Äyhönjärvi

Koulun lähivesialueen esittely

Äyhönjärvi

Äyhönjärvi on pieni Raumanjoen-Pitkäjärven vesistöalueeseen kuuluva järvi Raumalla. Se sijaitsee aivan kaupungin keskustan lähellä Valtatie 8:n itäpuolella.

Äyhönjärvi laskee Raumanjokea ja myöhemmin Rauman kanaalia myöten mereen Rauman satamassa.

Äyhönjärven ympäri kulkee tehty hyvänlaatuinen lenkkipolku. Polun pituus on N.3km.

Äyhönjärven eteläpäähän on rakennettu kuntopuisto.

Koiran tuominen Äyhönjärvelle on kielletty.

Äyhöjärvellä ei saa uida eikä veneillä.

Äyhönjärvellä nähtiin monta sorsaa ja ötökkää ja käärme ja kuollut lokki.

Elli, Netta ja Noora J

7D

Äyhönjärvi 27.5.2015 , Saina ja Julia



3.9 2015 Tiitu


7-luokan oppilaat tutustuvat Äyhönjärven eliölajeihin

29.8.2014
Biologian tunnilla 7-luokkalaiset kävivät tutustumassa Äyhönjärven kasveihin.
Kasveista tunnistettiin mm. ulpukka, järviruoko, tervaleppä, pietaryrtti ja rantakukka.



19.9.2014
7d-luokka tutustui järvellä selkärangattomiin eläimiin








Myös muut 7-luokat etsivät selkärangattomia.
Kuvassa osa 7g:n oppilaista on saanut saalista.



14.9.2015 saatiin myössuurempaa saalista




Äyhönjärven veden ominaisuuksien tutkiminen

19.9 2014 tehtiin ensimmäisiä vesimittauksia kolmesta mittauspaikasta. Veden laaduntarkkailijoina tällä kertaa Saina ja Julia.

Mittauspaikka 1 järven pohjoisosassa. Tällä kertaa paikalla oli myös rantakäärme.


Mittauspaikka 2 oli kasvillisuuden peitossa oleva matala vesialue erillisenä alueena järven pohjoisosassa.




Mittauspaikka 3 oli UPM-kanava järven pohjoisosassa. Tässä paikassa veden virtaus oli suurinta.





19.9.2014 tehtiin mittauksia,
jossa tutkittiin mittauspaikkojen vedestä mm. pH-arvoa,







veden sameutta



ja veden hajua.






29.9 .2014 Tehtiin uudestaan mittauksia. Tutkittavaksi otettiin tällä kertaa myös lämpötila.



Samalla tutkittiin myös hajua. Tarkkailijoina olivat tällä kertaa Lassi ja Ossi.



VEDEN HAJU

Veden haju ja sen voimakkuus kertovat mm. veden rehevyydestä.

Biomassan (=eloperäinen aineksen) haju on sitä voimakkaampi mitä enemmän sitä on vedessä.

Vedessä voi olla biomassaa runsaasti esim. kalaisuuden vuoksi. Kaikilla vesillä on ominaistuoksunsa, johon vaikuttavat mm. suola- ja happipitoisuus. Veden hajuun vaikuttaa vuodenaikojen kierto. Kasvit ja eläimet vaikuttavat myös veden hajuun.

Aineet, jotka rehevöittävät vettä, ja tavarat mitkä ei kuulu veteen vaikuttavat sen hajuun.

Veden hajun voi selvittää, kun pulloon laitetaan pieni määrä vettä, suljetaan korkki ja ravistetaan. Kun pullon korkki avataan ja haistetaan voi selvittää veden hajun.

Suvi ja Iida 7d

Veden vaahtoavuus oli myös tarkkailun kohteena.



VEDEN VAAHTOAVUUS

Keski-Suomen ELY- keskuksen mukaan syy vesien vaahtoamiseen on todennäköisesti sateissa, jotka ovat nostaneet esimerkiksi monet Keski-Suomen vesialueet ennätyskorkealle.

VEDEN VAAHTOAMINEN

Vaahtoaminen on yleinen ja vaaraton luonnonilmiö, jonka voi tavata missä vesistöissä tahansa, myös puhdasvetisissä. Niiden esiintyminen kuitenkin kertoo useimmiten maalta jokivesien mukana tuleva eloperäinen aines, joka kohtaa rannikolla meriveden.

MITEN VAAHTO SYNTYY??

Kun aalto murtuu rannan tuntumassa tai iskeytyessä vedenalaisiin esteisiin, veteen sitoutuu ilmaa, jolloin muodostuu vaahtoa. Vaahto onkin oikeastaan ohuen nestekalvon ympäröiviä ilmakuplia. Vaahdotessaan vesi valkaistuu. Eri väristen nesteiden vaahtoamista ja vaahdon väriä voidaan tutkia kaatamalla esimerkiksi olutta tai virvoitusjuomaa lasiin.

MISSÄ VAAHTOA ESIINTYY??

Vaahtoa esiintyy merissä, järvissä, joissa ja padoissa. VAAHTO EI OLE VAARALLISTA

Julia ja Saina 7d



Veden väristä voi päätellä erilaisia asioita.



Veden väri

Veden väri määräytyy valuma-alueen maaperän perusteella.

Runsas suola aiheuttaa humushuuhtoumia ja vesi muuttuu ruskeaksi.

Planktonit tuovat veteen vihreää väriä.

Humusaineet, humus, ovat ruskeita aineita, jotka vapautuvat maasta sen kastuessa. Keltaisesta ruskeaan vaihteleva väri aiheutuu suurista ja monimutkaisista hiiliyhdisteistä, jotka ovat suurimmaksi osaksi peräisin hajoavasta eläin-kasviaineksesta.

Useat pintavedet ovat humuksen johdosta luontaisesti happamia (pH<6).

Puhdas vesi ilman haitallisia organismeja ja kemikaaleja on välttämättömyys ihmisyhteisölle.

tekijät: Senni, Jannika ja Sini 7d


Samalla toistettiin myös edellisen mittauskerran tutkimuksia. Pojat tutkivat veden sameutta.




Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä