V Kiina kpl 19-21
A) Keisareiden kiina
Kiina piti pitkään itseään maailmankaikkeuden keskuksena ja muita kansoja barbaareina. Maata hallitsivat keisarit, joita kutsuttiin “taivaan pojiksi”. Kiinassa vallitsi tarkka hierarkia: alamaisen tuli palvella keisaria, vaimon tuli palvella miestään ja pojan tuli palvella isäänsä. Naiset eivät saaneet juurikaan osallistua kodin ulkopuoliseen elämään. Miespuolisia suosivassa kulttuurissa poikavauvat olivat tyttövauvoja toivotumpia.
Kiinalaiset olivat pitkään Eurooppaa edellä. Kiinalaiset keksinnöt, kuten paperi, ruuti ja kompassi, kiinnostivat ulkomaalaisia ja edistivät tekniikan kehitystä. 1200-luvulla Kiinassa käynyt italialainen Marco Polo sekä myöhemmin lähetyssaarnaajat toivat Kiina-tietoutta Eurooppaan. Kun kiinalaisia tekstejä alkoi ilmestyä latinan kielellä 1600-luvun loppupuolella, tuli kiinalaisesta kulttuurista suurta muotia Euroopassa. Monet halusivat pukeutua silkkiin ja nauttia kiinalaista teetä kiinalaisista posliiniastioista. Kiinasta saatujen ideoiden siivittämänä rakennettiin kanavia, edistettiin maataloutta ja kirjoitettiin tietosanakirjoja. Ohessa lista muutamista keksinnöistä, jotka ovat alkuaan Kiinasta:
Uuden ja vanhan väliset jännitteet Kiinassa jyrkkenivät 1800-luvulla. Viljelymaan pinta-ala ei kasvanut samassa suhteessa kuin väestö, ja maatalouden menetelmät eivät uudistuneet merkittävästi. Talonpoikien kohonneet vuokramaksut sekä tavaroiden tuonti ulkomailta köyhdyttivät talonpoikia ja synnyttivät työttömyyttä sekä kapinoita. Alimpien yhteiskuntaluokkien elintaso pysyi alhaisena. Lisäksi maan sotavoimat osoittautuivat tehottomiksi ja lahjonta virkamiesten sekä upseerien keskuudessa oli yleistä. Johtaviin tehtäviin saatettiin valita virkamiehiä väärin perustein, joka synnytti kateutta ja eripuraa. Maata myös vavisuttivat monet luonnonmullistukset: tulvat, kuivuus, maanjäristykset ja tuhohyönteiset verottivat satoa ja tuhosivat koteja.
Kiinalaiset olivat pitkään Eurooppaa edellä. Kiinalaiset keksinnöt, kuten paperi, ruuti ja kompassi, kiinnostivat ulkomaalaisia ja edistivät tekniikan kehitystä. 1200-luvulla Kiinassa käynyt italialainen Marco Polo sekä myöhemmin lähetyssaarnaajat toivat Kiina-tietoutta Eurooppaan. Kun kiinalaisia tekstejä alkoi ilmestyä latinan kielellä 1600-luvun loppupuolella, tuli kiinalaisesta kulttuurista suurta muotia Euroopassa. Monet halusivat pukeutua silkkiin ja nauttia kiinalaista teetä kiinalaisista posliiniastioista. Kiinasta saatujen ideoiden siivittämänä rakennettiin kanavia, edistettiin maataloutta ja kirjoitettiin tietosanakirjoja. Ohessa lista muutamista keksinnöistä, jotka ovat alkuaan Kiinasta:
- Paperi keksittiin noin 100-luvulla, ja se levisi arabien välityksellä Eurooppaan 1100-luvulla.
- Setelit Väripainatustaito mahdollisti setelien painamisen. Seteleitä oli vaikeaa väärentää, koska ne painettiin kolmiväritekniikalla.
- Ruuti Erään legendan mukaan kokki sekoitti ruudin ainesosat vahingossa yhteen ja sai aikaan räjähdyksen ajanlaskun alussa. Toisen tarinan mukaan kiinalaiset alkemistit kehittivät ruudin 800-luvulla etsiessään kuolemattomaksi tekevää eliksiiriä. Kiinassa ruutia käytettiin pääasiassa ilotulitteisiin.
- Posliini keksittiin 600-luvulla ja oli pitkään arvostetuimpia Eurooppaan tuotuja tuontitavaroita.
- Silkkiä osattiin kehrätä jo 2500 eaa. Sen valmistus oli yksi tarkimmin valvottuja salaisuuksia. Silkkiperhosten toukkien vieminen Kiinasta oli kiellettyä kuolemanrangaistuksen uhalla.
- Tähtikartat Kiinan hoviastrologit määrittivät jo 900-luvulla lähes 10 000 tähteä ja heidän piti osata ennustaa auringon- ja kuunpimennykset keisaria varten.
- Kung fu Monet taistelu- ja itsepuolustuslajit ovat syntyneet Kiinassa. Kung fu on yleisnimitys kiinalaisperäisiin kamppailutaitoihin. Tarkemmin ottaen kung fu tarkoittaa mitä tahansa opiskelua tai harjoittelua, joka vaatii kärsivällisyyttä, energiaa ja pitkän ajan oppia.
- Seismografi Alkujaan pronssista valettu astia, jossa oli kahdeksan lohikäärmeen päätä. Niiden suussa oli pronssipallot ja maan tärähdellessä, joku palloista tipahti. Tämän ansiosta pystyttiin päättelemään maanjäristyksen suunta.
- Magneettikompassi Kiinalaisten muistiinpanojen mukaan kompassia käytettiin jo 2000-luvulla eaa. Kompassi oli aluksi lusikan muotoinen esine, joka kellui elohopeassa.
Uuden ja vanhan väliset jännitteet Kiinassa jyrkkenivät 1800-luvulla. Viljelymaan pinta-ala ei kasvanut samassa suhteessa kuin väestö, ja maatalouden menetelmät eivät uudistuneet merkittävästi. Talonpoikien kohonneet vuokramaksut sekä tavaroiden tuonti ulkomailta köyhdyttivät talonpoikia ja synnyttivät työttömyyttä sekä kapinoita. Alimpien yhteiskuntaluokkien elintaso pysyi alhaisena. Lisäksi maan sotavoimat osoittautuivat tehottomiksi ja lahjonta virkamiesten sekä upseerien keskuudessa oli yleistä. Johtaviin tehtäviin saatettiin valita virkamiehiä väärin perustein, joka synnytti kateutta ja eripuraa. Maata myös vavisuttivat monet luonnonmullistukset: tulvat, kuivuus, maanjäristykset ja tuhohyönteiset verottivat satoa ja tuhosivat koteja.
Euroopassa oli pitkään ylistetty Kiinan hallintoa esimerkillisenä, mutta 1800-luvulle tultaessa ihanteet Euroopassa olivat muuttuneet. Euroopan tekninen ja taloudellinen kehitys oli nopeaa ja eurooppalaiset alkoivat pitää Kiinaa takapajuisena. Samaan aikaan läntiset teollisuusvaltiot ja Yhdysvallat kiinnostuivat entistä enemmän Kiinan kauppatavaroista kuten teestä, silkistä ja posliinista. Vastineeksi kiinalaisista tuotteista Kiinalle kelpasi kuitenkin vain arvometallit kuten hopea. Eurooppalaiset teollisuustuotteet eivät saaneet kannatusta Kiinassa, sillä kiinalaiset pitivät eurooppalaisia “punatukkaisina barbaareina” ja itseään ylempiarvoisina. Tämä ärsytti länsimaita.
1. Tehtävä Kiinan keisarikunnan kukistumisesta
Opiskele yllä oleva tiivistelmä ja kirjan kappale 19.
Lue alla olevat kysymykset ja kuuntele ne mielessä pitäen seuraavat kuunnelmat Kiinan historiasta.
Osa vastauksista löytyy toki kirjan kappaleesta 19 tai vaikka googlamalla, mutta helpoiten ne löytää kuuntelemalla.
Avaa kuunnelma tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-1589931 - Jakso 6, ensimmäiset n. 16 minuuttia riittää.
Viimeiseen kysymykseen kuuntele: https://areena.yle.fi/1-1532493 - Jakso 1, ensimmäiset 8 minuuttia riittää.
Ps. Avaa linkit hiiren oikealla klikkauksella uuteen välilehteen (tab in english).
1. Miksi ja milloin käytiin oopiumsodat?
2. Mitä seurauksia oopiumsodista Kiinalle oli?
3. Miten länsimaat nöyryyttivät Kiinan oopiumsodan jälkeen?
4. Mitä tarkoitetaan kulttuuri-imperialismilla?
5. Miksi ja milloin käytiin boksarikapina?
6. Luettele syitä, miksi Kiinassa tehtiin vallankumous, ja keisari syöstiin vallasta?
Lue alla olevat kysymykset ja kuuntele ne mielessä pitäen seuraavat kuunnelmat Kiinan historiasta.
Osa vastauksista löytyy toki kirjan kappaleesta 19 tai vaikka googlamalla, mutta helpoiten ne löytää kuuntelemalla.
Avaa kuunnelma tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-1589931 - Jakso 6, ensimmäiset n. 16 minuuttia riittää.
Viimeiseen kysymykseen kuuntele: https://areena.yle.fi/1-1532493 - Jakso 1, ensimmäiset 8 minuuttia riittää.
Ps. Avaa linkit hiiren oikealla klikkauksella uuteen välilehteen (tab in english).
1. Miksi ja milloin käytiin oopiumsodat?
2. Mitä seurauksia oopiumsodista Kiinalle oli?
3. Miten länsimaat nöyryyttivät Kiinan oopiumsodan jälkeen?
4. Mitä tarkoitetaan kulttuuri-imperialismilla?
5. Miksi ja milloin käytiin boksarikapina?
6. Luettele syitä, miksi Kiinassa tehtiin vallankumous, ja keisari syöstiin vallasta?
Palautukset joko suoraan tai tallenteena tiistaihin 5.5. mennessä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
B) Kommunistinen Kiina
1912 tasavallaksi muuttunut Kiina kärsi vuosikymmeniä sisällissodista. Sisäisten taistelujen pääosapuoliksi nousivat kansallinen Kuomintang-puolue sekä Kiinan kommunistinen puolue. Tšiang Kai-šekin johtamat kansallismieliset hallitsivat suurinta osaa Kiinasta 1930-luvulla, mutta heidän ei onnistunut parantaa kiinalaisten elinoloja. Noin 90 prosenttia väestöstä sai edelleen elantonsa maataloudesta. Suurin osa heistä eli köyhinä vuokraviljelijöinä, joiden taloudellinen asema kärsi entisestään tiukentuneesta verotuksesta ja vuokrasta. Naisten oikeudet eivät olleet edistyneet ja lapsityövoiman käyttö oli yleistä.
Syrjäseuduille ahdistetut kommunistit saivat kasvavassa määrin tukea maaseudun väestöltä. Toinen maailmansodan aikainen japanilaisten julma miehitysaika keskeytti erimielisyydet, mutta välittömästi sodan päätyttyä kommunistit aloittivat uuden suurhyökkäyksen kansallista tasavaltaa vastaan ja voittivat. Tšiang Kai-šekin kansallismieliset pakenivat Taiwanin saarelle. Kiinasta tuli vuonna 1949 kommunistinen kansantasavalta, jota johti diktaattorin ottein puhemies Mao Zedong.
Kommunistit aloittivat valtaan päästyään laajat yhteiskunnalliset uudistukset. Lähes puolet Kiinan pinta-alasta takavarikoitiin vanhoilta maanomistajilta ja jaettiin väestön enemmistön muodostaneille talonpojille, joita ryhdyttiin painostamaan muodostamaan maistaan suuria yhteistiloja eli kansankommuuneja. Neuvostoliiton mallin mukaan vuoteen 1957 mennessä maatalous oli kollektivisoitu, eli kaikki oli yhteistä maata, karjaa ja traktoreita myöten. Kaupunkien yksityiset yrityksetkin otettiin valtion haltuun.
