Tämä teos on erinomainen kappale aloittaa vanhan musiikin harjoittelu.
Teos on Gaspar van Weerbeke:n O Salutaris Hostia ja se on Occo Codex:n ensimmäinen teos.


O salutaris Hostia,Quae caeli pandis ostium
Bella premunt hostilia,Da robur, fer auxilium.

Teos soveltuu vanhan musiikin harjoitteluun erinomaisesti, sillä se on homofooni, eli kaikki äänet laulavat samaa rytmiä. 
Teos on neliääninen ja äänet ovat ylhäältä alas Superius, Tenor, Contratenor ja Bassus.

Kappaleeseen tutustuessa tulee ensin päättää ääni, jota alkaa harjoitella. Tenor on hyvä ääni aloittaa. Tenor kääntyy latinasta ja tarkoittaa "Se, joka pitää". Tämä kappaleen alkuperäinen melodia on siis tenor ja muut äänet rakentuvat sen päälle. 

Aluksi tarkistetaan kappaleen alusta nuottiavain. Tässä tapauksessa on kyseessä C-avain neljännellä viivalla. Tästä voimme laskea myös aloitussävelen olevan a. Nuotin alussa on myös alennusmerkki, eli kappaleessa H on alennettu B:ksi. Mensuraatiomerkkin mukaan kyseessä Tempus imperfectun, eli yksi "tahti" kestää breviksen ajan. C on tosin halkaistu, mikä tarkoittaa, että kappaletta tulee laulaa puolet nopeammin.

Nyt kun äänen merkinnät on tarkistettu, on hyvä alkaa laulaa.

 

Kannattaa laulaa aina fermaattiin asti, antaa sille riittävästi aikaa ja jatkaa hyvän hengityksen jälkeen eteenpäin.

Kun koko ryhmällä onnistuu tenor:n laulaminen, otetaan mukaan täydentävä toinen ääni, bassus.
Kaikkien mukana olevien kannattaa harjoitella kaikkia kappaleeseen kuuluvia ääniä. Kappaleiden vaikeutuessa yhdessä musisoiminen helpottuu huomattavasti jos tietää, mitä kanssamuusikot laulavat. Bassus on kirjoitettu F-avaimelle, joka on neljännellä viivalla. Se on siis sama kuin nykyaikainen bassoavain. Bassuksessa kannattaa huomioida myös muutama tilapäinen alennus Es säveleksi.

​

Tämän jälkeen kappaleeseen voi lisätä superiuksen ja contratenoren haluamassaan järjestyksessä.

Superius:
C-avain alimmalla viivalla, aloitussävel on siis f. Äänessä kannattaa huomioida myös fermaateille tulo. Toiselle ja viimeiselle fermaatille tullessa superius rakentaa kadenssin, jossa dissonanssi purkautuu perussävelelle. Dissonanssi tehtiin käyttämällä Musica fictaa, jossa alapuolinen sävel "korjattiin" korottamalla sitä puolisävelaskeleella. Vanhassa musiikissa kadensseille tulon korjattua säveltä ei usein merkitty. Se oli tietoa, jonka aikalaiset tiesivät merkitsemättäkin. Joskus nuotteihin merkittiin pieni tähti osoittamaan korotus. Nykyaikaisissa transkriptioissa muunnettu sävel merkitään usein äänen yläpuolelle.

​

Contratenor:
C-avain kolmannella viivalla. Aloitussävel d.
Äänen neljännessä fraasissa on kaksi ligatuuria. 2. Ligatuurit​ Tämä asia opetetaan varsinaisesti omalla sivullaan, mutta tässä tapauksessa ligatuurit koostuvat kahdesta SB. Voidaan ajatella, että yhden iskun aikana onkin kaksi ääntä yhden sijaan. Ensimmäinen on c-f ja toinen f-g.

​

Esimerkki Spotifystä

Mikäli haluat tehdä vanhan musiikin kappaleita yksin, niin erilaiset Loopperit ja Multitrack-ratkaisut antavat nykyään upean mahdollisuuden tehdä moniäänistä musiikkia yksin. Tässä on yksi mahdollinen versio siitä.
Youtube

Occo Codexista:

Occo Codex on pankkiiri Pompeius Occon tilausteos, joka sisältää usean säveltäjän, kuten Pierre de la Ruen, Josquin des Prezin, Jean Moutonin, Heinrich Isaacin, Gaspar van Weerbeken, Antoine de Févinin, Matthieu Gascongnen, Laurentius de Vourdan, Hotinet Barran ja Mathurin Forestiern sävellyksiä ja motetteja. Teos oli käytössä Amsterdamissa Pyhän Steden kappelissa. Nykyisin kirjan omistaa Belgian kuninkaallinen kirjasto.
Teoksen avaa neljä O Salutaris Hostiaa. Messun Sanctuksen jälkeen oli tapana laulaa kaksi kertaa Hosannan. Joskus toinen Hosanna korvattiin O Salutaris Hostialla.