2.1 Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet
Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet
Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja -
asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin15 sekä
esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Esiopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on otettava huomioon lapsen etu.16
Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä
sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa
yhdenvertaisuuslaki17, tasa-arvolaki18, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus19 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus20.
Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden
tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella21.
Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna
esiopetusta22. Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen
tavoitteet saavuttavaan toimintaan23. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluissa.
Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai
viittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla
opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta24. Tästä määrätään tarkemmin
luvussa 4.4.
Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti
vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja25. Laissa
säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata
riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään
valtioneuvoston asetuksessa26.
Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden27, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia28. Pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5.
Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus
käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja29.
Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen
opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset
kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän
identiteettiensä kehittymistä tuetaan.
Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta29. Huoltajilla on oikeus saada tietoa
esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta jo ennen esiopetukseen ilmoittautumista sekä lapsensa
esiopetuspäivästä esiopetuksen aikana. Huoltajien mielipiteitä ja tietoja kuullaan sekä heidän antamaansa
palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä.
Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava opiskeluhuolto ovat
maksuttomia31. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty,
täysipainoinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu32.
Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön33. Turvallisuus otetaan
huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden
perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja esiopetukseen
soveltuvat oppimisympäristöt. Lapsia ohjataan yksilöinä ja ryhmänä ottamaan vastuuta omasta
käyttäytymisestään ja siitä, että ryhmässä ei kiusata, syrjitä tai aiheuteta vaaraa muille34. Turvallisuuteen
liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin luvuissa 3 ja 6. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon
työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien
rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslain35
mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla. Opetuksen
järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista
opetussuunnitelmaa.
Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut
julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta36. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat
palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden opetussuunnitelman
perusteiden mukaisesti.
_________________________
15 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
16 Perusopetuslaki 3 a § (163 / 2022)
17 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
18 Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
19 Euroopan ihmisoikeuksien sopimus, Valtiosopimukset (63/1999)
20 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989
21 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2 mom.
22 Perusopetuslaki (628/1998) 4§
23 Perusopetuslaki 26 a § 4 mom. (1040/2014)
24 Perusopetuslaki 10 § 1 mom. (1288/1999)
25 Perusopetuslaki (628/1998) 2 §
26 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 2‒4 §
27 Perusopetuslaki (628/1998) 9 § 2 mom.
28 Perusopetusasetus (852/1998) 3 § 2 mom.
29 Perusopetuslaki 6 § 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999)
30 Perusopetuslaki 3 § 3 mom. (628/1998)
31 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003) ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 4 mom.
32 Perusopetuslaki (628/1998) 31 § 2 mom.
33 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)
34 Perusopetuslaki 35 § (163/2022)
35 Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 ja 36 a § (477/2003 ja 1267/2013)
36 Perusopetuslaki 4 § 1 mom. ja 7 § 5 mom. (628/1998) Perusopetuslaki 3 § 3 mom. (628/1998)
asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin15 sekä
esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Esiopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on otettava huomioon lapsen etu.16
Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä
sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa
yhdenvertaisuuslaki17, tasa-arvolaki18, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus19 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus20.
Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden
tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella21.
Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna
esiopetusta22. Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen
tavoitteet saavuttavaan toimintaan23. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluissa.
Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai
viittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla
opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta24. Tästä määrätään tarkemmin
luvussa 4.4.
Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti
vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja25. Laissa
säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata
riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään
valtioneuvoston asetuksessa26.
Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden27, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia28. Pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5.
Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus
käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja29.
Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen
opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset
kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän
identiteettiensä kehittymistä tuetaan.
Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta29. Huoltajilla on oikeus saada tietoa
esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta jo ennen esiopetukseen ilmoittautumista sekä lapsensa
esiopetuspäivästä esiopetuksen aikana. Huoltajien mielipiteitä ja tietoja kuullaan sekä heidän antamaansa
palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä.
Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava opiskeluhuolto ovat
maksuttomia31. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty,
täysipainoinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu32.
Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön33. Turvallisuus otetaan
huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden
perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja esiopetukseen
soveltuvat oppimisympäristöt. Lapsia ohjataan yksilöinä ja ryhmänä ottamaan vastuuta omasta
käyttäytymisestään ja siitä, että ryhmässä ei kiusata, syrjitä tai aiheuteta vaaraa muille34. Turvallisuuteen
liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin luvuissa 3 ja 6. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon
työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien
rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslain35
mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla. Opetuksen
järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista
opetussuunnitelmaa.
Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut
julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta36. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat
palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden opetussuunnitelman
perusteiden mukaisesti.
_________________________
15 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
16 Perusopetuslaki 3 a § (163 / 2022)
17 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
18 Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
19 Euroopan ihmisoikeuksien sopimus, Valtiosopimukset (63/1999)
20 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989
21 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2 mom.
22 Perusopetuslaki (628/1998) 4§
23 Perusopetuslaki 26 a § 4 mom. (1040/2014)
24 Perusopetuslaki 10 § 1 mom. (1288/1999)
25 Perusopetuslaki (628/1998) 2 §
26 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 2‒4 §
27 Perusopetuslaki (628/1998) 9 § 2 mom.
28 Perusopetusasetus (852/1998) 3 § 2 mom.
29 Perusopetuslaki 6 § 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999)
30 Perusopetuslaki 3 § 3 mom. (628/1998)
31 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003) ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 4 mom.
32 Perusopetuslaki (628/1998) 31 § 2 mom.
33 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)
34 Perusopetuslaki 35 § (163/2022)
35 Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 ja 36 a § (477/2003 ja 1267/2013)
36 Perusopetuslaki 4 § 1 mom. ja 7 § 5 mom. (628/1998) Perusopetuslaki 3 § 3 mom. (628/1998)