Itsearviointimenetelmät

Itsearviointimenetelmät tuen tarpeen tunnistamisen apuvälineinä

Dialogin ja osallisuuden tukemiseen

Erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa on tärkeää kuulla opiskelijaa. Erilaiset itsearviointimenetelmät voivat toimia opiskelijan oman elämänsä asiantuntijuuden vahvistamisen välineinä, opiskelijalähtöisyyden työkaluina. Opiskelijan ei välttämättä ole helppoa kertoa tuen tarpeistaan tai sanoittaa omia haasteitaan.

Itsearviointimenetelmiä hyödyntämällä on mahdollista saada koottua strukturoimatonta keskustelua kattavammin olennainen tieto opiskelijasta (vahvuudet, omat kiinnostuksen kohteet, motivaatio, tavoitteet, aikaisemmat tuen tarpeet ja toteutetut tukitoimet, oppimisvaikeudet, omat kokemuksen opiskelusta, elämäntilanne). Itsearvointimenetelmien hyödyntämiseen kuuluu myös yhteinen keskustelu ja kohtaaminen, jossa mahdollistuu osallisuuden kokeminen sekä aito dialogi.

Kuntoutussäätiön Helmi-hankkeen loppuraportissa (2018) nostettiin esille esteettömän ammatillisen vuorovaikutuksen yleisinä periaatteina:

  • vuorovaikutusvastuu: opettajan täytyy tarjota mahdollisuuksia vuorovaikutukseen vastapuolen taidoista riippumatta ja ne huomioiden
  • hyvä tahto – välittäminen: yhteistyöhön opiskelijan kanssa ryhdytään ja sitä ylläpidetään tietoisesti, opiskelijoiden ja henkilökunnan keskinäinen ja välinen tapa olla vuorovaikutuksessa on tärkeä tekijä oppilaitoksen hyvän ilmapiirin luomisessa ja myönteiselle vuorovaikutuksen kehälle pyrittäessä
  • ihmisen kunnioitus: kunnioitus on ehdotonta, se tulee säilyttää kaikissa vuorovaikutussuhteissa
  • vastuu omista ajatuksista, tunteista ja teoista: vuorovaikutustyö, kuten opettajan työ, on usein tunnevaltaista. Oman työn näkyväksi tekeminen ja asioiden jakaminen opettajayhteisössä auttaa opettajaa jaksamaan
  • oikein kuuleminen – ymmärtäminen: kuuntelemisen taitoa voi harjoitella, kuulemaansa voi tarkentaa lisäkysymyksillä
  • tärkeiden asioiden sanominen – rehellisyys: luottamus rakentuu rehellisyyden varaan. Tunne siitä, että on hyväksytty, vahvistuu, kun voidaan sanoa ja ottaa vastaan toiselle tärkeitä asioita. (Parkkila, Ryökkynen, Vaalasranta, Männistö, Korkeamäki, Gustavssson-Lilius 2018, 37.)

Raportissa korostettiin myös sitä, että opettajalla on myös vastuu vuorovaikutuksesta ja opiskelijan äänen kuulemisesta: ”On tärkeää tarjota opiskelijalle mahdollisuus kehittyä oman äänensä käyttäjänä ja tarjota mahdollisuus oman tilanteensa arviointiin ja vastuun kantamiseen omasta tilanteestaan. Esteettömyyteen ja myönteiseen vuorovaikutukseen pyrkivän opettajan pedagoginen osaaminen ja herkkyys on tärkeää, jotta opiskelija saa itselleen sopivan haastavia tehtäviä ja myönteistä palautetta onnistumisestaan. Onnistumisten huomioiminen on merkityksellistä, sillä se, mihin kiinnitetään huomiota, lisääntyy.” (Parkkila ym. 2018, 48.)

Itsearviointimenetelmistä alla on esitelty KOMO, Ruori, Point, Ohjaten uralle sekä Crear.

KOMO - Kysely oppimisen ja mielenterveyden ongelmista 

KOMO-kysely on samanaikaisesti oppimisvaikeuksia ja mielenterveysongelmia karjoittava seulontamenetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa etenkin nuorista aikuisista niitä henkilöitä, joiden oppimisen vaikeudet ovat saattaneet jäädä aiemmin tunnistamatta. Kyselyn käytössä on tärkeää huomioida vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen ja salassapitoon liittyvät näkökohdat.

