2. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta

2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja itseään kehittäen.

Lukioaikana opiskelija kartuttaa ihmistä, kulttuureja, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaa olennaista tietoa, osaamista ja toimijuutta. Lukio-opetus valmistaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä.

Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksessa otetaan huomioon alle 18-vuotiaita opiskelijoita koskien lapsen edun ensisijaisuus opetusta ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä (lukiolaki 714/2018, 2 § 2 mom, muutettu lailla 165/2022). Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia elämänhallintaan ja työelämään.

Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset ja monipuoliset jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja muilla näytöillä.

Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan, maailmankansalaisuuteen kasvamiseen ja jatkuvaan oppimiseen.

2.2. Arvoperusta

Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu demokratialle ja suomalaiselle sivistysihanteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsien. Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, hyvyyteen, kauneuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.

Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista kannustamalla omien arvojen syvälliseen pohdintaan sekä käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä.

Lukio-opetus edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä demokratiaa ja hyvinvointia. Lukio-opetus on opiskelijaa uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa.

Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-opetus kannustaa vastuulliseen toimijuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n mukaisesti.

Jokainen lukio on yhteisö, jossa erilaisista taustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa ja pohtia yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä oppia yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista.

Rauman Lyseon lukion arvoperusta muodostuu valtakunnallisen opetussuunnitelman arvolähtökohdista seuraavasti. Rauman Lyseon lukiossa pyrkimys demokraattisuuteen näkyy ennen kaikkea opiskelijoiden näkemysten huomioimisena. Päätöksille suuntaa antavat kyselyt ja opiskelijoiden osallistuminen jaksokokouksiin ovat osa laajempaa toimintakulttuuria, jossa koulu halutaan nähdä kaikille yhteisenä asiana. Olemme koulumme arvopohjaa luodessamme tehneet sitä yhdessä. Ensin opettajakunnan keskuudessa, ja sen jälkeen opiskelijoiden arviointien kautta. Arvoperustan pohdinta on luonteeltaan jatkuvaa, ja siksi arvot ovat jatkossakin mahdollisesti muuttuvia tai tarkentuvia.

Opettajien ja opiskelijoiden keskeisimmäksi huomioksi nousi ajatus, joka on puettu arvolauseeksi seuraavasti: ”Kehu, kannusta ja arvosta itseäsi ja muita! Jokainen kantaa vastuuta lukiomme ilmapiiristä!” Tämän koulumme arjen vuorovaikutuksessa ja toiminnassa näkyvän piirteen voidaan katsoa olevan pohjana muille tärkeiksi koetuille arvoille, jotka ilmenevät siten, että asioita lähestytään positiivisesti, kohdataan toisemme henkilökohtaisesti, eikä puhuta pahaa toisten selän takana. ”Meillä on tilaa kokeilla ja kysyä! Lukiossamme arvostetaan uteliaisuutta ja unelmia!” on keskeinen arvomme.

Yleissivistävänä oppilaitoksena Rauman Lyseon lukio haluaa ymmärtää sivistyksen mahdollisimman laaja-alaisena, jokapäiväisessä tekemisessä ilmenevänä tietona ja taitona kohdata ja ymmärtää moninaisuutta ja erilaisuutta. ”Meillä jokainen on merkityksellinen: moninaisuus nähdään voimavarana! Olemme toisiamme tukeva ja osallistava lukio!” Koulussamme on toisaalta tärkeää saada olla oma aito itsensä, mutta samalla huomioida myös muut ympärillä olevat ihmiset, vaikka ajattelu ei aina menisi ihan yksiinkään. "Lukiossamme arvostetaan oppimista ja työntekoa! Jokaista kannustetaan tekemään parhaansa ja sinnikkyydestä palkitaan!" Osallistuminen ja aktiivisuus koetaan koulussamme positiiviseksi asiaksi. Jokaisen tulisi kuitenkin voida olla ja toimia oman temperamenttinsa ja persoonallisuutensa kautta. Vetäytyvämpi henkilö on yhteisössämme yhtä tärkeä palanen - osa monimuotoista kokonaisuutta. Tärkeää on oppia tiedostamaan omaa lahjakkuutta sekä vahvistamaan ja käyttämään sitä hyväkseen. Koulumme on myös turvallinen ympäristö kokeilla ja harjoitella oman mukavuusalueen ulkopuolisia asioita.

Oman kulttuuriperinteen tunteminen ja arvostus ovat lähtökohtia myös globaalille kohtaamiselle. Kun arvostaa itseä, osaa myös kunnioittaa muita. Koulussamme osallistutaan aktiivisesti kansainvälisiin projekteihin, joihin opiskelijoita kannustetaan osallistumaan.

"Lukiossamme pidetään kiinni sovituista säännöistä!" Tämä lisää yhteisön toimivuutta, toiminnan ennakoitavuutta, vuorovaikutuksen avoimuutta ja parantaa sekä turvallisuutta että yhteisön luottamuksen ilmapiiriä. Yksilö on moraalinen toimija myös suhteessa ympäristöön. Ympäristökysymyksiin kiinnitetään varsinaisen opetuksen lisäksi huomiota koulunkäynnin arjessa, esimerkiksi kierrätyksen järjestämisessä, johon osallistuvat sekä henkilökunta että opiskelijakunta. Lukion tiloihin on sijoitettu eri materiaalien kierrätyspisteitä.