Pidennetty oppivelvollisuus

Yleistä

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. (Opetushallitus).

Kaikki näkö- tai kuulovammaiset, esimerkiksi kuulokojetta käyttävät eivät automaattisesti kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, vaan päätöstä tulee harkita opetussuunnitelman perusteiden mukaisen määritelmän pohjalta. Lievissä ja jopa keskivaikeissa kuulovammoissa, joissa koulunkäynti usein sujuu hyvin tukitoimien avulla tai joissakin tapauksissa lähes ilman tukitoimia ja oppilas tulee selviytymään perusopetuksen tavoitteista yhdeksässä vuodessa, ei päätös aina ole tarpeellinen. (Opetushallitus).

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Mikäli on epäiltävissä, että lapsi ei tule selviämään 9-vuotisesta perusopetuksesta hänet ohjataan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin monialaisen yhteistyön tuloksena, jossa prosessissa keskeisinä toimijoina ovat päivähoidon, päiväkodin, koulun ja oppilashuollon työntekijät sekä muut tarvittavat asiantuntijat. Huoltajia ja perhettä kuullaan kaikissa vaiheissa lapsen opetuksen järjestämisestä ja heille selvitetään kaikki mahdolliset vaihtoehdot.

Lapsi voi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen päiväkotiryhmässä, varhaiskasvatuksen esikouluryhmässä tai perusopetuksen erityisopetuksen ryhmässä.

Hallinnollisen päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta sekä siihen liittyen erityisestä tuesta tekee kunnan sivistysjohtaja. Päätös tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, mutta se voidaan tehdä myöhemminkin. Erityisen tuen päätökseen kirjataan opiskelutapa eli se, opiskeleeko lapsi ainejakoisesti ja/tai toiminta-alueittain. Tuen päätökseen kirjataan myös muut yleisestä opetussuunnitelmasta poikkeavat menettelytavat, jotka määritellään tarkemmin oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKS:ssa.

Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Lapsen siirtyessä päivähoidosta esikouluun ja edelleen kouluun huolehditaan nivelvaiheiden siirtopalavereissa opetuksen järjestämisen kannalta olennaisten tietojen siirtymisestä asteelta toiselle. Siirtopalaverissa ovat mukana huoltaja (t) sekä hoito-/opetushenkilöstön edustajat. Hoito-ja opetushenkilöstöllä on tiivis yhteistyö huoltajien kanssa lasta koskevissa asioissa.Mikäli käy niin, että oppilas ei myöhemmin enää tarvitsekaan pidennettyä oppivelvollisuutta, sivistysjohtaja tekee hallintopäätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä sekä oppilaan siirtymisestä yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

Kehitysvammaisuuden määrittelyä

Kehitysvammaisuus on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyssä. Kehitysvammaisen on keskimääräistä vaikeampaa oppia uusia asioita tai käyttää aikaisemmin oppimaansa hyväkseen uusissa tilanteissa. Ymmärtämis- ja käsittämisvaikeuksien lisäksi kehitysvammaisella on usein myös muita toimintakykyä rajoittavia puutteellisuuksia. Varsin usein kehitysvammaisuus sinänsä rajoittaa vain osaa henkilön toiminnoista ja elämästä.

Kehitysvammaisuus on monisyinen ja -ulotteinen asia. Kaikki kehitysvammaiset eivät ole vammautuneet ymmärtämisen ja käsityskyvyn osalta, vaan mukaan luetaan myös vaikeita keskushermoston vammautumisesta johtuvia tason laskuja. Tällöin henkilöllä saattaa olla jäljellä vaikeasti tunnistettavia, mutta kuitenkin toimivia osa-alueita.

Kehitysvammaisella henkilöllä vaikeudet ilmenevät tilan-, ajan-, laadun-, määrän- ja syy-yhteyksien käsittämisen puutteina. Kehitysvammaisen henkilön todellisuuskäsitys on konkreettinen ja omalla tavallaan jäsentynyt.

Pidennettyyn oppivelvollisuuteen ohjautuminen

EHA 1, EHA 2

VARHAISKASVATUS/ KUNTOUTUS KOTI/PÄIVÄKOTI
ESIASTE 1. / ESIASTE 2. KOULU/PÄIVÄKOTI
HARJAANTUMISOPETUS LUOKAT 1–9
JATKO–OPINNOT/ TYÖHÖN VALMENNUS TYÖELÄMÄ

Opetuksen toteuttaminen

Pidennetyn oppivelvollisuuden opetussuunnitelma noudattaa soveltuvin osin Pyhännän perusopetuksen luokkien 1-9 opetussuunnitelmaa. Lisäksi noudatetaan pidennetyn oppivelvollisuuden opetussuunnitelmaa sekä kullekin oppilaalle laadittavaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa, HOJKS:ia.

Oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus, pyritään yhdistämään eri aineissa yleisopetuksen oppilaiden kanssa samoihin ryhmiin. EHA-oppilaat voivat osallistua myös työpajatoimintoihin. Ryhmää valitessa huomioidaan oppilaan taidot, muu ryhmä ja avustajan tarve.

EHA2-opetus tapahtuu oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksen tuntijaossa noudatetaan soveltuvin osin Pyhännän perusopetuksen tuntijakoa. Opetus toteutetaan perusopetuksen pienryhmässä.

Esiopetus

Esiopetusta annetaan päiväkodissa, varhaiskasvatuksen esikouluryhmässä tai perusopetuksen pienryhmässä, jolloin erityisluokanopettaja toimii opetuksen vastuuhenkilönä.

Päätettäessä oppilaan sijoittamisesta esiopetukseen peruskouluun tai päiväkotiryhmään on kuultava oppilaan vanhempia, koulun ja päiväkodin edustajia ja pyydettävä lausunto psykologilta, perheneuvolasta, OYS:sta, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiriltä tai muulta asiantuntijalta.

Sijoittamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lapsen valmiudet ja taso, peruskoulun pienryhmän koko, lapsen iltapäivähoidon tarpeet sekä vanhempien toiveet.

Esiopetuksen sisältö:

• kouluvalmiuksien harjaannuttaminen (katseleminen, kuunteleminen, keskittyminen)
• ryhmässä toimiminen
• tuntimäärä enimmillään 20 viikkotuntia.

Pidennetyn oppivelvollisuuden toimintamuodot

1. Elämänläheisyys opetuksessa: käytännön tilanteiden ja oman kokemuksen kautta oppiminen

• koulun ja luokan ulkopuolella tapahtuva opetus: retket, vierailut, leirit
• opetuksen toiminnallisuus: työpajat, teemaopetus
• ajankohtaistunnit: näyttelyt, esitykset
• työharjoittelu TET.

2. Opetuksen eheyttäminen aihekokonaisuuksien pohjalta: opetus perustuu aihekokonaisuuksiin,
jolloin keskeisiä periaatteita ovat opetuksen ajankohtaisuus ja yksilölliset tarpeet.

3. Yhteistyö koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa

• oppilaiden vanhemmat
• päiväkoti / iltapäivähoito
• alan opiskelijat ja harjoittelijat
• puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit, kouluterveydenhoito, koulukuljetuksesta vastaavat
• avohuollon ohjaaja, työnohjaus
• erityishuoltopiiri.

4. Työsuunnitelma laaditaan lukuvuodeksi kerrallaan. Työsuunnitelmassa näkyvät tarkemmin opettajan
suunnittelemat oppisisällöt, toimintatavat ja painotettavat asiat kunakin lukuvuonna.

5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS

• jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma lukuvuosittain
• jatkuva HOJKS:n tavoitteiden ja oppimistulosten arviointi
• erilaiset arviointi- ja kuntoutusmenetelmät.

OPPIAINEET

Esiaste

Esiasteella painotetaan seuraavia asioita:

• myönteinen asenne koulua kohtaan
• ryhmässä olemisen harjoittelu
• oman vuoron odottaminen
• innostaminen omatoimisuuteen
• keskittymiskyvyn tukeminen
• oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja oppilaan tukeminen.

Vuosiluokat 1–9

Äidinkieli

Tavoitteet

• löytää jokaiselle oppilaalle tapa ilmaista itseään ja tehdä näin itsensä ymmärretyksi (puhe, kirjoitus, pictogram, viittomat, ilmeet, eleet, kuvat, puhekommunikaattori)
• vuorovaikutuksen kehittäminen, oppilaita rohkaistaan ilmaisemaan itseään
• sanavaraston kartuttaminen: keskitytään keskeisiin oppilaan elinympäristöön liittyviin sanoihin
• tutustuminen satukirjoihin, loruihin, kasettisatuihin, diasatuihin, radioon, televisioon, tietokoneohjelmiin ym.; näiden avulla ohjataan oppilasta keskittymään, kuuntelemaan, katselemaan ja ilmaisemaan itseään
• sanomaan, lukemaan ja kirjoittamaan oma nimi ja osoite
• lukemisharrastuksen tukeminen.

Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen

Keskeiset sisällöt

• kuvalukeminen
• sanojen rytmitaputtaminen ja tavuttaminen
• kirjoittamista irtokirjaimilla
• mallin mukaan kirjoittaminen
• sanojen kirjoittamista tietokoneen/kirjoituskoneen avulla
• kirjoittaminen ja lukeminen lausetasolla
• kätisyyden varmentaminen, käden hienomotoristen taitojen kehittäminen, vahvennusharjoituksia, kirjainten kirjoittamaan harjoittelua
• signaalisanojen opettelua, esim. tutut nimet
• kirjastotunti kerran kahdessa viikossa Pyhännän kirjastossa
• yhteyksien pitäminen kirjeenvaihtoluokkaan
• sanomalehdet, aikakauslehdet, satukasetit, levyt jne.
• erilaisten pelien pelaaminen: muistipelit, luko-pelit, palapelit ym.
• roolileikkien leikkiminen
• itseilmaisun ja esiintymistaidon opiskeleminen valmistamalla pieniä esityksiä koulun päivänavauksiin ja juhlatilaisuuksiin
• asiointia koulussa ja koulun ulkopuolella.

Matematiikka

Keskeiset sisällöt

• toiminnallista matematiikkaa liitettynä käytännön tilanteisiin
• erilaisia luokitteluharjoituksia: muodon, koon, värin mukaan
• tutustuminen erilaisiin määriin: paljon-vähän, yhtä monta, enemmän-vähemmän
• symbolimerkit eli numerot
• numeroiden tekeminen eli kirjoittamaan ohjaus
• määrien ja numeroiden yhdistäminen
• käsitteet: ylös-alas, ennen-jälkeen, edessä-takana jne.
• tietokoneavusteiset tehtävät
• taskulaskimen käyttö
  • työpajat
  • perusmitat: metri, cm, kilometri, dl, litra, kilo; näitä harjoitellaan käytännön tilanteissa, esim. leipominen, ostoksilla käynti
  • rahankäytön opettelu
  • ajan hahmottaminen: vuorokaudenajat, vuodenajat, kuukaudet, vuosiluku, kellonajat, viikonpäivät
  • erilaiset matematiikkapelit

Orientoitumisaineet

Orientoitumisaineet on muodostettu oppiainekokonaisuudeksi, johon kuuluvat seuraavat oppiaineet: ympäristö- ja luonnontieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia ja oppilaanohjaus. Orientoitumisaineiden opetuksessa ei noudateta oppiainejakoa vaan opetus järjestetään aihekokonaisuuksina.

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

1. Päivittäisten taitojen harjaannuttaminen

• ruokailutilanteet, pukeutuminen, siisteyskasvatus
• hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen
• vuorovaikutustaitojen kehittäminen
• ajantajun kehittäminen: luokan päiväjärjestys, viikkojärjestys, vuoden kierto

2. Minä ja muut

• oma keho ja sen tuntemus, sukupuolitietous
• koti ja perhe
• kouluyhteisössä toimiminen
• erilaisuuden hyväksyminen
• vammatietous

3. Julkiset palvelut ja vapaa-ajan kasvatus

• viestimien käyttö ja viestintäkasvatus: radio, TV, puhelin, tietokona, sanomalehdet; ohjataan käyttämään näitä välineitä
• vapaa-ajantoimintoihin ohjaaminen
• julkisten palveluiden käyttö: posti, pankki, kauppa, apteekki, julkiset liikennevälineet ym. tutuiksi
• Pyhäntä tutuksi

4. Terveys

• terveellinen ravinto
• terveelliset elämäntavat, levon ja hygienian merkitys
• käyttäytyminen sairaana, itsehoito
• vaaratilanteet, ensiapu
• terveyspalveluiden käyttö

5. Ympäristö

• luonnonilmiöt ympäristössä: seurataan vuodenaikojen vaihtelua ja luonnossa tapahtuvia muutoksia
• ihminen osana ympäristöään: miten käyttäydytään luonnossa
• käyttäytyminen liikenteessä
• luonnonsuojelu: roskien ja jätteiden lajittelu
• lähiympäristöstä huolehtiminen: siisteys, tavaroiden paikalleen järjestäminen

6. Aika

• oma syntymäaika
• vuorokaudenajat, kuukaudet, vuosiluku, kello
• ajankohtaiset tapahtumat
• juhla- ja merkkipäivät: juhlapäivien viettäminen ja yhteydet seurakuntaan
• ihmisen elämänkaari
• perinteet: käyntikohteena Pyhännän museo yms.

