8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto

Pyhännän koulun yksilökohtainen oppilashuolto

Oppilas voi tarvita koulunkäynnissään monenlaista tukea. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoja on kuvattu kattavasti opetussuunnitelman luvuissa 4, 5.1, 5.2 ja 5.3. Lisäksi oppilas voi tarvita tukea fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun aloilla. Yksilökohtaista oppilashuoltoa ovat kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto ja erityisoppilaitosten omat sosiaali- ja terveyspalvelut opetuksen tueksi. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa hänen huoltajansa suostumukseen. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja.

Koulun henkilöstöllä on velvollisuus havainnoida oppilaiden koulunkäyntiä ja kehitystä. Jos huoli herää, on opettajan otettava pikaisesti yhteyttä oppilashuoltoryhmään tai kuraattoriin yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa. Oppilashuoltoryhmän arvion perusteella oppilaalle järjestetään hänen tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Tarvittaessa oppilas ohjataan perheneuvolan koulupsykologin arvioitavaksi tai oppilas ohjataan saamaan muita oppilashuollon palveluja.

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittely monialaisessa oppilashuollossa

Yksittäisen oppilaan oppilashuoltoasiaa voidaan käsitellä monialaisessa oppilashuoltokokouksessa. Asiantuntijat kootaan tapauskohtaisesti ja heitä voidaan nimetä vain oppilaan tai huoltajan suostumuksella. Kokoukseen voivat osallistua esim. terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, rehtori, luokanopettaja/-valvoja, oppilaanohjaaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen asiantuntija. Se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu kokouksen koolle, toimii puheenjohtajana ja hankkii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen tai kirjallisen luvan. Asian käsittely kirjataan oppilaan yksilölliseen oppilashuoltokertomukseen, joka säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä.

Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Monialaisessa oppilashuoltokokouksessa koulun edustaja kirjaa yksittäistä opiskelijaa koskevasta asiasta oppilashuoltokertomukseen asian aiheen, vireillepanijan, läsnäolijat, toteutetut toimenpiteet ja jatkotoimenpiteet vastuuhenkilöineen, kirjauspäivämäärän ja kirjauksen tekijän. Lisäksi, jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, lomakkeelle merkitään, mitä tietoja, millä perusteella ja kenelle tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset kirjataan oppilashuollon rekisteriin.

Pyhännän koulussa on monialaisen oppilashuollon rekisteri. Rekisteriin tallennetaan yksittäisen oppilaan oppilasasian käsittelylomakkeet sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat. Tiedot ovat salassa pidettäviä, joten ne on säilytettävä lukitussa tilassa ja siten, että niihin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on asianosaisen oppilaan tai huoltajan kirjallinen yksilöity suostumus, tai tiedon luovuttaminen perustuu sen oikeuttavaan lainsäädäntöön.

Oppilashuoltorekisterin vastuuhenkilönä toimii Pyhännän koulun rehtori. Vastuuhenkilö määrittelee yhdessä yksittäisen oppilaan asian käsittelyssä toimineen puheenjohtajan kanssa tapauskohtaisesti käyttöoikeudet ko. rekisterin tietoihin.

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion ja lääkityksen järjestäminen hoidetaan kouluterveydenhuollon ja koulun henkilöstön sekä oppilaan ja vanhempien yhteistyönä. Sairauden vaatima koulupäivän aikainen hoito, mm. lääkityksen järjestäminen, suunnitellaan tapauskohtaisesti. Huoltajan ilmoittama oppilaan erityisruokavalio, johon on lääkärin tai kouluterveydenhoitajan todistus menee tiedoksi keittiölle.

Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Perusopetuslain (36 h §) mukaan opetuksenjärjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitorangaistus (jälki-istunto, kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen) tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto.

Luokanopettajat ja –valvojat tarkkailevat oppilaskohtaisesti kurinpitorangaistusten määriä ja perusteita. Jos perusteet herättävät huolta oppilaan koulunkäynnissä tai elämänhallinnassa olevista vaikeuksista, on luokanopettajan tai -valvojan otettava huoli puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa ja tarvittaessa ohjattava oppilas oppilashuoltopalveluiden piiriin.

Kurinpitorangaistusten yhteydessä on selvitettävä oppilaan tarvitsema oppilashuolto. Esimerkiksi määräaikaisen koulusta erottamisen yhteydessä tehdään moniammatillista yhteistyötä tarvittavan oppilashuollon järjestämiseksi ja mikäli oppilaalta evätään oppitunnilla olo lopputunnin ajaksi, oppilasta järjestetään valvomaan esimerkiksi koulunkäynninohjaaja.

Lastensuojeluilmoitus

Lastensuojelulain (luku 5, 25§) mukaan koulun opetushenkilöstöön kuuluva on velvollinen salassa-pitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan sosiaalihuoltoon, jos hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon tai huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kirjallisesti (lomake löytyy internetistä www.pyhanta.fi/lastensuojelu )tai suullisesti (asioimalla henkilökohtaisesti tai puhelimitse) sosiaalijohtajalle p. 040 1912 251. Yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen nimettömänä, mutta tuolloin hän on itse vastuussa siitä, ettei paljasta ilmoituksen vastaanottavalle työntekijälle henkilöllisyyttään. Ilmoituksen tekijän nimi annetaan ilmoituksen kohteelle tiedoksi, ellei ole perusteltua syytä epäillä lapselle tai ilmoittajalle kohdistuvan vaaraa ilmoituksen teon vuoksi.

Osalla julkisista toimijoista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla on lastensuojelulaissa säädetty ilmoitusvelvollisuus lapseen ja perheeseen kohdistuvasta huolesta. Tuolloin ilmoitusta ei voi tehdä nimettömänä, ja pääasiallisesti ilmoitus tulisi tehdä myös kirjallisesti. Kiireellisissä tilanteissa virka-ajan ulkopuolella otetaan yhteyttä sosiaalipäivystykseen hätäkeskukseen soittamalla.