7. luokan historia

Opiksi Venäjän vallankumouksien seurauksista

Maaliskuun vallankumouksessa vuonna 1917 Venäjällä tuli valtaan pääministeriksi Alexander Kerenski. Myöhemmän Venäjän sosialistisen vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen myötä valtaan nousi bolshevikki Lenin. Hänen kannaltaan Alexander Kerenskin ja maaliskuun vallankumouksen näkökulma oli porvarillinen. Kerenski oli Leniniä demokraattisempi (demokratia tarkoittaa kansan valtaa).

Kerenski ei olisi antanut Suomen itsenäistyä; Lenin antoi Suomen itsenäistyä, koska Venäjä oli sisällissodassa, ja ensimmäisessä maailmansodassa Saksaa vastaan. Lenin tekikin rauhan Saksan kanssa myöhemmin. Hän antoi Suomen itsenäisyys senaatille luvan itsenäistyä, koska Lenin uskoi Suomen tulevan mukaan sosialistiseen vallankumoukseen Venäjän mallin mukaan. Suomalaiset sotivatkin keskenään vuonna 1918, mikä on surullinen vaihe maamme historiassa.

Alexander Kerenski siis joutui luopumaan vallasta, mutta Venäjän historia olisi voinut kehittyä toiseen suuntaan, jos hän olisi voinut jatkaa pääministerinä. Samoin Suomen kohtalo olisi voinut olla toinen: Lenin kuoli vuonna 1924, ja valtaan Venäjällä tuli Stalin. Maan nimi oli muuttunut Sosialististen tasavaltojen neuvostojen liitoksi, eli Neuvostoliitoksi. Stalin oli diktaattori, joka hyökkäsi 30.11. 1939 Suomeen. Samoin vuosina 1941-1944 käyty jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Stalin oli vastuussa omien kansalaistensa murhista, niitä oli satoja tuhansia.

Mikäli Alexander Kerenskin valtakausi olisi voinut aikanaan jatkua, olisi Venäjän, ja sen naapurimaiden kehitys ollut eittämättä rauhallisempi. Historiaa ei voi kuitenkaan muuttaa miksikään. Lenin ja hänen edustamansa marxilaisuudan vaikutus maailman historiaan on ollut valtava. Esimerkiksi Kiinasta tuli myöhemmin kommunistinen maa (Leninin ja Marxin ajattelu iskostui Kiinan diktaattori Mao Tse Tungiin, joka johti Kiinaa kovalla kädellä). Kommunistisia maita on ollut myöhemmin paljon, kuten Kuuba Fidel Castron johtaman vallankumouksen myötä. Hän eli hyvin pitkään, ja luopui vallasta vasta muutama vuosi sitten.
Palautusaika päättyi

Kaikki palautustyypit on poistettu käytöstä.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tietoa Venäjän vallankumouksista

Tehtävä:
1. Lue tämä teksti.
2. Koulussa saat asiasta monisteen.
3. Voit kysyä tunnilla opettajalta tästä aiheesta, jos jokin asia kiinnostaa, tai jäi epäselväksi.
Tässä opittava asia:
Keisari ei tehnyt uudistuksia. Venäjän hallinto oli tehoton; maa oli ensimmäisessä maailmansodassa Saksaa vastaan.Venäjä oli jo yleislakon aikana vuonna 1905 hävinnyt Japania vastaan käymänsä sodan.

Omaisuuden, ja varsinkin maaomaisuuden omistus oli jakautunut epätasaisesti. Keisari, eli tsaari Nikolai II omisti suurimman osan Venäjän maa-alueista - samoin ylimykset.

Venäjältä puuttui porvaristo, ja jonkinlainen pienomistus - yksityisiä liikkeitä ei ollut paljoa tässä suuressa maassa. Venäjällä ei ollut, kuin vähän teollisuutta. Maatalous sen sijaan oli yksi keskeisin elinkeino.

Maaorjat oli vapautettu vuonna 1861 tsaari Aleksanteri II:n toimesta: uudistus ei käytännössä vaikuttanut, kuin hitaasti, maaseudun väestön oloihin. Erittäin suuri osa kansasta oli hyvin köyhää; toisaalta maassa oli hyvin harvoja erittäin rikkaita ihmisiä ja sukuja.