7. TET-harjoittelu

• työharjoittelua yläasteella oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaan esim. koulun keittiö, Kuurankukka, Toivola-koti

Liikunta

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

• liikunnasta nauttiminen
• luonnossa ja asioilla liikkuminen
• fyysisen kunnon kohottaminen
• erilaiset liikuntaleikit
• saliliikunta, palloilu, leikit, taitorata
• erityisliikuntamenetelmät
• musiikkiliikunta
• korostetaan perusliikuntamuotoja: kävely, juoksu, tasapaino, kiipeily, kuperkeikka, heittäminen, kiinniottaminen, hyppääminen, hiihto, luistelu
• fysioterapia

Kuvaamataito

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

• tärkeintä on antaa oppilaalle terapeuttinen, luova ja rohkaiseva keino ilmaista itseään
• värien tunnistaminen
• väritystehtävät
• piirroslevyillä piirtäminen
• vesivärit, sormivärit
• painanta- ja sabluunatyöt
• muovailut: muovailuvaha, savi, taikataikina
• luonnonmateriaalien hyväksikäyttö: lehdet, kivet, sammalet, neulaset, oksat, kävyt ym.
• lumesta muotoilu, lumileikit
• oman koulun oppilaiden töihin tutustuminen
• näyttelyt

Musiikki

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

• musiikista nauttiminen
• musiikin käyttäminen terapiavälineenä
• rohkaistaan laulamista ja soittamista
• rytmisoittimet
• musiikin mukaan liikkuminen
• laulut, laululeikit, virret, musiikin kuuntelu

Käsityöaskartelu

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

• oppilaiden kannustaminen omatoimisuuteen ja luovuuteen
• oman työn arvostaminen ja omasta työstä iloitseminen
• leikkaus ja liimausharjoituksia
• erilaisia sommitteluharjoituksia
• saksien käytön opettelua
• pujottelutehtävät, ompelukuvat, vohvelityöt
• ompelutehtävät käsin tai koneella, kankaanpainanta, sabluunatyöt
• virkkaaminen, neulominen

Tekninen työ

Tavoitteet

• oppilas perehtyy erilaisiin materiaaleihin ja niiden ominaisuuksiin
• monipuoliset ja turvalliset työtavat, erilaisten työvälineiden käyttö ja niistä huolehtiminen
• monipuoliset kädentaidot

Keskeiset sisällöt

• suorakulman käyttö, poikki- ja halkisahaus
• naulaaminen, liimaaminen, ruuvi- ja tappiliitokset
• saranointi
• hiominen, maalaaminen, lakkaus ja petsaus
• talttaaminen, höylääminen, kairaaminen ja poraaminen
• työn suunnittelu ja piirtäminen
• kodin yleisimmät työkalut ja niiden käyttö
• kodin pikkutarvikkeet (naulat, ruuvit, koukut ym.)

Kotitalous

Keskeiset sisällöt

• ruoan valmistamisen perusteita: paistaminen, keittäminen, pilkkominen, raastaminen, leipominen
• oikeat työvälineet ja niiden käyttö: mittaaminen, sähkövatkain, hella
• työturvallisuus: veitset, kuumat astiat, sähköiset välineet
• mikrouunin käyttö
• pöydän kattaminen
• ruokailuvälineiden käyttö
• uusiin ruokalajeihin ja ruoka-aineisiin tutustuminen, maistelu
• siivous
• vaatehuolto (pyykinpesu, silitys)
• kaupassa asiointi

Arviointi

• HOJKS:n perusteella
• erilaiset erityisopetuksessa käytettävät testit ja arviointimenetelmät
• henkilökohtaiset tapaamiset ja keskustelut vanhempien kanssa
• yhteistyö terapeuttien ja muiden mahdollisten tahojen kanssa
• kaksi todistusta lukuvuodessa
• kaikilla luokka-asteilla sanallinen oppilasarviointi
• HOJKS:n toimivuuden arviointi

Jos erityisopetuspäätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua, jolloin numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisten oppimäärien mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.). Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan päättöarviointi on sanallinen.