut hänen hännystelijänsä
valheellisesti antavat ymmärtää herättääkseen pelkoa oikean uskon ruhtinaissa ja johtaakseen
näitä harhaan. Espanjalaisten raakuudet Länsi-Intiassa ovat mitä julmimpia ja turkkilaistenkin
tekoja pahempia, minkä seurauksena heidän alamaisensa siellä inhoavat heitä mitä syvimmin. He
liittyisivät mielihyvin meihin tai keneen tahansa karistaakseen yltään espanjalaisten
sietämättömän ikeen, minkä jotkut heistä ovat jo tehneet erinäisissä paikoissa, joissa espanjalaiset
ennen hallitsivat.
Näiden toimien myötä Hänen Majesteettinsa tulot ja tullaukset sekä tuonnista että viennistä
tulevat kasvamaan suuresti tullien, verojen ja muiden maksujen myötä, jotka vailla pakkoa
kerätään. Nämä toimenpiteet lisäävät suuresti laivastomme kokoa, kuntoa ja turvallisuutta sekä
erityisesti laivaliikennettä, jossa on valtakuntamme voima. Lisäksi ne tukevat mainituista asioista
riippuvaisia elinkeinoja ja ammatteja.”
Lähde: Internet Modern History Sourcebook.
Tehtävä
1. Miksi Englannin pitäisi Hakluytin mielestä hankkia siirtomaita ja tehdä retkiä länteen?
2. Arvioi, mitkä esitetyistä perusteluista pitivät paikkansa.
3. Millaisen kuvan dokumentti antaa
a) siirtomaiden hankinnasta ja niiden väestöjen kohtelusta
b) Espanjan ja Englannin välisistä suhteista?
Itä-Intian kauppakomppanian johtaja Thomas Mun: Ulkomaankaupan merkityksestä (julkaistu
ensimmäisen kerran 1628)
”Vaikka valtakunnan vauraus voi kasvaa sen saamista lahjoista tai muista maista tehdyistä
ostoksista, ovat nämä keinot epävarmoja ja merkitykseltään vähäisiä. Niinpä keskeinen keino
varallisuutemme ja kassamme kartuttamiseksi on ulkomaankauppa, jonka suhteen meidän tulee
aina noudattaa seuraavaa sääntöä: vuosittaisen myyntimme vierasmaalaisille on aina oltava
arvoltaan suurempi kuin heidän myyntinsä meille. Sillä, jos oletetaan, että kun tämä
kuningaskunta tuottaa riittämiin kankaita, lyijyä, tinaa, rautaa, kalaa ja muita kotimaisia
kauppatavaroita omiin tarpeisiinsa, niin me myymme ylijäävän osan vuosittain ulkomaille kahden
miljoonan ja kahdensadan tuhannen punnan hinnalla, minkä seurauksena saatamme ostaa ja
tuoda merentakaisilta alueilta tavaroita käytettäväksemme ja kulutettavaksemme kahden
miljoonan punnan edestä. Säilyttämällä huolellisesti tämän järjestyksen kaupankäynnissä voimme
olla varmoja, että valtakuntamme kassa karttuu vuosittain kahdellasadalla tuhannella punnalla,
sillä sen osan omaisuudestamme, joka ei palaa meille tavaroina, on palattava rahana.
Nähkää siis ulkomaankaupan todellinen merkitys ja arvo: se on kuninkaiden suurenmoinen
tulonlähde, valtakunnan kunnia, kauppiaitten ylevä elinkeino, taitojemme lähde, tarpeittemme
täyttäjä, köyhiemme työllistäjä, maittemme edistys, merimiestemme kehto, kuningaskuntien
turva, varallisuutemme lähde, varat sotiimme ja vihollistemme kauhu.
Näiden tärkeiden ja painavien syiden johdosta niin monet hyvin johdetut valtiot avokätisesti
tukevat sitä tointa ja vaalivat huolellisesti sen harjoittamista, eivät ainoastaan sen kasvattamiseen
pyrkivällä kauppapolitiikalla, vaan myös suojelemalla sitä vieraiden valtojen vahingonteoilta, sillä
valtionhoidossa olennaisinta on säilyttää ja puolustaa sitä, mikä tukee valtiota ja sen omaisuutta.”
Lähde: Internet Modern History Sourcebook.
4. Mitkä ovat dokumentin keskeiset ajatukset?
5. Dokumentin kirjoittaja toteaa, että ulkomaankauppa on ”kuninkaiden suurenmoinen
tulonlähde”, ”tarpeittemme täyttäjä” ja ”maittemme edistys”. Mitä hän tarkoittaa näillä
ilmauksilla?
6. Millä perusteella kirjoittajan voidaan sanoa edustavan merkantilismia?
Englantilaisen kirjailijan Richard Hakluytin kirje kuningattarelle vuonna 1584
”Kirjoitettu kuningattarelle jalosukuisen ja kunnianarvoisan sir Walter Raleigh’n pyynnöstä ja
ohjauksessa. Länteen suuntautuvan retken päätavoitteena on Kristuksen evankeliumin
levittäminen, mihin reformoidun uskon ruhtinaat ja Hänen Majesteettinsa ensimmäisenä heidän
joukossaan ovat lujasti sitoutuneet.
Englannin kaupankäynti kaikkialla muualla on joko tuottamatonta tai vaarallista. Näin on erityisesti
Espanjan kuninkaan valta-alueilla, missä kansalaisemme pakotetaan heittämään Raamattunsa ja
rukouskirjansa mereen sekä kiroamaan ja hylkäämään uskonsa ja omantuntonsa ja siten myös
uskollisuutensa Hänen Majesteettiaan kohtaan.
Retki länteen tuo ulottuvillemme kaikki Euroopan, Afrikan ja Aasian hyödykkeet, niin kaukaa kuin
minne haluamme matkustaa, ja korvaa kaikki rappeutuneen kauppamme puutteet. Hanke tarjoaa
paljon työtä lukuisille toimettomille miehillemme, jalostaa heitä päteviksi ja tuo kiertoon suuren
määrän hyödykkeitä valtakuntaamme – –.
Hänen Ylhäisen Majesteettinsa tulisi pitää mielessään millaisia rikkauksia Intian aarteet tuottivat
Espanjan kuninkaan edesmenneen isän Kaarlen aikana, jottei samanlaisten aarteiden jatkuva virta
hänen pojalleen koidu valtakunnallemme korjaamattomaksi vahingoksi. Espanjan kuninkaan
omistukset Länsi-Intiassa eivät ole läheskään niin laajat kuin usein kuvitellaan ja oletetaan, eivätkä
niiden sotavoimat ole sitä mitä paavinuskoisten papisto ja muut hänen hännystelijänsä
valheellisesti antavat ymmärtää herättääkseen pelkoa oikean uskon ruhtinaissa ja johtaakseen
näitä harhaan. Espanjalaisten raakuudet Länsi-Intiassa ovat mitä julmimpia ja turkkilaistenkin
tekoja pahempia, minkä seurauksena heidän alamaisensa siellä inhoavat heitä mitä syvimmin. He
liittyisivät mielihyvin meihin tai keneen tahansa karistaakseen yltään espanjalaisten
sietämättömän ikeen, minkä jotkut heistä ovat jo tehneet erinäisissä paikoissa, joissa espanjalaiset
ennen hallitsivat.
Näiden toimien myötä Hänen Majesteettinsa tulot ja tullaukset sekä tuonnista että viennistä
tulevat kasvamaan suuresti tullien, verojen ja muiden maksujen myötä, jotka vailla pakkoa
kerätään. Nämä toimenpiteet lisäävät suuresti laivastomme kokoa, kuntoa ja turvallisuutta sekä
erityisesti laivaliikennettä, jossa on valtakuntamme voima. Lisäksi ne tukevat mainituista asioista
riippuvaisia elinkeinoja ja ammatteja.”
Lähde: Internet Modern History Sourcebook.
Tehtävä
1. Miksi Englannin pitäisi Hakluytin mielestä hankkia siirtomaita ja tehdä retkiä länteen?
2. Arvioi, mitkä esitetyistä perusteluista pitivät paikkansa.
3. Millaisen kuvan dokumentti antaa
a) siirtomaiden hankinnasta ja niiden väestöjen kohtelusta
b) Espanjan ja Englannin välisistä suhteista?