Ohjeistus kyselyn käyttöön: https://julkaisut.kuntoutussaatio.fi/wp-content/uploads/KOMO-ohjeistus-copyright.pdf
Komo-kysely: https://julkaisut.kuntoutussaatio.fi/wp-content/uploads/KOMO-kysely-copyright-final.pdf
Ohjevideo kyselyn käyttöön: https://youtu.be/NzJ6m6XhBx0?si=-NsNV6GDf4SS46oU

RUORI – vahvaa tukea tarvitsevan opiskelijan toimintakyvyn arviointiin

RUORI-arviointi on kansainväliseen ICF-luokitukseen perustuva toiminta- ja opiskelukyvyn arviointimenetelmä, joka on kehitetty Ammattiopisto Luovissa. RUORI-arvioinnin kautta opiskelija voi yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioida ja tunnistaa opiskelutaitojaan, voimavarojaan ja soveltuvuuttaan ammatillisiin opintoihin. Arvioinnin painopisteenä on erityisesti opiskelijan toimintakyky.  Siksi RUORI soveltuu käytettäväksi erityisesti opintojen alkutilateen kartoitukseen ja HOKSin laadintaan ensisijaisesti vaativan erityisen tuen opiskelijoille sekä vahvaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, joilla on toimintarajoitteita joko yhdessä tai useammassa arvioitavassa osa-alueessa: voimavarat, oppimis- ja työskentelyvalmiudet, yhteistyötaidot sekä arjen ja asumisen taidot. Tuen tarpeen arviointiin osallistuvat opiskelijan lisäksi sovitusti opetus-, ohjaus tai opiskeluhuollon henkilöstöä sekä opiskelija omasta verkostosta sovitut henkilöt, esimerkiksi huoltajat. (RUORI-arviointimenetelmä 2020)

Ennen RUORI-arviointia valitaan käytettävät työkalut, joita ovat joko tietokoneella/mobiililaitteella täytettävät verkkolomakkeet tai tietokoneella/mobiililaitteella pelattava RUORI-peli. Peli soveltuu erityisesti nuorille, sitä on mahdollista hyödyntää jo perusopetuksessa. Arviointi-tulokset käydään läpi ohjauskeskustelussa, jossa tavoitteena on saada kokonaisvaltainen näkemys toimintakykyä edistävistä tekijöistä sekä tuen tarpeista, jotka on huomioitava opintoja tai työllistymistä varten. Kysely on mahdollista tulostaa, tallentaa ja/tai lähettää siitä yhteenveto omaan ja/tai opettajan sähköpostiin. RUORI-menetelmällä saadut koosteet käydään läpi opiskelijan ja huoltajan kanssa. Yhteisessä RUORI-arvioinnin koosteeseen perustuvassa keskustelussa on mahdollista suunnitella opintoja ja sopia tarvittavista tukitoimista.

RUORI-asiantuntia-arvioinnin avulla kuvataan ohjattavan toimintakykyä sekä tuen ja ohjauksen tarvetta eri oppimis- ja toimintaympäristöissä tehtyjen havaintojen ja yhteistoiminnan perusteella. RUORI-ohjauskeskustelulomaketta on mahdollista hyödyntää toimintakyvyn yhteisessä tarkastelussa sekä ohjattavan tavoitteen asettelussa ja jatkosuunnitelmien laatimisessa. Keskustelujen tukena on hyvä käyttää RUORI-itsearviointia.

Webropol-kyselyn täyttö vie aikaa vähintään n. 10 minuuttia. Vastausvaihtoehdot on värikoodattu liikennevalomalliksi. Kyselyn päättyessä vastaukset on mahdollista tallentaa tai lähettää sähköpostilla. Verkkokysely ei anna kokonaiskoostetta eri osa-alueista, joten yhteenvetokeskustelu on tarpeellinen. RUORI-peli antaa itsearviosta tuloksena yhteenvedon, jossa ruorin kuvan päälle muodostuva ”hämähäkinverkko” näyttää kunkin osa-alueen tuloksen.

Peliversiossa opiskelija voi arvioida omaa opiskelukykyään ja erityisen tuen tarvettaan motivoivassa ja innostavassa pelillisessä ympäristössä tietokonetta, tablettia tai kännykkää käyttäen. Pelillinen ääniohjattu versio soveltuu etenkin sellaisille vastaajille, joilla on puutteellinen luku- ja kirjoitustaito. Pelaten saatua arviointitietoa voidaan yhdistää asiantuntija-arviointiin samalla tavalla kuin kyselylomakkeella koottua tietoa ja siten saada monipuolinen näkemys yhteiseen ohjauskeskusteluun asiakkaan tai opiskelijan senhetkisistä opiskelukykyä edistävistä tekijöistä sekä niistä erityisen tuen tarpeista, jotka tulee huomioida jatko-opintoja tai työllistymistä ajatellen.