Uusi avioliittolaki edisti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lapsiavioliitot kiellettiin ja perinteisiä järjestettyjä avioliittoja kehotettiin välttämään. Jalkavaimojen pitäminen kiellettiin ja avioero tuli mahdolliseksi. Terveydenhuoltojärjestelmä laajeni, lapset pääsivät päivähoitoon ja rokotus- sekä hygieniakampanjat kattoivat koko maan. Lukutaidon parantamiseksi hallitus lisäsi kansanopetusta ja painosti lukutaitoisia opettamaan muita.
Kiinan itsevaltainen johtaja Mao Zedong vaati, että kaikkien oli omistauduttava kommunismin rakentamiseen. Vuonna 1958 hän käynnisti suuren harppauksen, jonka ideana oli luoda Kiinasta teollisuusmaa. Harppaukseen kuului myös talousohjelma, jonka mukaan Kiinaan perustettiin suuria kansankommuuneja, eli valtavia ihmisten yhteenliittymiä, joissa he asuivat ja työskentelivät. Uutta työvoimaa saatiin vapauttamalla naiset kotitöistä teollisuus- ja maataloustöihin suurten lastentarhojen ja ruokaloiden avulla. Rahapalkan sijasta kommuuni tarjosi kansalaisille kuusi ilmaista palvelua: ruoan, koulutuksen, terveydenhuollon, elokuvia, hiustenleikkuun ja hautajaiset.
Seuraavina vuosina Kiina satsasi toden teolla metalliteollisuuteen. Ihmisten oli koottava ylimääräiset kattilat ja muut romuraudat sulattamoihin, joissa ne yritettiin valaa uudelleen terästeollisuuden tarpeisiin. Talonpoikien määrääminen tehdastöihin aiheutti kuitenkin sen, että vilja mätäni pelloille eikä kansalle riittänyt ruokaa. Samaan aikaan Neuvostoliitto lakkasi avustamasta Kiinaa, ja lisäksi tulvat ja myrskyt runtelivat maata. Tuotantoelämä ajautui kriisiin ja Kiina koki historiansa pahimman nälänhädän. Kymmeniä miljoonia kiinalaisia kuoli nälkään tai pulan aiheuttamiin väkivaltaisuuksiin. Suuresta harppauksesta olikin tullut katastrofi, ja se peruutettiin 1960-luvun alussa.
Epäonnistuneen harppauksen jälkeen kommunistit etsivät keinoja lujittaakseen valtansa. Vuonna 1966 Mao aloitti kulttuurivallankumouksen, jonka tarkoituksena oli palauttaa Kiinaan vallankumouksellinen innostus. Käytännössä kyseessä oli terrorikampanja, johon yhdistyi Maon henkilöpalvonta. Yli 20 miljoonaa nuorta liittyi punakaarteihin, joiden avulla Mao syrjäytti johtavat henkilöt kouluista, yliopistoista, sairaaloista, talouselämästä ja kommunistipuolueestakin. Samalla monet historiallisesti arvokkaat esineet, museot ja temppelit tuhottiin. Kirjoja poltettiin ja kaikkea ulkomaista vastustettiin. Vuonna 1967 Kiina oli ajautumassa täydelliseen kaaokseen. Sairaalat ja koulut eivät toimineet, ja punakaartit tappelivat keskenään. Mao joutui turvautumaan armeijan apuun palauttaakseen järjestyksen.
Jos haluat kuunnella samat aiheet, kuuntele minuutit n. 13.30 - 26.30 tästä linkistä.