1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenenä alkoi vaikuttaa maanpaossa olleen Leninin toiminta; Stalin oli hänen kätyrinään (pankkiryöstöt ja pommi attentaatit). He tulivat vuonna 1917 onnistumaan marxismin levittämisessä, kun he Trotskin avulla saivat kansan puolelleen, ja tekivät lokakuun vallankumouksen. Sitä ennen oli ollut maaliskuun vallankumous, jolloin Alexander Kerenski oli tullut vähäksi aikaa valtaan.

Leninin Boshevikki puolue muutti maan kerta heitolla lokakuussa vuonna 1917. Lokakuun vallankumous teki maasta sosialistisen maan, jonka päämääränä oli kommunismi. Valtio omisti sen jälkeen vaiheittain kaiken. Kommunismissa yhteiskunta ja valtio omistaa tehtaat, liikkeet, tuotantolaitokset, maatilat ja kaikki.

Suomessa oltiin varuillaan, sillä kuuluimme ennen itsenäistymistämme Venäjään. Kuohunta ulottui Helsinkiin asti, missä Venäjän laivaston matruusit murhasivat omia upseereitaan.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kun Suomesta tuli Suomi, jakso 3 palautuskansio.

Mene yle.fi, areenaan. Etsi hakutoiminnolla ohjelma nimeltä: Kun Suomesta tuli Suomi, jakso 3. Maaliskuun vallankumous: murha-aalto Helsingin jäillä (kesto 9 minuuttia).
Vastaa tähän tehtävään:
1. Kerro omin sanoin maaliskuun vallankumouksen vaikutuksista Helsingissä?
2. Kuka oli Alexander Kerenski?
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

JAKSO 2: Helmikuu 1917

Mene sivustolle yle.fi ja valitse sieltä AREENA.
Laita hakutoiminnolle ohjelma nimeltä KUN SUOMESTA TULI SUOMI ja valitse JAKSO 2: HELMIKUU 1917.
Vastaa tähän kysymyksiin:
1. Mikä oli Smolna?
2. Mikä oli helmikuussa 1917 Suomen suurin puolue?
VAPAAEHTOINEN TEHTÄVÄ: 3. Miksi Suomen eduskunnalla ei ollut tuona aikana valtaa?
VAPAAEHTOINEN TEHTÄVÄ: 4: Mitä ongelmia Suomella oli helmikuussa vuonna 1917?
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Venäjä hajoaa

Venäjän hajoamiseen on monia syitä. Aluksi syistä hajoamiseen tutustumme henkilöön nimeltä Grigori Rasputin.
Mene yle.fi sivustolle. Valitse AREENA. Sitten haet hakutoiminnolla ohjelman YLE KIOSKI: TLDRDEEP.
Etsi jakso nimeltä GRIGORI RASPUTIN (kesto 11 minuuttia).
Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Lue oppikirjan sivut 161 - 162 (kappaleesta 23): Mitä syitä löysit Venäjän tsaarin ja hänen perheensä epäsuosioon maassaan?
2. Mitkä seikat katsomasi ohjelman perusteella aiheuttivat tsaarille, eli Venäjän keisarille, epäsuosiota?
3. VAPAAEHTOINEN TEHTÄVÄ: Kerro kaikki, mitä tiedät Grigori Rasputinista.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

KAPPALE 19. SUOMI SAA EDUSKUNNAN PALAUTUSKANSIO.

Katso YouTubesta tai ylen areenalta video nimeltä Demokratian polku: 150 vuotta edustuksellista demokratiaa.
Lue myös kappale 19. Suomi saa eduskunnan (sivut 139 - 143).
Vastaa tähän kysymyksiin:
1. Miksi venäläistäminen taukosi vuonna 1905?
3. Miksi eduskuntauudistus oli Suomelle tärkeä?
VAPAAEHTOINEN TEHTÄVÄ: 4. Miksi suomalaisia miehiä lähti Saksaan hankkimaan sotilaskoulutusta?
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Suomi ja Nikolai II palautuskansio

Katso (yle.fi) ylen areenalta hakusanalla KEISARIT JA SUOMI ohjelma nimeltä
KEISARIT JA SUOMI: NIKOLAI II.
Ohjelman kesto on 20 minuuttia.
Vastaa tähän kysymykseen:
1. Kerro, mitä tiedät helmikuun manifestista?