Itä-Intian kauppakomppanian johtaja Thomas Mun: Ulkomaankaupan merkityksestä (julkaistu
ensimmäisen kerran 1628)
”Vaikka valtakunnan vauraus voi kasvaa sen saamista lahjoista tai muista maista tehdyistä
ostoksista, ovat nämä keinot epävarmoja ja merkitykseltään vähäisiä. Niinpä keskeinen keino
varallisuutemme ja kassamme kartuttamiseksi on ulkomaankauppa, jonka suhteen meidän tulee
aina noudattaa seuraavaa sääntöä: vuosittaisen myyntimme vierasmaalaisille on aina oltava
arvoltaan suurempi kuin heidän myyntinsä meille. Sillä, jos oletetaan, että kun tämä
kuningaskunta tuottaa riittämiin kankaita, lyijyä, tinaa, rautaa, kalaa ja muita kotimaisia
kauppatavaroita omiin tarpeisiinsa, niin me myymme ylijäävän osan vuosittain ulkomaille kahden
miljoonan ja kahdensadan tuhannen punnan hinnalla, minkä seurauksena saatamme ostaa ja
tuoda merentakaisilta alueilta tavaroita käytettäväksemme ja kulutettavaksemme kahden
miljoonan punnan edestä. Säilyttämällä huolellisesti tämän järjestyksen kaupankäynnissä voimme
olla varmoja, että valtakuntamme kassa karttuu vuosittain kahdellasadalla tuhannella punnalla,
sillä sen osan omaisuudestamme, joka ei palaa meille tavaroina, on palattava rahana.
Nähkää siis ulkomaankaupan todellinen merkitys ja arvo: se on kuninkaiden suurenmoinen
tulonlähde, valtakunnan kunnia, kauppiaitten ylevä elinkeino, taitojemme lähde, tarpeittemme
täyttäjä, köyhiemme työllistäjä, maittemme edistys, merimiestemme kehto, kuningaskuntien
turva, varallisuutemme lähde, varat sotiimme ja vihollistemme kauhu.
Näiden tärkeiden ja painavien syiden johdosta niin monet hyvin johdetut valtiot avokätisesti
tukevat sitä tointa ja vaalivat huolellisesti sen harjoittamista, eivät ainoastaan sen kasvattamiseen
pyrkivällä kauppapolitiikalla, vaan myös suojelemalla sitä vieraiden valtojen vahingonteoilta, sillä
valtionhoidossa olennaisinta on säilyttää ja puolustaa sitä, mikä tukee valtiota ja sen omaisuutta.”
Lähde: Internet Modern History Sourcebook.
4. Mitkä ovat dokumentin keskeiset ajatukset?
5. Dokumentin kirjoittaja toteaa, että ulkomaankauppa on ”kuninkaiden suurenmoinen
tulonlähde”, ”tarpeittemme täyttäjä” ja ”maittemme edistys”. Mitä hän tarkoittaa näillä
ilmauksilla?
6. Millä perusteella kirjoittajan voidaan sanoa edustavan merkantilismia?
Roomalaisten arki
Roomalaisten arjesta on saatu tietoa arkeologisista kaivauksista Ostiassa ja Pompejissa. Tutustu roomalaisten arkeen seuraavilla sivuilla ja vastaa kysymyksiin:
Food and nutrition in ancient Rome
Most Ancient Romans Ate Like Animals
a) Mistä roomalaisten ravinto pääasiassa koostui?
b) Mitkä antiikin aikaiset ruoat kuuluvat edelleen italialaiseen ruokavalioon?
c) Mitkä italialaisen keittiön tunnetuimmista ruoista olivat antiikin roomalaisille vielä tuntemattomia?
d) Miten eri yhteiskuntaryhmiin kuuluneiden roomalaisten ruokavaliot erosivat toisistaan?
Tehtävä
Mitä historia on -luvussa esitellään useita historian tutkimukseen liittyviä käsitteitä:
- historiallinen lähde
- lähdekritiikki
- historiallinen empatia
- historiapolitiikka
Lue alla oleva Ilta-Sanomien toimittajan Arja Paanasen kommentti. Mistä äsken mainitusta käsitteestä/ilmiöstä Paananen kirjoittaa tekstissään?
- historiallinen lähde
- lähdekritiikki
- historiallinen empatia
- historiapolitiikka
Lue alla oleva Ilta-Sanomien toimittajan Arja Paanasen kommentti. Mistä äsken mainitusta käsitteestä/ilmiöstä Paananen kirjoittaa tekstissään?