Syrjäseuduille ahdistetut kommunistit saivat kasvavassa määrin tukea maaseudun väestöltä. Toinen maailmansodan aikainen japanilaisten julma miehitysaika keskeytti erimielisyydet, mutta välittömästi sodan päätyttyä kommunistit aloittivat uuden suurhyökkäyksen kansallista tasavaltaa vastaan ja voittivat. Tšiang Kai-šekin kansallismieliset pakenivat Taiwanin saarelle. Kiinasta tuli vuonna 1949 kommunistinen kansantasavalta, jota johti diktaattorin ottein puhemies Mao Zedong.
Kommunistit aloittivat valtaan päästyään laajat yhteiskunnalliset uudistukset. Lähes puolet Kiinan pinta-alasta takavarikoitiin vanhoilta maanomistajilta ja jaettiin väestön enemmistön muodostaneille talonpojille, joita ryhdyttiin painostamaan muodostamaan maistaan suuria yhteistiloja eli kansankommuuneja. Neuvostoliiton mallin mukaan vuoteen 1957 mennessä maatalous oli kollektivisoitu, eli kaikki oli yhteistä maata, karjaa ja traktoreita myöten. Kaupunkien yksityiset yrityksetkin otettiin valtion haltuun.
Uusi avioliittolaki edisti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lapsiavioliitot kiellettiin ja perinteisiä järjestettyjä avioliittoja kehotettiin välttämään. Jalkavaimojen pitäminen kiellettiin ja avioero tuli mahdolliseksi. Terveydenhuoltojärjestelmä laajeni, lapset pääsivät päivähoitoon ja rokotus- sekä hygieniakampanjat kattoivat koko maan. Lukutaidon parantamiseksi hallitus lisäsi kansanopetusta ja painosti lukutaitoisia opettamaan muita.
Kiinan itsevaltainen johtaja Mao Zedong vaati, että kaikkien oli omistauduttava kommunismin rakentamiseen. Vuonna 1958 hän käynnisti suuren harppauksen, jonka ideana oli luoda Kiinasta teollisuusmaa. Harppaukseen kuului myös talousohjelma, jonka mukaan Kiinaan perustettiin suuria kansankommuuneja, eli valtavia ihmisten yhteenliittymiä, joissa he asuivat ja työskentelivät. Uutta työvoimaa saatiin vapauttamalla naiset kotitöistä teollisuus- ja maataloustöihin suurten lastentarhojen ja ruokaloiden avulla. Rahapalkan sijasta kommuuni tarjosi kansalaisille kuusi ilmaista palvelua: ruoan, koulutuksen, terveydenhuollon, elokuvia, hiustenleikkuun ja hautajaiset.
Seuraavina vuosina Kiina satsasi toden teolla metalliteollisuuteen. Ihmisten oli koottava ylimääräiset kattilat ja muut romuraudat sulattamoihin, joissa ne yritettiin valaa uudelleen terästeollisuuden tarpeisiin. Talonpoikien määrääminen tehdastöihin aiheutti kuitenkin sen, että vilja mätäni pelloille eikä kansalle riittänyt ruokaa. Samaan aikaan Neuvostoliitto lakkasi avustamasta Kiinaa, ja lisäksi tulvat ja myrskyt runtelivat maata. Tuotantoelämä ajautui kriisiin ja Kiina koki historiansa pahimman nälänhädän. Kymmeniä miljoonia kiinalaisia kuoli nälkään tai pulan aiheuttamiin väkivaltaisuuksiin. Suuresta harppauksesta olikin tullut katastrofi, ja se peruutettiin 1960-luvun alussa.
Epäonnistuneen harppauksen jälkeen kommunistit etsivät keinoja lujittaakseen valtansa. Vuonna 1966 Mao aloitti kulttuurivallankumouksen, jonka tarkoituksena oli palauttaa Kiinaan vallankumouksellinen innostus. Käytännössä kyseessä oli terrorikampanja, johon yhdistyi Maon henkilöpalvonta. Yli 20 miljoonaa nuorta liittyi punakaarteihin, joiden avulla Mao syrjäytti johtavat henkilöt kouluista, yliopistoista, sairaaloista, talouselämästä ja kommunistipuolueestakin. Samalla monet historiallisesti arvokkaat esineet, museot ja temppelit tuhottiin. Kirjoja poltettiin ja kaikkea ulkomaista vastustettiin. Vuonna 1967 Kiina oli ajautumassa täydelliseen kaaokseen. Sairaalat ja koulut eivät toimineet, ja punakaartit tappelivat keskenään. Mao joutui turvautumaan armeijan apuun palauttaakseen järjestyksen.
