Työmarkkinajärjestelmän keskeiset periaatteet

Työmarkkinajärjestelmä

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen ja sovittelemiseen. Työehdoista ja palkkauksesta on tehty sopimuksia palkansaajien ja työnantajan kesken jo kymmeniä vuosia. Perustan suomalaisillekin sopimuksille muodostavat Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimukset ja suositukset. ILOn pääperiaate työelämän kehittämisessä on kolmikantaisuus, mikä tarkoittaa työnantajajärjestöjen, palkansaajajärjestöjen ja maan hallituksen yhteistyötä sekä neuvotteluja.

Myös Euroopan unioni on omaksunut tämän kolmikantaperiaatteen työmarkkinoiden kehittämisessä, ja Suomi on noudattanut kolmikantaisuutta usean vuosikymmenen ajan. EU-tasolla sopimuksia neuvottelevat eurooppalaisia palkansaajakeskusjärjestöjä edustava Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja työnantajajärjestöjä edustavat BUSINESSEUROPE ja CEEP. Suomessa työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet vuosikymmenten ajan keskitetyistä tuloratkaisuista sekä yleisistä keskusjärjestösopimuksista. Kun myös maan hallitus on ollut keskusjärjestöjen kanssa mukana sopimassa tuloratkaisusta, on neuvoteltu tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta eli tuposta.

ILO linjaa, että etujärjestöjen on voitava harjoittaa keskinäistä sopimustoimintaa ja edunvalvontaa myös maan hallituksen ja virkamieskunnan suuntaan sekä lakien valmistelussa että taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehittämisessä.

Työmarkkina- ja sopimusjärjestelmä

Työelämän ehtoja ja pelisääntöjä säätelee kolme tekijää: työelämän lait, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen solmimat työehtosopimukset ja yrityksissä ja työpaikoilla paikallisesti sovitut sopimukset.

Työelämän lainsäädäntö

Työlainsäädäntö luo pohjan työntekijän asemalle, oikeuksille ja velvollisuuksille sekä työehdoille. Keskeisimpiä tällaisia lakeja ovat esimerkiksi työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sekä virkasuhteita koskevat lait.

Työntekijöiden asemaa työelämässä turvataan myös esimerkiksi työturvallisuuslain, yhdenvertaisuuslain ja yhteistoimintalain avulla.

Lainsäädäntöön pohjautuvat myös esimerkiksi eläkkeet ja työttömyysturva. Työelämän lainsäädännön kehittämisessä työmarkkinoiden työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöillä on keskeinen rooli maan hallituksen ohella (ns. kolmikantainen valmistelu). 


Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä

Työnantajien ja työntekijöiden muodostamat valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt sopivat työehtosopimuksia. Julkisella alalla sovitaan myös näitä vastaavasti virkaehtosopimuksia.

Edellä mainituilla sopimuksilla voidaan sopia työmarkkinoiden pelisäännöistä ja työehdoista, yleensä työntekijän kannalta lainsäädäntöä paremmin. Suomessa ei ole lakia euromääräisestä vähimmäispalkasta ja palkkaus määräytyykin Suomessa työ- ja virkaehtosopimuksilla.

Nämä sopimukset sovitaan järjestöjen kesken määräajaksi (ns. sopimuskausi). Määräajan päättyessä kunkin työ- tai virkaehtosopimuksen osapuolet neuvottelevat sopimuksen uudistamisen ehdoista. Näissä sopimusneuvotteluissa lähtökohtana ovat yleensä edellisen sopimuksen määräykset.

Sopimuksen mukaisen palkkauksen ja muiden työehtojen muutoksista syntyy niin sanottu kustannusvaikutus, joka osaltaan säätelee, rajoittaa ja ilmentää muutosten suuruutta ja vaikutusta työnantajan työvoimakustannuksiin.

Työehtoja ei siis jokaisella neuvottelukierroksella neuvotella uudestaan niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Työehtosopimustoiminnassa on viime kädessä kysymys työntekijäpuolella työpanoksen myymisestä työrauhaa vastaan ja työnantajapuolella työpanoksen ostamisesta ja työrauhan takaamisesta sitoutumalla sopimuksessa sovittuihin työehtoihin.

 

Paikallinen sopiminen

Työ- ja virkaehtosopimuksissa valtakunnalliset sopijaosapuolet sopivat, mistä työehdoista voidaan sopia paikallisesti toisin yrityksissä ja työpaikoilla (ns. sopimusaukko).

Paikallisen sopimisen osapuolina toimivat yleensä työnantaja ja työehtosopimuksen solmineen ammattiliiton luottamusmies.

Paikallisella sopimisella voidaan parhaimmillaan ottaa huomioon yrityksen ja työpaikan toiminnan luonne ja olosuhteet niin, että sopimisesta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä