Koulun historiaa
Raahen lukio oppikoulun perinteen jatkajana
Marraskuussa 2024 juhlimme 140 vuotta täyttävää kouluamme. Raahen lukiolla on pitkät perinteet!
Oppikoulun juuret juontavat aina 1600-luvulle saakka, mutta varsinaisena perustamisajankohtana pidetään vuotta 1884.
Vuonna 1883 maamme koululaitoksessa tehtiin uudelleenjärjestelyjä. Reaalikoulut lakkautettiin ja tilalle perustettiin kaksi- tai neliluokkaisia alkeiskouluja. Myös Raaheen perustettiin kaksiluokkainen suomenkielinen alkeiskoulu, joka aloitti toimintansa 1.9.1884. koulun toiminta laajeni asteittain viisiluokkaiseksi.
Reaalikouluja oli perustettu maamme pieniin kaupunkeihin 1870-luvulla. Niiden tarkoituksena oli laajentaa kansakoulun antamaa yleissivistystä ja toisaalta valmentaa oppilaitaan ammatillisiin oppilaitoksiin. Reaalikoulun suosio osoittautui vähäiseksi. Monet vanhemmat katsoivat nelivuotisen kansakoulun riittäväksi koulunkäynniksi lapsilleen. Toisaalta reaalikoulu ei johtanut korkeampiin opintoihin, vaan poikia lähetettiin jatko-opintoihin suoraan johonkin lyseoon.
Yllä olevassa vanhassa Raahe-kuvassa on kuvattu nykyistä lukion tienoota. Keskellä kuvaa näkyy Rantakadun varrella Raatihuone ja taustalla vuonna 1908 palanut Raahen kirkko.
Aluksi alkeiskouluun otettiin oppilaiksi vain poikia, mutta syksystä 1895 alkaen myös tyttöjä. Raahen kaupungin lisäksi oppilaita tuli lähikunnista, jopa kauempaakin. Alkeiskoulu toimi kaupungin vanhassa koulutalossa kirkonmäellä, mutta se tuhoutui samassa palossa, joka hävitti Raahen kirkon vuonna 1908. Uuden koulurakennuksen suunnittelu aloitettiin nopeasti ja koulutyö aloitettiin uudessa rakennuksessa (nykyinen Keskuskoulu) neljän vuoden kuluttua vuonna 1912. Syksystä 1914 alkaen maamme alkeiskoulut nimettiin keskikouluiksi; Raahen alkeiskoulun tilalle tuli Raahen keskikoulu.
Uuden koulurakennuksen myötä voimistui ajatus, että Raahessakin tulisi olla mahdollisuus jatkaa opintoja ylioppilastutkintoon asti. Vuonna 1915 Raahe sai luvan perustaa ”keskikoulun jatkoluokat” nimisen kolmiluokkaisen yksityisen jatko-opiston. Molemmat koulut toimivat samassa rakennuksessa, joten ne miellettiin yhdeksi kouluksi.
Vuonna 1952 myös keskikoulun jatkoluokat otettiin valtion haltuun ja yhdistettiin Raahen keskikouluun. Näin jatkoluokkien toiminta yksityisenä oppikouluna päättyi ja koulun nimeksi tuli Raahen yhteislyseo. Yhteislyseon synty monipuolisti opiskelijoiden opiskeluohjelmaa nimenomaan lukioluokilla, muodostui kolme linjaa: kielilinja, matemaattinen linja ja reaalilinja. Oppilasmäärän kasvaessa aloitettiin uuden koulurakennuksen suunnittelu. Uusi koulu (nykyinen lukiorakennus) valmistui vuonna 1958.
Yhteislyseon kolmen viimeisen vuoden ajan 1971-1974 koulun rehtorina toimi Antti Saarimäki. Kyseisinä vuosina elettiin jälleen kerran koulussa muutosten ja peruskoulujärjestelmään valmistautumisen aikaa. Raahen yhteislyseon tilalle tulivat Merikadun yläaste ja Raahen lukio. Raahen lukio tuli yhteislyseon ja sen edeltäjien (alkeiskoulu, keskikoulu ja yksityiset jatkoluokat) perinnekouluksi.
Lukion toiminta on kokenut monia muutoksia kymmenen vuoden sykleissä: Perinteinen linja-jako poistettiin 1975 ja 1980-luvun puolivälissä siirryttiin kurssimuotoiseen opiskeluun. Raahen ja Saloisten lukiot yhdistettiin 1995. Reino Rantanen toimi rehtorina vuoteen 2003 asti. Tuon kauden merkittäviä muutoksia ovat olleet siirtyminen luokattomaan lukioon ja koulurakennuksen peruskorjaus.
Lähde: Raahen oppikoulu 1884 – 1984, historiikki ja matrikkeli (toim. Pentti Pirhonen)
Raahen lukion perinteitä ja rikasta historiaa vaalivat erityisesti Raahen yhteislyseon ja lukion seniorit ry. Tutustu toimintaan!
Tiesitkö, että Raahen ensimmäisten ylioppilaiden penkkariajelulla herkuksi tarkoitetut jäätelöt meinasivat levitä kadulle ja yhden abiturientin leuka meni sjoiltaan? Lue Pauli Ylitalon Raahen joulu 2019 -lehteen kirjoittama hieno artikkeli Raahen keskikoulun ensimmäisistä ylioppilaista. Pojat vasemmalta: Kaarlo Marjomaa, Yrjö Hautala, Kaarlo Hautala ja Erik Lagerlöf, tytöt vasemmalta Aino Lahdenperä, Elsa Saukko, Hanna Riihimäki, Impi Pääskylä, Hilja Kupiainen ja Aino Paavonperä. Valokuva on Raahen yhteislyseon ja lukion senioreiden kokoelmista.