Jos haluat kuunnella samat aiheet, kuuntele minuutit n. 13.30 - 26.30 tästä linkistä.
Kuvat tehtävään 2.
2. Kommunistisen Kiinan merkkivuodet
Yllä, kuvakansiossa on minun piirrustamiani kuvia. Saat ne isommiksi klikkaamalla kuvaa tai tekstiä "näytä kuvat katselutilassa".
Kolme ensimmäistä olen selittänyt valmiiksi: 1. oopiumsota, 2. taiping-kapina (kapina keisaria vastaan, jonka kukistamiseksi keisari joutui turvautumaan eurooppalaisten apuun), 3. boksarikapina ja 4. keisari syrjäytettiin vallasta.
Sinun tehtävänäsi on selittää, mitä tapahtumaa seuraavat kuvat kuvaavat. Vastaukseksi riittää lause tai kaksi, mutta yhden sanan vastaukset eivät riitä.
Selitettäviä kuvia on 7, kunkin kuvan apuna on vuosi/vuodet. Vastaukset löytyvät kappaleesta 20 ja yllä olevasta tiivistelmästä "kommunistinen Kiina".
Voit vastata numeroimalla kuvat ja kirjoittamalla vastaukset suoraan tänne. Voit myös lähettää tänne kuvan vihostasi, mihin olet kopioinut kuvat ja kirjoittanut selitykset niiden viereen.
Huom, 4. kuvassa (ruutu, jossa sydämet), tarkoitetaan 1950-luvun uudistuksia (luettele vastauksessasi niitä) - en keksinyt, mitä siihen piirtää.
Vapaaehtoinen tehtävä: etsi netistä kommunistisen Kiinan propagandakuvia sanoilla "China propaganda picture". Ota kuvakaappaus jostain kuvasta ja selitä, mitä kuvalla yritetään kertoa. Palauta kuva/kuvat/selitykset tähän samaan palautekansioon.
Kolme ensimmäistä olen selittänyt valmiiksi: 1. oopiumsota, 2. taiping-kapina (kapina keisaria vastaan, jonka kukistamiseksi keisari joutui turvautumaan eurooppalaisten apuun), 3. boksarikapina ja 4. keisari syrjäytettiin vallasta.
Sinun tehtävänäsi on selittää, mitä tapahtumaa seuraavat kuvat kuvaavat. Vastaukseksi riittää lause tai kaksi, mutta yhden sanan vastaukset eivät riitä.
Selitettäviä kuvia on 7, kunkin kuvan apuna on vuosi/vuodet. Vastaukset löytyvät kappaleesta 20 ja yllä olevasta tiivistelmästä "kommunistinen Kiina".
Voit vastata numeroimalla kuvat ja kirjoittamalla vastaukset suoraan tänne. Voit myös lähettää tänne kuvan vihostasi, mihin olet kopioinut kuvat ja kirjoittanut selitykset niiden viereen.
Huom, 4. kuvassa (ruutu, jossa sydämet), tarkoitetaan 1950-luvun uudistuksia (luettele vastauksessasi niitä) - en keksinyt, mitä siihen piirtää.
Vapaaehtoinen tehtävä: etsi netistä kommunistisen Kiinan propagandakuvia sanoilla "China propaganda picture". Ota kuvakaappaus jostain kuvasta ja selitä, mitä kuvalla yritetään kertoa. Palauta kuva/kuvat/selitykset tähän samaan palautekansioon.
Kuvien 1. - 7. selitykset
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
C) Kiinasta uusi maailmanmahti
Yhteiskunnallisesta sekasorrosta huolimatta kulttuurivallankumous lujitti Maon asemaa aina hänen kuolemaansa vuoteen 1976 saakka. Punakaartilaisten maolainen lippalakki ja Maon ajatuksia sisältänyt pieni punainen kirja tulivat kulttuurisymboleiksi. Ulkomaailmalle Kiinan saavutuksia usein liioiteltiin ja vääristeltiin. Totuus suuresta harppauksesta ja kulttuurivallankumouksestakin valkenivat vasta Maon kuoleman jälkeen. 
Mao Zedongin jälkeen Kiinassa tehtiin monia uudistuksia. 100 000 poliittista vankia vapautettiin ja sensuuria lievennettiin. Muun muassa länsimaisen musiikin soittaminen Kiinassa sallittiin vuonna 1977. Kommunistisen puolueen yksinvallasta ei kuitenkaan luovuttu. Kiinan johtoon noussut Deng Xiaoping luopui Maon opeista ja muutti Kiinan taloudellista järjestelmää liittämällä siihen enemmän vapauksia. Talousyhteyksiä länsimaihin avattiin ja ulkomaiset yritykset saivat luvan toimia Kiinassa. Talonpoikien vapauttaminen kansankommuuneista johti vehnän, maissin ja riisin tuotannon jopa 40 prosentin kasvuun.
Kommunistipuolue ei kuitenkaan ollut valmis liian radikaaleihin uudistuksiin. Kun 1980-luvun lopulla Kiinassa noussut demokratialiike organisoi mielenosoituksia ja lakkoja, vastasi kommunistipuolue vaatimuksiin voimakeinoin. Vuonna 1989 Pekingissä Tiananmenin aukiolla järjestetty mielenosoitus johti tuhansien nuorten kuolemaan ja pidätyksiin. Demokratiaa Kiinassa ei ole, mutta maassa vallitsee omintakeinen markkinasosialismi, jossa vapaa talous ja kommunismin yksinvalta kulkevat käsi kädessä.
Ongelmistaan huolimatta Kiina 2000-luvulla on vauras valtio. Elintaso on kohonnut huomattavasti ja maan talous on kasvanut nopeammin kuin missään muualla. Länsimaiset suuryritykset sijoittavat mielellään Kiinaan, sillä siellä on halpaa työvoimaa ja valtavat markkinat. Asuuhan joka viides maailman ihminen Kiinassa. Vastaavasti kiinalaiset ovat sijoittaneet miljardeja Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Kiinasta on tullut yksi tärkeimmistä maailmantalouden vetureista. Se lainaa valtavia summia rahaa länsimaille, ja pelkästään Yhdysvallat on ottanut lainaa Kiinalta enemmän kuin mistään muualta.
Tiivistyneestä yhteistyöstä huolimata länsimaat ovat kritisoineet Kiinaa sen heikoista ihmisoikeuksista. Kansalaisten valvonnan, ankarien rangaistusten ja sensuurin lisäksi kommunistinen hallitus on aina pyrkinyt kiinalaistamaan kansalliset vähemmistöt. Kiinan islamilaiset vähemmistöt kapinoivat ajoittain hallitusta vastaan 1960-luvulle saakka, ja buddhalaisessa Tiibetissä kommunistit joutuivat käyttämään asevoimia kansannousun kukistamiseksi. Kiinan lounaisosassa sijaitseva Tiibet oli ollut itsenäisen valtion asemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta uudet vallanpitäjät Kiinassa liittivät Tiibetin takaisin yhdeksi Kiinan maakunnaksi. Tiibetin hengelliselle johtajalle Dalai Lamalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1989 väkivallattomasta kamppailustaan Tiibetin vapauden puolesta. Kiinaa rauhanpalkinnon myöntäminen luonnollisesti ärsytti. Tiibetin pakolaishallitus yrittää edelleen saada Tiibetille itsenäisyyttä, mutta Kiina ei suostu sitä myöntämään. Viime aikoina on kuultu huolestuttavia uutisia islamilaisten uiguurien kaltoinkahtelusta sekä hongkongilaisten demokratiavaateiden rajoittamisesta.
Kuunnelma aiheesta alkaen n. 26.30 - loppuun (loppuu vähän hassusti kesken).
Mao Zedongin jälkeen Kiinassa tehtiin monia uudistuksia. 100 000 poliittista vankia vapautettiin ja sensuuria lievennettiin. Muun muassa länsimaisen musiikin soittaminen Kiinassa sallittiin vuonna 1977. Kommunistisen puolueen yksinvallasta ei kuitenkaan luovuttu. Kiinan johtoon noussut Deng Xiaoping luopui Maon opeista ja muutti Kiinan taloudellista järjestelmää liittämällä siihen enemmän vapauksia. Talousyhteyksiä länsimaihin avattiin ja ulkomaiset yritykset saivat luvan toimia Kiinassa. Talonpoikien vapauttaminen kansankommuuneista johti vehnän, maissin ja riisin tuotannon jopa 40 prosentin kasvuun.
Kommunistipuolue ei kuitenkaan ollut valmis liian radikaaleihin uudistuksiin. Kun 1980-luvun lopulla Kiinassa noussut demokratialiike organisoi mielenosoituksia ja lakkoja, vastasi kommunistipuolue vaatimuksiin voimakeinoin. Vuonna 1989 Pekingissä Tiananmenin aukiolla järjestetty mielenosoitus johti tuhansien nuorten kuolemaan ja pidätyksiin. Demokratiaa Kiinassa ei ole, mutta maassa vallitsee omintakeinen markkinasosialismi, jossa vapaa talous ja kommunismin yksinvalta kulkevat käsi kädessä.
Ongelmistaan huolimatta Kiina 2000-luvulla on vauras valtio. Elintaso on kohonnut huomattavasti ja maan talous on kasvanut nopeammin kuin missään muualla. Länsimaiset suuryritykset sijoittavat mielellään Kiinaan, sillä siellä on halpaa työvoimaa ja valtavat markkinat. Asuuhan joka viides maailman ihminen Kiinassa. Vastaavasti kiinalaiset ovat sijoittaneet miljardeja Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Kiinasta on tullut yksi tärkeimmistä maailmantalouden vetureista. Se lainaa valtavia summia rahaa länsimaille, ja pelkästään Yhdysvallat on ottanut lainaa Kiinalta enemmän kuin mistään muualta.
Tiivistyneestä yhteistyöstä huolimata länsimaat ovat kritisoineet Kiinaa sen heikoista ihmisoikeuksista. Kansalaisten valvonnan, ankarien rangaistusten ja sensuurin lisäksi kommunistinen hallitus on aina pyrkinyt kiinalaistamaan kansalliset vähemmistöt. Kiinan islamilaiset vähemmistöt kapinoivat ajoittain hallitusta vastaan 1960-luvulle saakka, ja buddhalaisessa Tiibetissä kommunistit joutuivat käyttämään asevoimia kansannousun kukistamiseksi. Kiinan lounaisosassa sijaitseva Tiibet oli ollut itsenäisen valtion asemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta uudet vallanpitäjät Kiinassa liittivät Tiibetin takaisin yhdeksi Kiinan maakunnaksi. Tiibetin hengelliselle johtajalle Dalai Lamalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1989 väkivallattomasta kamppailustaan Tiibetin vapauden puolesta. Kiinaa rauhanpalkinnon myöntäminen luonnollisesti ärsytti. Tiibetin pakolaishallitus yrittää edelleen saada Tiibetille itsenäisyyttä, mutta Kiina ei suostu sitä myöntämään. Viime aikoina on kuultu huolestuttavia uutisia islamilaisten uiguurien kaltoinkahtelusta sekä hongkongilaisten demokratiavaateiden rajoittamisesta.Kuunnelma aiheesta alkaen n. 26.30 - loppuun (loppuu vähän hassusti kesken).
Kuvat tehtävään 3.
3. Kiina matkalla menestykseen
Samanlainen tehtävä kuin edellinenkin. Eli sinun tehtävänäsi on selittää, mitä tapahtumaa yllä olevat kuvat 8. - 12. kuvaavat.
Kuvien 8. - 12. selitykset
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.