5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö (1.8.2023-)
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle opiskeluhuoltopalveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36 h §:ssä tarkoitettuna opiskeluhuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.
Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi sen hyvinvointialueen, jonka alueella koulu sijaitsee, sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava opiskeluhuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi.33
Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista34. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.
Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.
Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.
Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun35. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.
33 Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a - 36 i § (1267/2013) ja (163/2022)
34 Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)
35 Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013)
Rauman kaupungin OPS-sisältö
Oppilaalla on velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua epäasialliseen tai häiritsevään käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu on suositeltavaa käydä pienempien ja ei-toistuvien rikkeiden yhteydessä. Epäasiallisuuksien toistuessa useasti käytetään kurinpidollisena keinona jälki-istuntoa. Oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi.
Tilanteeseen puuttunut opettaja kirjaa Wilmaan rikkeen ja kuulee oppilasta sekä toimii niin, että myös huoltaja tulee kuulluksi.
Opettaja voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi opetustilasta. Opettaja kirjaa opetustilasta poistamisen Wilmaan.
Rehtori voi evätä oppilaalta opetukseen osallistumisen loppupäivän ajaksi, mikäli perusopetuslaissa asiaa kuvailevat yksityiskohdat täyttyvät ja kirjaa päätöksen. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä myös seuraavaksi työpäiväksi,
mikäli rehtori ja muu koulun henkilökunta tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen. Oppilaalle tarjotaan
oppilashuollon palveluita sekä tukea turvalliseen paluuseen opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle järjestetään 36 h §:ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Opetuksesta epääminen on tarkoitettu äärimmäisen poikkeuksellisia tilanteita varten, jolloin oppilas vaarantaa muiden oppilaiden tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien turvallisuuden taikka häiritsee kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvää toimintaa. Oppilaan paluuta varten tehdään oppilasta ja huoltajaa kuullen suunnitelma, jossa oppilashuollon tukitoimien lisäksi määritellään ne käytännöt toimet, joilla tuetaan oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen.
Kouluissa kurinpidollisten toimenpiteiden organisointi eroaa toisistaan monista eri syistä. Siksi koulujen on itse laadittava suunnitelma siitä, miten kasvatuskeskustelujen käyminen ja jälki-istuntojen suorittaminen käytännössä toteutetaan, kuitenkin niin, että perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteiden henkeä noudatetaan.
Kasvatuskeskustelujen ja jälki-istuntojen osoittautuessa tehottomiksi puuttumiskeinoiksi annetaan oppilaalle kurinpitotoimena kirjallinen varoitus. Myös erityisen raskauttava teko johtaa kirjalliseen varoitukseen. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori noudattaen asiaan liittyvää lainsäädäntöä.
Oppilaan erottaminen määräajaksi on voimakkain kurinpitotoimi ja voidaan käyttää, jos muut kurinpitokeinot ja kirjallinen varoitus ovat osoittautuneet tehottomiksi. Asian valmistelee rehtori ottaen huomioon määräaikaiseen erottamiseen liittyvän lainsäädännön. Päätöksen määräaikaisesta erottamisesta tekee sivistysvaliokunta.
Hallinnon yleiset oikeusturvaperiaatteet ohjaavat ojentamista ja kurinpitoa. Hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita ovat yhdenvertaisuusperiaate, suhteellisuusperiaate, objektiviteetti-periaate ja tarkoitussidonnaisuudenperiaate. Näiden toteutuminen varmistetaan opettajien perehdytyksellä.
Opettajat ja rehtorit ovat virkasuhteessa, koska he käyttävät julkista valtaa mm. kurinpitotoimissa. Rehtori huolehtii siitä, että opettajat perehtyvät huolellisesti kurinpidollisten toimivaltuuksiensa käyttämiseen. Jokaisella koululla tulee olla kirjattuna kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Tämä suunnitelma käsitellään yhteisesti lukuvuoden alkaessa esim. suunnittelukokouksessa. Ohjeet tulee olla helposti saatavilla asioiden tarkistamista varten. Uutta opettajaa opastettaessa perehdyttäjä käy nämä läpi ja kertoo, kenen puoleen opettaja voi kääntyä epävarmoissa tilanteissa.
Koulun kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevasta suunnitelmasta tiedotetaan opettajia edellä kuvatulla tavalla. Varmistetaan, että koulun muu henkilökunta tietää, mistä suunnitelma on löydettävissä. Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan lukuvuoden alussa tiedotuslehtisessä ja koulun kotisivuilla. Lisäksi huoltajien kanssa asiaa käsitellään vanhempainilloissa. Kotisivuilla on huoltajien lisäksi myös muiden tahojen mahdollisuus perehtyä suunnitelmaan.
Koulun kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevaa suunnitelmaa sekä sen toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti keskustelemalla koulussa työskentelevien aikuisten kanssa koulun työrauhasta, siisteydestä, ilmapiiristä ym. Jokainen koulu määrittelee lisäksi tarkemmin, miten arviointi tapahtuu. Tehtävä voidaan osoittaa yhteisölliselle oppilashuoltoryhmälle.
Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.