Tutustu RUORIIN: https://luovi.fi/luovi-kumppanina/ruori-arviointimenetelma/

ja  https://www.youtube.com/watch?v=2uDkyIpOPMY sekä https://luovi.fi/wp-content/uploads/2021/04/vetovoimala-loppuraportti-osa-1.pdf 

POINT ohjauskeskustelun tueksi

Kuntoutussäätiön POINT-kysely on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa Helmi-hankkeessa vuosina 2016–2018 kehitetty puheeksi oton ja keskustelun apuväline opiskelijan ja opettajan väliseen ohjauskeskusteluun. Kyselyn tavoitteena on tunnistaa opiskelijan hyvinvointia ja opintojen edistymistä tukevia tekijöitä sekä opintojen keskeyttämisen liittyviä riskitekijöitä. POINT tukee vuoropuhelua opiskelijan ja opettajan välillä ja tuo ohjaukseen tiiviimmin mukaan myös psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmaa. (Point-kysely, 2021)

Erityisesti nuorille soveltuvan POINT-kyselyn aihealueita ovat arjen sujuminen (vaikeudet arjen hallinnassa voivat heijastua opintoihin), opiskelu (motivaatio, uupumus), sosiaaliset suhteet (tukiverkostot), mieliala (jaksaminen), pärjäämisen tunteet ja itsetunto (usko omiin kykyihin ja vaikutusmahdollisuuksiin). Kyselyn lopussa olevaan koostelomakkeeseen on mahdollista kirjoittaa ylös kyselyn pohjalta esiin nousseita asioita, esimerkiksi opiskelijan vahvuuksia, haasteita sekä yhdessä sovitut jatkotoimenpiteet.

Kyselyn käytössä on huomioitava sen vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus ja salassapitoon liittyvät näkökohdat. Kysymykset voi käydä läpi esimerkiksi ryhmässä ja siten varmistaa, että vastaaja ymmärtää varmasti kysymykset.

Kyselyn käyttäjälle on tehty ohjeistus ja muistilista (opettajan ohjeet), jotka löytyvät verkosta: https://julkaisut.kuntoutussaatio.fi/wp-content/uploads/Ohjeistus-POINT-kysely_painatettava.pdf

Point-kyselyn aihealueet:

sosiaaliset suhteet, mieliala, pärjäämisen tunteet ja itsetunto, arjen sujuminen ja opiskelu.

https://julkaisut.kuntoutussaatio.fi/wp-content/uploads/POINT-kysely_painatettava.pdf

Mikäli POINT-kyselyn pohjalta käydyssä keskustelussa nousee esiin tuen tarvetta jollakin opiskelijan elämän osa-alueella, on tärkeää, että opiskelija saa haasteisiin tarvitsemaansa tukea, eikä jää niiden kanssa yksin. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava tuen piiriin, kuten opiskelijahuoltoon.

POINT-kyselyn tavoitteena on vahvistaa opiskelijan toimijuutta koko ohjausprosessin ajan rakentavan kohtaamisen ja dialogisen vuorovaikutuksen ilmapiirissä. POINT-toimintamallin onnistumisen kehä sisältää teemat: uskalla tarttua, yhdessä eteenpäin, verkostoyhteistyö toimivaksi, ota vastuu vuorovaikutuksesta ja ohjaa onnistumaan.

Opiskelijan täytettyä kysely (Kyselyn täyttöön kannattaa varata vähintään n. 5 minuuttia) se käydään yhdessä läpi ohjauskeskustelussa. Keskustelun yhteen vetämistä helpotetaan Kooste-lomakkeen avulla, johon kirjataan sekä opiskelijan vahvuuksia että tuen tarpeita sekä sovitaan keskustelun pohjalta yhteinen jatkosuunnitelma. Lomakkeeseen on helppo palata myöhemmin tarkastamaan yhdessä sovitut asiat. Yhdessä muodostetun suunnitelman vaikuttavuutta voidaan myös seurata saman kyselyn avulla; POINT-kysely arvioi aina opiskelijan sen hetkistä tilannetta ja tarjoaa myös mahdollisuuden seurata opintojen aikana tapahtuvaa muutosta toistamalla kysely myöhemmin.

 

Ohjaten uralle helpottaa urasunnitelmasta keskustelua

Kuntoutussäätiön Ohjaten Uralle -kysely on kehitetty ammatillisissa oppilaitoksissa tapahtuvan uraohjauksen tueksi osana OTE- FOKUS-opinnoista tuetusti työelämään -hanketta vuosina 2017–2018. Kysely on suunniteltu helpottamaan urasuunnitelmista keskustelua sekä työllistymisen tukemisen suunnittelua niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on tuen tarvetta joko opinnoissa tai työelämään pääsemisessä. (Ohjaten uralle 2021)

Kyselyn tavoitteena on helpottaa opiskelijoiden pääsyä työelämään tunnistamalla ja nostamalla keskusteluun opintojen aikana tekijöitä, joihin opiskelija voi tarvita tukea työllistymisvaiheessa. Kyselyn käytön tavoitteena on myös helpottaa työllistymiseen liittyvän kokonaistilanteen hahmottumista ja lisätä vuoropuhelua opiskelijan ja ohjaavan henkilön välillä. Kysely sopii keskustelun aloittamiseen ja työllistymisen kokonaisuuden pohtimiseen kaikissa opintojen vaiheissa.

Kysely on jaettu kuuteen eri osioon: arki, työ, työympäristöt, työpaikalla (työyhteisössä toimiminen ja yleiset oppimiseen liittyvät taidot), tulevaisuus ja työnhaku sekä voimavarat.

Kyselyn käytössä korostetaan sen läpikäymisen tärkeyttä yhdessä opiskelijan kanssa. Keskusteluun on varattava riittävästi aikaa. Parhaimmillaan yhteisen keskustelun avulla on mahdollista selkeyttää opiskelijan kokonaistilannetta ja kirkastaa työllistymiseen liittyviä suunnitelmia. Keskustelu on tärkeä pyrkiä säilyttämään rakentavana ja opiskelijan omille ajatuksille on tärkeä antaa tilaa. Ohjeissa muistutetaan siitä, että keskustelussa on hyvä keskittyä ajankohtaisiin tuen tarpeisiin työllistymistä ajatellen. Työhakuun tai työpaikalla pärjäämiseen liittyvien tuen tarpeiden lisäksi on hyvä miettiä, onko opiskelijalla elämäntilanteeseen liittyviä asioita, joihin myös tarvitaan tukea. On hyvä nostaa esiin myös niitä osioita, joiden opiskelija kokee sujuvan hyvin. Lopuksi on sovittava, miten keskustelun pohjalta edetään ja onko ulkopuoliselle ammattilaisen tuelle tarvetta.

Testin teko kestää vähintään n. 5 minuuttia. Testi on selkeä ja täyttö nopeaa, sillä vastausvaihtoehtoja on vain kolme.

Tutustu Ohjaten uralle -kyselyn ohjeisiin: https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2021/11/Ohjaten-uralle-kayttoohje.pdf ja itse kyselyyn: https://julkaisut.kuntoutussaatio.fi/wp-content/uploads/Ohjaten-uralle-kysely.pdfsekä Opinnoista töihin -opas: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161227

CREAR- digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline

Opiskelijoiden hyvinvoinnin, toimijuuden ja resilienssin vahvistamiseksi on Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Resilienssi ja tulevaisuususko RETU-hankkeessa (ESR, 2018–2020) kehitetty erityisesti nuorille suunnattu digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline CREAR (career, resilience, education/employment, agency, readiness). CREAR auttaa tunnistamaan hyvinvointiin ja elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä ja sen avulla saadaan nopeasti ja luotettavasti kokonaisvaltainen kuva ihmisen tämänhetkisestä tilanteesta. Tuloksen perusteella arvioidaan tuen tarve. (Kasurinen, Launikari, Buorinen & Laakkonen 2020, 8–10.)

CREAR auttaa tunnistamaan hyvinvointiin ja elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä seuraavilta viideltä osa-alueelta: opiskelu, ajankäyttö ja suunnitelmallisuus, hyvinvointi, urasuunnittelu sekä työllistyminen. Arviointivälineen käyttö edellyttää prosessimaista, vuorovaikutuksellista ja ohjauksellista työotetta.

Kysely on selkeä ja sen täyttö vie aikaa vähintään noin 5 minuuttia. Kyselyn lopuksi tekijä saa tulokseksi graafisen yhteenvedon vastauksistaan, jossa kaikki viisi osa-aluetta käydään läpi. Kyselyn yhteenvedon lopuksi kyselyn täyttäjä saa myös hyödyllisiä linkkejä, joista on mahdollista etsiä lisätietoja. Kyselyn yhteenvedon voi lähettää sähköpostiin tai tallentaa se PDF-muotoon. CREARia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi orientoivana ennakkotehtävänä ennen HOKS-keskusteluja. Väline tekee näkyväksi vastaajan voimavaroja, mutta myös asioita, jotka voivat hänen kohdallaan edellyttää tukitoimia. CREARista saadun tuloksen ja siitä käydyn ohjauskeskustelun perusteella on mahdollista tarjota oikea-aikaista ja oikein kohdennettua apua.

Tutustu Creariin: Käsikirja käyttöön: https://crear.fi/ ja https://www.theseus.fi/handle/10024/352806 ja mittariin https://retumittari.fi/language sekä verkkosivusto https://retu.fi/