1. Ohjauksen keskeiset käsitteet

 

Rauman Lyseon lukion ohjaussuunnitelma toimii ohjaustyön arvioinnin ja suunnittelun välineenä, ja siinä huomioidaan lukion toimintakulttuurin keskeiset edellytykset, kuten oppiva yhteisö, osallisuus ja yhteisöllisyys, hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Ohjaus on kaikkien lukioympäristössä toimivien yhteistä, opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista työtä.

Ohjauksella tarkoitetaan jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan kasvua, kehitystä ja oppimista (Hyvän ohjauksen kriteerit, OPH, 2014). Lukion ohjaustoiminta jaetaan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat 1) fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen, 2) oppimaan oppimisen ja opiskelutaitojen vahvistaminen ja 3) elämän- ja urasuunnittelutaidoissa ohjaaminen. Rauman Lyseon lukion ohjaustoiminnan kehittämiskohteina ovat henkilökohtaisen ohjauksen saavutettavuus oikea-aikaisesti ja esteettömästi, opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioiden ja niitä arvostaen sekä ryhmänohjaus. Opiskelija on ohjausprosessin aktiivinen toimija.

Nivel- ja siirtymävaiheen ohjausta toteutetaan siirtymävaiheissa kouluasteelta toiselle tai työelämään. Lukiossa nivelvaiheita ovat siirtymät perusasteelta lukioon, lukio-opintojen keskeytyessä siirtymä ammatilliseen koulutukseen tai lukiosta toiseen, siirtymä opinnoista työelämään lukio-opintojen ohella, ja siirtymä lukiosta jatko-opintohin.

Henkilökohtainen ohjaus on kahdenkeskistä ja luottamuksellista keskustelua opiskelijan lukio-opinnoista ja jatko-opinto- ja urasuunnitelmista. Keskusteluissa tarkastellaan opiskelijan elämäntilannetta ja sen eri osa-alueita kokonaisvaltaisesti ja opiskelijalähtöisesti. Henkilökohtainen ohjaus on tärkein yksittäinen ohjauksen muoto ja opiskelijalla on oikeus henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun aina tarvittaessa. Osa opetussuunnitelman mukaisista opintojaksoista toteutetaan henkilökohtaisen keskustelun ja niihin liittyvien itsenäisten tehtävien avulla. 

Luokka- tai suurryhmäohjauksessa toteutetaan opetussuunnitelman mukaisia opinto-ohjauksen opintojaksoja. Opintojaksojen tunnit on sijoitettu lukion keskipäivän ns. flexi-tuntiin, jolla turvataan opiskelijoiden oikeus saada suurryhmäohjausta ympäri lukuvuoden jaksoihin sitomisen sijasta.

Jokainen lukiolainen kuuluu johonkin vuosiuokkansa ns. kotiryhmään, jonka ryhmänohjaajana toimii nimetty aineenopettaja. Ryhmänohjauksessa mm. työstetään opiskelusuunnitelmia ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoidensa opintojen etenemistä, poissaoloja ja on yhteydessä opiskelijan huoltajiin tarvittaessa.

Vertaisohjauksella tarkoitetaan opintojen samassa vaiheessa olevien ja samoja kysymyksiä pohtivien opiskelijoiden yhteistä, vastavuoroista näkökulmien ja kokemusten vaihtoa sekä yhdessä oppimista.

Pienryhmäohjauksessa kokoonnutaan tietyn ennalta sovitun teeman ympärille. Pienessä ryhmässä toteutetaan vertaisohjausta ja kiinnostuksen kohteena olevaan teemaan pystytään perehtymään isoa ryhmää paremmin. 

Etäohjausta toteutetaan erilaisia tietoverkkoja ja etäpalveluita hyväksikäyttäen. Etäohjauksella voidaan toteuttaa niin henkilökohtaista, suurryhmä- kuin pienryhmämuotoista ohjausta ja se on aikaan ja paikkaan sitomatonta. 


Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä koko lukio-opintojen ajan. Ohjausta eriytetään huomioimalla kunkin opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet ja lähtökohdat. Nämä tarkoittavat pyrkimystä esteettömyyteen, saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvotietoiseen ohjaukseen:

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen maailman saavutettavuutta, esim. kynnykset, portaat, hissit, induktiosilmukat jne. Lisäksi pyritään myös sosiaaliseen esteettömyyteen, jolloin jokainen opiskelija kokee olevansa yhteisön jäsen. Opiskelun esteettömyyttä poistetaan myös yksilöllisin opetusjärjestelyin (esim. lisäaika tai häiriötön tila jo lukio-opintojen aikana) sekä erityisopettajan ja opiskeluhuollon työntekijöiden tarjoamana tukena.

Saavutettavuudella tarkoitetaan sähköisten palveluiden, verkko-opetukseen liittyvien palveluiden ja työvaölineiden esteettömyyttä. Edelleen saavutettavuuteen kuuluu ohjauksen järjestäminen niin, ettei se ole aina aikaan tai paikkaan sidottua.

Tasa-arvotietoisen ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta sekä ehkäistään syrjäytymistä, tiedostamalla sukupuolijakoon, työelämän segregaatioon liittyviä näkyviä ja näkymättömiä rakenteita sekä opiskelijoiden etniseen tai muuhun taustaan liittyviä ennakkoluuloja ja odotuksia. Ohjauksen tavoitteena on luoda tasavertaiset ja oikeudenmukaiset edellytykset jatko-opintoihin ja työelämään kaikille opiskelijoille.

2. Ohjauksen tehtävät ja tavoitteet sekä sisällöt, menetelmät ja työtavat

 

Ohjaustoiminta muodostaa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja erilaisissa elämänkulun siirtymä- ja muutostilanteissa. Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana henkilökohtainen ohjaus, opinto-ohjauksen opintojaksot ja muu ohjaus antavat opiskelijalle mahdollisuuden suunnitella omia lukio- ja jatko-opintojaan sekä pohtia omaa urasuuntautumistaan.  Ohjaustoiminnan tavoite on tukea opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, ohjata ottamaan vastuuta, tarjota aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutukset ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiin.

Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee omia lukio-opintojaan ja tekee lukioaikaisia valintojaan siten, että hänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin lukio-opintojen jälkeen. Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojensa suunnittelussa ja opintoihin hakeutumisessa ja opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman, johon sisältyy opiskelu-, ylioppilastutkinto- ja jatko-opinto- ja urasuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään koko lukio-opintojen ajan.

Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoja muiden oppilaitosten opiskelumahdollisuuksista, erilaisista jatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Ohjauksen kautta pyritään tarjoamaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin ammatteihin ja työelämään sekä ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja kansanopistojen koulutustarjontaan. Opiskelijalle annetaan ohjausta siten, että hän osaa tarvittaessa etsiä tietoa myös ulkomailla olevista opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksista.

Ohjaus pyrkii vahvistamaan opiskelijan tiedonhakutaitoja, ja häntä kannustetaan aktiiviseen, kriittiseen ja soveltavaan tiedonhakuun. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeisimpiä jatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyviä tietolähteitä, ohjauspalveluita ja erilaisia sähköisiä hakujärjestelmiä sekä osaa käyttää niiden kautta tulevaa tietoa urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Ohjauksen menetelmät, työtavat ja oppimisympäristöt ovat vaihtelevia. Ohjaus voi olla henkilökohtaista, suurryhmä- tai luokkamuotoista, pienryhmä- tai vertaisohjausta. Ohjausta toteutetaan kontakti- tai etäohjauksena.

3. Ohjauksen järjestäminen, toimijat ja työnjako

Ohjauksen järjestämistä ohjaa paitsi lukiolainsäädäntö, myös lukion opetussuunnitelman perusteet. Lain (714/2918) mukaan opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä.

Lukiosta valmistumisen jälkeen opiskelijalla on vuoden ajan oikeus saada jatko-ohjausta, mikäli ei ole saanut opiskelupaikkaa. 

Opiskelija suunnittelee oman opintopolkunsa ohjauksen eri toimijoiden tuella ja vastaa henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa päivittämisestä ja toteuttamisesta. Oppilaitoksen koko henkilökunta ja opiskelijahuolto osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen.

 

Opiskelija


- on ohjausprosessin aktiivinen ja osallistuva toimija
- suunnittelee oman opintopolkunsa ohjauksen toimijoiden tuella
- vahvistaa opiskelutaitojaan ja kehittää taitojaan etsiä tietoa jatkokoulutuksen ja työelämän mahdollisuuksista
- kehittää ura- ja elämänsuunnittelun taitojaan ja rakentaa tulevaisuuttaan ohjauksen tuella

Rehtori

- rakentaa lähtökohdat onnistuneelle kokonaisohjaukselle ja huolehtii, että lukion henkilökunta on tietoinen ohjauksen toteuttamisen periaatteista
- vastaa lukion tiedottamisesta sekä yhteydenpidosta muihin oppilaitoksiin
- vastaa ylioppilaskirjoitukiin littyvästä tiedottamisesta, osallistumisoikeuden tarkistamisesta, haettavien erityisjärjestelyjen hakemisesta ja niiden toteuttamisesta
- hyväksyy opiskelun kesksyttämisen määräajaksi
- hyväksyy muualla suoritetu opinnot yhdessä aineenopettajien kanssa
- seuraa erityisesti haastavampien opiskelijoiden opintojen ohjausta
- organisoi yhteisöllisen opiskeluhuoltotyöryhmän toimintaa