Ne olivat hyviä vuosia poikien elämässä, Raahen Oppikoulun opettajakunta koostui suurista Persoonista, joiden opit tulevat vieläkin mieleen, muistelee Olavi Piha kouluaikojaan Raahen Joulu 2011 -lehdessä: 40 vuotta ylioppilaaksi tulosta.
Raahessa on voinut saada oppikouluopetusta vuodesta 1884 lähtien, jolloin tänne perustettiin alkeiskoulu. Raahen joulu 2024 -lehdessä Pauli Ylitalo muistelee omia opettajiaan Raahen yhteislyseosta vuosilta 1967-1970. Raahelainen oppikoulu 140 vuotta.
Pauli Ylitalo, Raahelainen oppikoulu 140 vuotta, Raahen joulu 2024.pdf
Raahen lukio 140 vuotta 13.11.2024
Tänään keräännyimme koko lukion väen voimin Raahen lukion 140 vuosijuhlaan. Raahen oppikoulu 1884 -2024.
Omia koulumuistojaan kertoivat kuvin ja sanoin rehtorimme Heikki Peltoniemi, sivistys- ja kasvatusjohtaja Marianne Liimatainen, opiskelijakunnan puheenjohtaja Erika Finnilä sekä viestintävastaava Nella Peltokorpi ja Raahen yhteislyseon ja lukion senioreiden puheenjohtaja Pauli Ylitalo, joka kertoi myös musiikkimuistoja 1960-luvulta.
Koulukummimme tulevaisuuslautakunnan varapj. Meeri Pääkkö piti puheen luoden uskoa tulevaan.
Musiikista vastasi musiikkiopiston ja meidän lukiomme ensimmäisen vuoden opiskelija Veikka Niskakangas, joka esitti J. Sibeliuksen Caprice op. 24.
Duo Peltokurki tunnelmoi sydämiimme.
Pullakahvien yhteydessä Pauli Ylitalo kertoi hauskaa kouluhistoriaa mm. varta vasten tarjolle leivotuista "räkäpiirakoista" ja muistorikkaista opettajista.
Onnea Raahen lukio 140!
Omia koulumuistojaan kertoivat kuvin ja sanoin rehtorimme Heikki Peltoniemi, sivistys- ja kasvatusjohtaja Marianne Liimatainen, opiskelijakunnan puheenjohtaja Erika Finnilä sekä viestintävastaava Nella Peltokorpi ja Raahen yhteislyseon ja lukion senioreiden puheenjohtaja Pauli Ylitalo, joka kertoi myös musiikkimuistoja 1960-luvulta.
Koulukummimme tulevaisuuslautakunnan varapj. Meeri Pääkkö piti puheen luoden uskoa tulevaan.
Musiikista vastasi musiikkiopiston ja meidän lukiomme ensimmäisen vuoden opiskelija Veikka Niskakangas, joka esitti J. Sibeliuksen Caprice op. 24.
Duo Peltokurki tunnelmoi sydämiimme.
Pullakahvien yhteydessä Pauli Ylitalo kertoi hauskaa kouluhistoriaa mm. varta vasten tarjolle leivotuista "räkäpiirakoista" ja muistorikkaista opettajista.
Onnea Raahen lukio 140!
Raahen lukio 140 -villasukat
Neulo kauniit Raahen lukion juhlasukat itselle tai
kaverille. Pysytään opiskellessa lämpimänä Raahen
talvikeleilläkin. Raikkaansiniset sukat muistuttavat lukion
merellisistä näkymistä. Voit tehdä sukat myös itse
valituin värein. Villasukkamallin on suunnitellut lukion
ruotsinlehtorimme Kaisu Tuomela, joka auttaa tuttuun
tapaan kollegoita ja opiskelijoita neulontapuuhissa.
Raahen lukio - lähellä sinua
Raahen lukio 140 villasukkaohje.pdf
kaverille. Pysytään opiskellessa lämpimänä Raahen
talvikeleilläkin. Raikkaansiniset sukat muistuttavat lukion
merellisistä näkymistä. Voit tehdä sukat myös itse
valituin värein. Villasukkamallin on suunnitellut lukion
ruotsinlehtorimme Kaisu Tuomela, joka auttaa tuttuun
tapaan kollegoita ja opiskelijoita neulontapuuhissa.
Raahen lukio - lähellä sinua
Raahen lukio 140 villasukkaohje.pdf
Kansakoulusta oppikouluun
Mutta miten sujuikaan pääsytutkintopäivä. Aamulla koulun portaiden etu täyttyi pienistä opinhaluisista - niin, jokunen oli kai halukas joku toinen taas pakotettu. Itse kyllä olin innoisssani. Portaille saapui rehtori ja muutamia opettajia, muistelee Asta Virtanen Raahen joulu 2013 -lehdessään. Lue Asta Virtanen Minun kouluni 2013.pdf. Yllä olevassa kuvassa Asta Virtanen poseeraa eturivissä ikäluokkansa kanssa Wanhojen päivänään nykyisen Keskuskoulun salissa kuvattuna.
Aikana ennen peruskoulua oli tapana, että opettaja suositteli kansakoulun neljännellä tai viidennellä luokalla oppikouluun pyrkimistä niille oppilaille, joiden uskoi siellä pärjäävän. Oppikouluun pyrkiminen oli suuri ja erikoinen asia eikä sitä joka tytön kohdalle sattunut, kirjoittaa Kirsti Vähäkangas koulumuistojaan Raahen joulu 1996 -lehdessä. Lue mukava artikkeli koulumuistoista:
Kirsti Vähäkangas, Kansakoulusta oppikouluun.pdf