Iso-oja (2014-2015) Äyhönjärvi (2015-2016)

Äyhönjärven vesistötutkimus 20.10.2015

Kävimme tekemässä tutkimuksia Äyhönjärvellä Uotilan koulun 5. luokkalaisten kanssa ensimmäisen kerran lokakuussa 20.10. 2015. Tutkimukset suoritettiin koulupäivän jälkeen, klo 14 aikaan, ja näytteidenottopaikaksi valikoitui pieni niemenkärki, josta on hyvä ottaa kalliolta vesinäytteet. Tämä olikin tarpeen, sillä veneily Äyhönjärvellä taitaa olla kielletty, eikä rannalle ole rakennettu yhtään laituripaikkaa. Tämän lisäksi Äyhönjärveä kiertää n. 3km:n mittainen lenkkipolku, mutta koirien ulkoiluttaminen alueella on kielletty.

havainnot lokakuun 20. päivä 2015:

Veden lämpötila: +6C

Veden PH -arvo: 5,5 (eli lievästi happaman puolella)

Veden väri ja sameus: Varsin kirkas, näkösyvyys ylitti senhetkisten mittalaitteiden arvot, eli vesi oli tosi kirkasta, vain lievästi keltaisen sävyistä.

Veden vaahtoavuus neljällä eri vaahtoavuustestillä: Vaihteluväli 1,8s - 2,67 s eli hyvin vähäinen vaahtoavuus, mikä oli hieno havainto, sillä se osoittaa että vedessä on vähän pinta-aktiivisia aineita.

Veden haju: Hyvin vähäistä hajua, jota oli hankala tulkita. Ehkä hyvin lievä multamainen haju monen havainnoitsijan mielestä.

Äyhönjärvi maaliskuun 4. 2016


Seuraavan kerran tutkimusryhmä teki havaintoja Äyhönjärvellä maaliskuun alussa, ehti urheiluloman jälkeen. Äyhönjärveä peitti jää- ja lumikerros, ja havaintojen tekemiseen saimme lainaksi pilkkimistä harrastavalta ystävältä kelpo jääkairan.

Päätimme tutkimusryhmän kanssa, että teemme vain pikaiset tutkimukset ja mittaamme perustiedot, sillä keli oli varsin kolea. Sitten keväällä jäiden sulettua otamme mukaan kunnon välineet (kannettava tietokone ja endoskooppi) joilla pystyy tarkastelemaan veden pohjaa ja mahdollisesti eliöstöä.

Havainnot 4.3.2016:

Pintaveden lämpötila: 0C (avannon reunalta)

Pohjaveden lämpötila: 2C (noin metrin syvyydestä)
(mittarit olivat n. 30 min. ajan veden alla)

Veden PH : Sama kuin syksyn mittauskerralla n. 5,5 - 6.

Veden väri: Vaaleankeltainen väri, veden väri oli ehkä hieman keltaisempaa ja sakeampaa mitä se oli syksyllä ollut.

Veden haju: Ei haissut juuri miltään, kukaan ei osannut oikein kuvailla hajua.

Lumen määrä jään pinnalla: 6,5 cm

Jään paksuus n. 5m päässä rannasta: n. 35 cm

Jään paksuus vähän yllätti, oletimme kaikki että jää olisi ollut paljon ohuempaa, menimme tosi varovasti aluksi jäälle tekemään mittaukset. Lähipäivinä oli ollut epävakaista ja myös plussakelejä, mutta jää oli säilynyt tosi paksuna. Jää oli rakenteeltaan täysin tiivistä "teräsjäätä", eikä ollut yhtään "sohjoontunut" tai rakenne heikentynyt. Tutkimusryhmäläiset innostuivat kairaamaan järven jäälle useampiakin reikiä eri kohtiin, ja sama jään paksuus mitattiin myös niistä.

Iso-Ojan päävirtausreitti

Iso-Ojan päävirtausreitti on n. 7,5 km pitkä. Oja haarautuu monessa kohdin pienemmiksi virtauksiksi, ja huomionarvoista on, että kartan mukaan yksi Iso-Ojan sivureiteistä on yhteydessä jopa Kourujärvelle saakka. Iso-Ojan varrella on runsaasti peltoa, joten peltojen ojituksen valumavedet muodostavat osan vesistön virtausvesimassasta.

Isompaa "roskaa" lähiojassa

Kulkiessamme tutkimusryhmän kanssa Iso-Ojan vartta havaitsimme useassa kohtaa ojaa kaatuneita puita ja pikkuisia patoja muodostavia esteitä. Ojassa oli myös paljon roskaa, jota oli heitetty tai kulkeutunut virtauksen mukana. Isoimpia roskia oli tällainen betoninen ojaputki, ja olipa ojassa heitettynä liikennemerkkikin, jonka nostimme ylös sillan lähettyviltä. Aikaisempina vuosina pihasiivouspäivän yhteydessä ojasta on nostettu jopa kokonainen pöytätietokone monitoreineen. Tällainen kertoo jotain ihmisten välinpitämättömyydestä ympäröivää luontoa kohtaan...

Iso-Ojan vaahtoa virtauspaikoissa

Virtaus saa aikaan hyvin paljon vaahtoa puron uomissa. Vesi sisältää paljon pinta-aktiivisia ainesosia, eikä näin ollen ole kovin puhdasta. Veden eliöiden harvinaisuus viittaa myös siihen ,että peltojen useat laskuojat ovat mahdollisesti kuormittaneet ojaa eikä eliöitä esiinny paljoa ja kasvilajeja esiinny montaa erilaista ojan pohjassa.

Pohjaelämää Isossa ojassa

Iso-Ojasta löytyi hyvin vähän elämää näytteidenottopaikalta, koulun läheisen sillan alapuolelta olevalta alueelta. Koulumme oppilaita haastatellessa kävi ilmi, että useampikin oli nähnyt ojassa myös pikkukaloja, mutta sellaista ei tutkimusryhmämme pysty vahvistamaan. Iso-Oja ei jäätynyt täysin talvellakaan, joten siinä mielessä kalojen olemassolo on täysin mahdollista. Vesilinnuista havaittiin sinisorsapariskunta, useampaan otteeseen. Ilmeisesti kyseessä oli sama pariskunta.