Opinto-ohjaaja

- vastaa opinto-ohjauksen koordinoinnista, käytännön toteutuksesta ja suunnittelusta sekä kehittämisestä
- vastaa opinto-ohjauksen opintojaksoista, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja mahdollisesta pienryhmäohjauksesta
- tekee moniammatillista yhteistyötä opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön sekä huoltajien kanssa
- on verkostoyhteistyössä esim. Etsivän nuorisotyön kanssa
- on yhteydessä muihin oppilaitoksiin
- tukee opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa, päivittämisessä ja toteuttamisessa
- organisoi vierailut eri oppilaitoksiin ja oppilaitos- sekä työelämävierialijat omaan lukioon
- toimii lukiokohtaisen opiskeluhuoltoryhmän jäsenenä
- tiedottaa opiskelumahdollisuuksista lukion aikana ja sen jälkeen (esimerkiksi korkeakoulujen opintojaksot ja - kokonaisuudet lukiolaisille)
- tekee nivelvaiheyhteistyötä
- ohjaa opiskelijaa opintoihin liittyvissä valinnoissa
- ohjaa tarvittaessa opiskelijaa erityisopettajan tai opiskeluhuollon palveluiden piiriin

Ryhmänohjaaja


- on ryhmänsä lähiohjaaja
- ohjaa opiskelijansa lukio-opiskelun käytänteisiin
- tukee aloittavaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa
- tapaa ryhmäänsä säännöllisesti ja tiedottaa ajankohtaisista asioista
- seuraa opiskelijoidensa opintojen etenemistä ja poissaoloja
- on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin
- tapaa opiskelijansa henkilökohtaisesti ensimmäisen lukuvuoden alussa ja tarpeen mukaan opi tojen aikana

Aineenopettaja

- ohjaa ja tukee opiskelijaa oman aineensa opiskelutaidoissa ja valmentaa aineen ylioppilaskirjoituksiin
- tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta
- seuraa alansa kehitystä ja tekee yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän kanssa oman oppiaineensa osalta
- ohjaa itsenäisesti suoritettavat opinnot
- seuraa poissaoloja
- oppimis- ja opiskeluvaikeuksia havaitessaan ohjaa erityisopettajan tai opiskeluhuollon palveluiden pariin
- ottaa huomioon erityisjärjestelyt opetuksessaan

Erityisopettaja

- antaa yksilö- tai ryhmämuotoista tukea ja toimii samanaikaisopettajana
- kartoittaa erityisen ja tehostetun tuen tarpeita
- laatii pedagogisen tuen suunnitelman
- tiedottaa ja toimii asiantuntijana muulle opetushenkilökunnalle
- pitää lukiseulan ja tarvittaessa lukitestauksen sekä tekee tarvittaessa niihin liittyvät lausunnot ja hakemukset YTL:lle
- toimii nivelvaiheessa yhteistyössä peruskoulujen kanssa (tiedonsiirto)
- pitää opintojakson, jossa käsitellään mm. opiskelutaitoja



Opintosihteeri ja koulusihteeri

Opintosihteeri ylläpitää opiskelijarekisteriä ja tulostaa opiskelijatodistukset, päättötodistukset ja hallinnoi ylioppilastutkintoon ilmoittautumiset hallinto-ohjelmassa.

Koulusihteeri neuvoo opintososiaalisten etujen hakemisessa, vastaa hallintojärjestelmiin liittyvistä tunnuksista ja kirjoittaa ns. erikoistodistukset, kuten esimerkiksi lukiodiplomit. 


Opiskeluhuollon työntekijät - kuraattori, opiskelupsykologi ja terveydenhoitaja

Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee opiskelijaa opintososiaalisten pulmien selvittämisessä. Kuraattori tarjoaa opiskelijoille ohjausta ja neuvontaa, luottamuksellisia keskusteluita, perhetapaamisia sekä työskentelee tarvittaessa eri asiantuntijoiden kanssa sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien poistamiseksi.

Opiskelupsykologi tarjoaa opiskelijalle tukea opiskeluun ja muuhun elämään liittyvissä psykologisissa pulmissa ja toimii yhteistyössä terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. 

Terveydenhoitaja tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, tekee terveystarkastukset ja toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 



Tutor-opiskelijat

- tutustuttavat lukiouraa miettiviä 9. luokkalaisia lukioon ja lukio-opintohin
- auttavat ja neuvovat lukion aloittavia opiskelijoita lukion käytänteissä
- osallistuvat tutor-toiminnan suunnittelemiseen
- toteuttavat ryhmäytymispäivän ohjaavien opettajien kanssa
- osallistuvat lukion ja lukio-opintojen markkinointiin

4. Ohjausyhteistyö siirtymävaiheissa sekä työelämän ja muiden ulkopuolisten tahojen kanssa

Peruskoulusta lukioon siirryttäessä lukio tiedottaa perusopetuksen oppilaita, heidän huoltajiaan, opinto-ohjaajia ja opettajia lukiokoulutuksesta, aine- ja opintojaksovalinnoista, ylioppilaskirjoituksista ja muista tarpeellisista asioista. Lukion opinto-ohjaaja ohjaa lukiossa aloittavia opiskelijoita jo peruskoulun viimeisen vuoden keväällä mm. ensimmäisen lukiovuoden opintosuunnitelman laatimisessa. Opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellisen tiedon siirto tapahtuu erikseen sovituissa palavereissa peruskoulun ja lukion erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja muiden mahdollisten toimijoiden kesken. Lukio-opintojen alkaessa ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat perehdyttävät uudet opiskelijat lukion toimintaan ja käytänteisiin. Opiskelijat saavat tietoa siitä, mitkä ovat ohjauksen timijoiden tehtävät ja miten palveluiden pariin hakeudutaan. Lukio-opintojen jo alettua tarpeen mukaan yhteistyötä tehdään edelleen lähettävän peruskoulun toimijoiden kanssa. 

Lukio-opintojen loppuvaiheessa ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota jatko-opintoihin siirtymiseen. Lukion päättövaiheeseen tuleville opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksia tutustua lukion jälkeisiin koulutusvaihtoehtoihin Suomessa ja ulkomailla ja esitellään jatko-opintoihin hakeutumisen käytäntöä ja tietolähteitä. Rauman, Turun ja Tampereen korkeakouluihin järjestetään tutustumiskäyntejä, lisäksi eri korkeakouluista käy vierailijoita esittelemässä oppilaitoksia ja niiden tarjoamia koulutuksia. Tarpeen mukaan myös henkilökohtaisia vierailukäyntejä järjestetään. Myös aineenopettajat ohjaavat opiskelijoita yhteistyöhön korekakoluljen ja työelämän kanssa yhteistyötä oman oppiaineensa osalta. Henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa pohditaan opiskelijan kanssa hänen jatko-opintosuunnitelmaansa, siihen liittyviä tekijöitä ja lukio-opintojen jälkeistä elämänvaihetta. Tehtävään nimetyllä lukion opinto-ohjaajalla on velvollisuus antaa ohjausta myös jo valmistuneelle ylioppilaalle vuoden ajan valmistumisesta.

Lukio-opintojen keskeytyessä opinto-ohjaaja on yhteydessä ammatilliseen oppilaitokseen tai Etsivään nuorisotyöhön ja varmistaa nuoren siirtymisen eteenpäin.

Koko lukion ajan opiskelijoita ohjataan osallistumaan suomalaisten korkeakoulujen tarjoamiin lukiolaisille suunnattuihin opintoihin. Kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista ja työelämäyhteistyöstä tiedotetaan opiskelijoita, jotta opiskelija voi halutessaan hakeutua vaihto-opiskeluun ja saada kokemusta työelämästä ja yrittäjyydestä. Urasuunnittelun ja työelämään tutustumisen tueksi järjestetään mahdollisuuksien mukaan vierailukäyntejä sekä esim. kokonaisia uravarjostuspäiviä lähialueen yrityksiin ja muihin työpaikkoihin.  

Pääasialliset yhteistyötahot ovat Rauman kaupungissa toimivat peruskoulut, Etsivä nuorisotyö, ammatillinen oppilaitos Winnova, Eurajoen kristillinen opisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston eri yksiköt, Ohjaamot, paikalliset yrittäjät, Rauman Kauppakamari, TE-toimisto ja KELA.

 

5. Ohjaustoiminnan arviointi

Ohjauksen arviointi on jatkuva prosessi, jota tehdään hyödyntämällä itse- ja vertaisarviointeja, palautteita ja kyselyitä. Arviointia ovat myös ohjaus- ja opetushenkilöstön palaverit, joissa arvioidaan nykyistä ohjausta ja kehitetään tulevaa toimintaa. 

Arviointia voidaan kohdistaa esim. käytettyihin ohjausmenetelmiin, ohjauksen resursseihin, saavutettavuuteen, esteettömyyteen tai ohjausyhteistyöhön. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään lukion ohjaustoiminnan kehittämisessä.