Opetuksen järjestäjä arvioi koulutoimea vuosittain tehtävän talousarvion taloudellisin ja sanallisin mittarein. Pyhännän koulun seuraavan vuoden talousarvion ja sitä seuraavien kahden seuraavan talousarviovuoden taloussuunnittelun pohjalta asetetaan koululle taloudelliset raamit. Taloudellisia raameja ohjataan sanallisilla tavoitteilla ja niistä johdetuilla mittareilla.

Pyhännän koululla pyritään vahvaan perusopetukseen erikoistumatta mihinkään erityiseen osa-alueeseen. Opetuksen laadullisia tunnuslukuja kuvaavina tavoitteina on pitää valtakunnallisten kokeiden keskiarvo vähintään valtakunnallisella tasolla ja opetusryhmäkoot Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskitasolla.

Koulun toimintaa arvioimaan ja kehittämään on perustettu koulutoimen arviointityöryhmä. Koulutoimen arviointityöryhmä mm. järjestää oppilaita, vanhempia/huoltajia ja henkilökuntaa koskevia arviointikyselyitä. Lisäksi voidaan järjestää pienempiä tarkentavia kyselyitä esimerkiksi jollekin oppilasryhmälle tai ikäluokalle.

Koulutoimen arviointityöryhmään kuuluu kuusi jäsentä: kaksi vanhempainyhdistyksen valitsemaa, yksi kunnan sivistyslautakunnan valitsema, kaksi opettajakunnan valitsemaa sekä rehtori. Arviointityöryhmän tehtävänä on koulun pidemmän aikavälin kehittäminen ja arviointi.

Koulutoimen arviointityöryhmälle on erikseen asetettu tehtäväksi käsitellä aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointikyselyn tulokset. Arviointityöryhmän kehittämiskohteiksi valituista asioista pyydetään lausunnot opettajakunnalta, oppilailta, vanhempainyhdistykseltä ja mahdollisilta muilta sidosryhmiltä, kuten paikallisilta yrityksiltä. Käsittelyn ja mahdollisten useampien lausuntokierrosten jälkeen koulun rehtori vastaa kehittämisideoiden toimeenpanosta.

Arviointityöryhmän jäsenillä ja opettajilla on mahdollisuus osallistua arviointiin liittyvään koulutuksiin tarpeidensa mukaisesti.

Pyhännän koulu osallistuu säännöllisesti valtakunnallisiin kokeisiin. Kokeista saadun keskiarvon ja valtakunnallisen keskiarvon sekä ryhmän tuntemuksen perusteella opettaja voi arvioida opetustapansa vaikutuksia. Koululla annetaan tilaa ja mahdollisuuksia kokeilla erilaisia työtapoja ja poikkeavia opetusjärjestelyjä.

Koulun toiminnan mittareina käytetään mm. aluehallintoviraston tilastoja, eri oppiaineiden kokeita, oppilaiden itsearviointeja, portfolioita, THL:n kyselyitä, arviointikyselyitä, talousarvion toteutumisraportteja, valtakunnallisia kokeita ja arviointikeskusteluita oppilaiden ja huoltajien kanssa.