Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa

Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Tukea tarvitseva lapsi voi saada esiopetusta lähikoulun esiopetusryhmässä tai muussa lapsen kehitystasoa vastaavassa ryhmässä.

Lapsen kasvua ja oppimista seurataan (Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma) tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi yhdessä huoltajien kanssa. Esiopetuksessa tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, lievästä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella lapsella on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan.Tuki muodostaa suunnitelmallisen jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen.

Pornaisissa esiopetusikäistä lasta, hänen huoltajiaan ja esiopetuksen henkilöstöä tukee tiiviisti kunnan oma varhaiserityisopettaja. Varhaiserityisopettajan tuki suuntautuu erityisesti niihin esiopetusikäisiin lapsiin, joilla on vaikeuksia esimerkiksi kielellisissä ja matemaattisissa valmiuksissa, motoriikassa ja vuorovaikutustaidoissa. Tätä osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla.

Lapsella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla. PoL 31 § 1 mom.(477/2003)

Pornaisissa opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis-ja opetuspalveluista sekä erityisistä apuvälineistä hallintopäätöksellä lapsen niitä tarvitessa.

Esiopetuksen henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä huoltajaan heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. Huoltajalle annetaan riittävästi tietoa esimerkiksi lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta. Huoltajaa kannustetaan tukemaan osaltaan lastaan tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa. Huoltajien on hyvä tietää, että he tai lapsi eivät voi kieltäytyä kasvun ja oppimisen tuen vastaanottamisesta, eikä heidän suostumustaan tarvita tuen tarpeen arviointiin ja tuen suunnitteluun. Lapsi voi tarvita myös yksilökohtaisen oppilashuollon tukea. Tämä perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää huoltajan suostumusta (katso luku 6 Oppilashuolto).

Esiopetuksen yleinen tuki
Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Esiopetuksessa välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri ovat keskeisiä oppimista edistäviä tekijöitä. Huomiota kiinnitetään myös lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen. Leikillä on keskeinen asema toiminnassa.

Pienryhmätoiminta sekä eriyttäminen ovat keskeisiä pedagogisia menetelmiä jotka mahdollistavat lasten yksilöllisten tarpeiden huomioonottamisen esiopetuksessa. Varhaiserityisopettajan työpanosta käytetään jo yleisen tuen vaiheessa keinona vastata esiopetusryhmän tai yksittäisen lapsen tuen tarpeisiin. Matematiikan ja äidinkielen valmiuksien alkukartoitukset ja vuosittain tehdyt oppimis- ja toimintataitojen kartoitukset antavat tietoa lapsen oppimisvalmiuksista. Kartoituksesta annetaan kirjallinen ja suullinen palaute huoltajille.

Esiopetuksen aloitusvaiheessa laaditaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on kirjallinen, pedagoginen asiakirja, jonka avulla seurataan lapsen kasvun ja oppimisen etenemistä, ja suunnitelmassa kuvataan esiopetuksessa tarvittavia järjestelyjä sekä lapsen mahdollisesti tarvitsemaa tukea. Esiopetusvuoden aikana suunnitelmaa toteutetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja muiden lapsen esiopetusarjessa työskentelevien aikuisten kanssa. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan parhaat edellytykset lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta tehty tiivistelmälomake siirtyy huoltajien luvalla keväisin kouluun ja tulevalle luokanopettajalle.

Esiopetuksen tehostettu tuki
Lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehtävän oppimissuunnitelman mukaisesti (POL 16 a § 1 mom.) Oppimissuunnitelma otetaan käyttöön aina tehostetun tuen alkaessa. Oppimissuunnitelman laatimisella varmistetaan se, että lapsi saa kaiken tarvitsemansa tuen. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma kirjataan ja sitä päivitetään sähköisesti. Kun yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäkestoisempaa.

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka esiluokanopettaja tekee yhdessä varhaiserityisopettajan ja huoltajien kanssa.
Pedagogisessa arviossa kuvataan
• lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena
• lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
• lapsen oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja kasvuun liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla,oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tuetaan.

Pedagoginen arvio käsitellään esiopetuksen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan sähköiseen pedagogiseen arvioon.
Tehostetun tuen aikana korostuu varhaiserityisopettajan antama tuki sekä lapsen yksilöllinen ohjaus, joustavat ryhmittelyt ja kodin kanssa tehtävä tiivis yhteistyö. Tuki järjestetään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, jotta lapsi saa onnistumisen kokemuksia oppimisessaan. Tehtävänä on vaikuttaa oppimisympäristöön siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja oppia yhdessä omassa esiopetusryhmässään. Tukitoimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan tiiviisti.

Tehostetun tuen tarpeen loppuessa lapsi siirtyy takaisin yleisen tuen piiriin. Siirtyminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden ja huoltajien kanssa. Mikäli tehostettu tuki ei riitä lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdollisen erityisen tuen päätöksen perustaksi.

Esiopetuksen erityinen tuki
Esiopetusikäiselle lapselle, jolle tehostettu tuki ei ole riittänyt, tekevät esiluokanopettaja ja varhaiserityisopettaja selvityksen hänen oppimisensa etenemisestä yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsen kokonaistilanteesta ja hänen saamastaan tehostetusta tuesta tehdään oppilashuollon moniammatillisena yhteistyönä pedagoginen selvitys, joka Pornaisissa löytyy sähköisessä muodossa. Mikäli lapsi ei tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös tehostetun tuen jatkamisesta.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan
• lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena
• lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
• lapsen oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja kasvuun liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tuetaan.

Erityisopetuspäätös voidaan pääsääntöisesti tehdä vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Erityisopetuspäätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologin tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten (POL 17). Erityisopetuspäätös tarkistetaan tarvittaessa, viimeistään perusopetuksen toisella vuosiluokalla.

Lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma on opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja, joka laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa ja sitä arvioidaan lukuvuoden kuluessa. Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia.

Perusopetuslain mukaan lapsella, jolla ei ole vammaisuuden tai sairauden perusteella mahdollista saavuttaa perusopetuksen tavoitteita yhdeksässä vuodessa, on oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen otettu lapsi on aina oikeutettu erityiseen tukeen. Oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja se voi kestää 11 vuotta (POL 25 § ). Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään huoltajien tekemän anomuksen pohjalta hallintosäännön mukaan. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, esiopetus alkaa sinä vuonna, jolloin hän täyttää viisi vuotta.
Pornaisissa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen käytännön järjestämisestä vastaa Pornaisten kunta.