Kirjan kappaleen 18 sivulta 131 löytyy myös apua tähän kysymykseen.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kappale 18:n palautuskansio: Suomi on venäläistettävä (sivut 132 - 138)

Suomen kultakauden maalareita olivat: Helene Schjärfbeck, Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Venni Soldan-Brofelt, Hugo Simberg, Elin Danielson-Gamboghi, muutamia mainitakseni.
Kansallisromanttisia säveltäjiä Suomessa olivat Jean Sibelius (säilynyt 7 sinfoniaa, mistä Kullervo-sinfonia on Kalevala-aiheinen). Leevi Madetoja (ooppera Pohjalaisia ja monia lauluja ja kuoroteoksia). Toivo Kuula: mahtavia kuoroteoksia, kuten Stabat mater, tai Virta venhettä vie (Eino Leinon tekstiin).
Selim Palmgren oli impressionisti, mutta teki myös kansallisromanttisia sävellyksiä (ooppera Daniel Hjort; hän teki viisi pianokonserttoa). Oskar Merikanto oli rakastettu laulujen tekijä (Kesäillan valssi on hänen kuuluisin sävellyksensä). Erkki Melartin sävelsi myös kuuluisia kappaleita.
1. Kirjoita yllä olevat asiat vihkoosi.
2. Mitä olivat kirjan tekstin perusteella a) myöntyväiset, b) perustuslailliset, c) aktivistit? Eli, kuinka he suhtautuivat Venäjän pyrkimyksiin alistaa Suomea? LUE SIVUT 132 - 138 OPPIKIRJASTA.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Schauman, Suomi ja Bobrikov.

Lue oppikirjastasi sivut 128 - 131 (Taistelu Suomen asemasta). Vastaa tähän palautuskansioon oppikirjan kysymyksiin.
Hakusanoilla Eugen Schauman, mutta myös hakusanalla Nikolai Bobrikov löytyy lukuisia ohjelmia ja sivustoja (ylen elävä arkisto. wikipedia). Jos et löydä tietoa, niin laita ystävällisesti historian opettajallesi wilma viesti. Todennäköisesti selviät tehtävästä lukemalla ainoastaan nuo annetut sivut oppikirjastasi.

Eugen Schauman ampui Bobrikovin vuonna 1904. Murhaan on suhtauduttu monella tavalla. Tutki kirjasi aukeaman lähteitä.
1. Mitkä lähteet puolustavat murhaa?
2. Missä lähteissä hänen tekonsa tuomitaan?
3. Mistä erilainen suhtautuminen samaan asiaan saattaa johtua?
4. Entä mitä mieltä itse olet tekikö Schauman oikein vai väärin? Perustele väitteesi.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Minna Canth

Katso yleisradion sivuilta (yle.fi) video MINNA CANTHIN AIKA. MAAILMA EDISTYY (14 minuuttia).
Kirjoita palautuskansioon,
1) mitä ajatuksia Minna Canth sinussa herättää? (hiljan oli tasa-arvon päivä)
2) Mitkä Minna Canthin ajamista asioista ovat toteutuneet?
Lue myös kirjasi kappale 17. Sivistyköön Suomen kansa (sivut 121 -127) ja kirjoita, mitä tiedät
3) Aleksis Kivestä?
4) Lue myös pedanetin aiemmin julkaistu 1800-kansanliikkeet Suomessa.
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kansanliikkeet 1800-luvulla

Suomessa alettiin harrastaa 1800-luvulla, ja sen myötä muodostui hiljalleen kansanliikkeitä - ne edelsivät puolueita ja poliittista toimintaa.
Kansanliikkeitä olivat muun muassa
- työväen yhdistykset
- nuorisoseurat (Santeri Alkio)
- marttaliike
- voimisteluseurat
- ampumaseurat
- raittiusseurat
- rouvasväen yhdistykset
- naisasialiike unioni
- VPK, eli vapaa palokunta
- uskonnolliset herätysliikkeet, kuten rukoilevaisuus (Henrik Renqwist); paljon Eurajoella.
- lestadiolaisuus (Lars Leevi Laestadius)
- herännäisyys (Paavo Ruotsalainen)
- evankelisuus (Hedberg)
- 5. herätysliike
- vapaat kirkolliset suunnat
- helluntailaisuus.

Mikäli kiinnostuit aiheesta, niin lainaa kirjastosta kirja nimeltä Kansa liikkeessä (Risto Alapuro ym). Internetistä löytyy myös sivusto Kansa liikkeessä - Kansalaisyhteiskunta.fi

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä