Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on, että opetus järjestetään ensisijaisesti yleisopetuksessa oppilaan lähikoulussa. Lähikouluperiaate tarkoittaa sitä, että oppilas voi käydä lähikouluaan eli sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Lähikouluperiaatteen mukaisesti myös oppimisessaan ja kehityksessään tukea tarvitsevan ja/tai erityisentuenpäätöksen saaneen oppilaan opetusta järjestettäessä selvitetään aina ensin lähikoulun mahdollisuudet oppilaan opettamiseen. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Lisäksi erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetusryhmä ratkaistaan pedagogiseen selvitykseen pohjautuen moniammatillisessa työryhmässä. Oppilaan osallisuutta tai mahdollisuutta osallistua vertaisryhmään lisätään integraatio- ja inkluusioperiaatetta toteuttamalla, samanaikaisopetuksella sekä oppilaiden joustavalla ryhmittelyllä. Tällöin arvioidaan resurssit ja tukitoimet, joita menestyksellinen opetus oppilaan edistämiseksi edellyttää. Tilannearvioon (oppilaan tuen tarpeen laatu/laajuus sekä käytössä olevat resurssit) pohjautuen voidaan opetus järjestää muuallakin kuin lähikoulussa, mikäli se on oppilaan edun mukaista.

Lähikoulu tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta lapsen viettäessä koulu- ja vapaa-aikansa samassa ympäristössä. Näin lapsi on luontevammin osa ympäristöään. Laajemmin ajateltuna ympäristön sosiaalinen kiinteys kasvaa, kun ikäluokka toisensa perään käy koulunsa asuinalueellaan.

 

2.2 Moniammatillisuus

 

Moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan oppilaan lähellä olevien tahojen välistä yhteistyötä. Perusopetuksessa moniammatilliseen yhteistyöhön voivat osallistua opettajan ja rehtorin lisäksi erityisopettaja, koulupsykologi tai perheneuvolan psykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä sekä mahdolliset muut lapsen tai nuoren kuntouttamiseen osallistuvat henkilöt. Kukin yhteistyötaho tuo oman alansa osaamisen ja tiedon toimenpide-ehdotuksen tueksi ja ottaa osaltaan vastuuta asioiden toimeenpanemiseksi. Yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä moniammatillisuus edellyttää huoltajien osallisuutta toiminnassa.

 

2.3 Varhainen puuttuminen

 

Perusopetuslain 30 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Varhainen puuttuminen on tuen tarjoamista lapsen varhaisvuosina tai mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmaannuttua – missä vaiheessa lapsen tai nuoren koulupolkua tahansa. Puuttumisen lähtökohtana on lasta lähellä olevien henkilöiden havainnoima huoli. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja varhainen tuki ovat keskeisiä ehkäistäessä ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti ongelmat havaitaan ja niihin etsitään ratkaisut silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tukemiseen on vielä runsaasti käytettävissä. Tukitoimet perustuvat kehitysriskien tuntemiseen, kehityksen tarkkaan havainnointiin ja arviointiin.