”Perusopetusta järjestetään ja kehitetään inkluusioperiaatteiden mukaisesti. Periaatteisiin kuuluvat kaikkia oppilaita koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Inklusiivisuus on käsitteenä laaja ja se tulee nähdä kaikkia oppilaita koskevana ja perusopetuksen järjestämiseen liittyvänä periaatteena, arvona ja kokonaisvaltaisena tapana ajatella.” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 3)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki uudistui 1.8.2025 alkaen.

Opetuksen lähtökohtana ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, joka tarkoittaa oppimista tukevaa arkipäivän pedagogiikkaa. Kaikki oppilaat ovat oikeutettuja saamaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana perustoimintaa. Ryhmäkohtaisten tukimuotojen ollessa riittämättömiä oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia. Oppimisen tuki koskee kaikkia oppiaineita, myös taito- ja taideaineita. Tuen järjestämisessä korostuu tuen antaminen matalalla kynnyksellä, yhteistyö ja joustavuus.

 

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä koulujen toimintakulttuurin perusta. Niitä toteutetaan suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Käytännössä oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt tarkoittaa opetuksen järjestämistä niin, että varsinaisten tukitoimien tarve vähenee.

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat esimerkiksi:

-koulunkäynninohjaajien työ opetuksen tukena

-opetuksen eriyttäminen

-opetusryhmien joustava ja tarkoituksenmukainen muodostaminen

-oppilaiden tarpeiden ja vahvuuksien huomioon ottaminen

Pedagogisia ratkaisuja oppimisen edellytyksiä tukevissa opetusjärjestelyissä ovat esimerkiksi opetuksen strukturointi, visuaalinen kuvatuki luokassa ja kielitietoinen opetus.

 

Ryhmäkohtaiset tukimuodot

Ryhmäkohtaiset tukimuodot kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin, ryhmiin ja luokkiin. Niitä ovat yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Ryhmäkohtaisista tukitoimista ei tehdä hallintopäätöstä.

”Ryhmäkohtaisen tuen antamisesta ovat vastuussa kaikki ryhmää opettavat opettajat. Lukuvuoden suunnittelussa huomioidaan mahdollisuudet toteuttaa samanaikaisopettajuutta sekä yhteisopettajuutta. Näitä kahta tukimuotoa voidaan toteuttaa erilaisin opettajayhdistelmin. Yhdistelmiä voidaan muodostaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla: luokanopettaja-aineenopettaja, luokanopettaja-luokanopettaja, aineenopettaja-aineenopettaja sekä luokanopettaja/aineenopettajaerityisopettaja/erityisluokanopettaja. Lukuvuosisuunnittelussa tulee huomioida opettajien mahdollisuus antaa yleistä tukiopetusta sekä opetuskielen tukiopetusta että erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä. Lukuvuosittaisesta tuen suunnittelusta vastaa rehtori yhdessä erityisopettajien kanssa.” (paikallinen ops)

 

Yleinen tukiopetus

Yleisen tukiopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan oppimisen tavoitteet. Tukiopetusta annetaan, jos oppilas jostain syystä jäänyt opinnoissaan jälkeen. Tukiopetusta voidaan antaa oppituntien aikana, erillisinä lisätunteina, pienemmässä ryhmässä tai henkilökohtaisena ohjauksena. Oppilaalla on mahdollisuus myös ennakoivaan tukiopetukseen.

 

Opetuskielen tukiopetus

Opetuskielen tukiopetuksen tavoitteena on opetuskielen taidon vahvistaminen. Opetuskielen tukiopetus on kielitietoista opetusta ja se kohdistuu samaan aikaan sekä oppiaineen kieleen että sisältöön. Opetuskielen tukiopetus ei ole S2-opetusta. Opetuskielen tukiopetus kohdistuu kaikkiin koulun oppilaisiin huolimatta siitä, mikä oppilaan äidinkieli on.

Opetuskielen tukiopetuksessa keskitytään kullekin oppiaineelle ominaisten tekstien yhteiseen tarkasteluun, tekstien tyypillisten piirteiden löytämiseen ja opiskelun edellyttämien tekstien ohjattuun tuottamiseen sekä oppiainekohtaisen sanavaraston vahvistamiseen. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 7.3.2.)

 

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä kohdennetaan koko opetusryhmän oppilaiden tuen tarpeisiin. Siinä korostuu opettajien yhteistyö ja käytännössä tarkoittaa samanaikaisopettajuutta ja yhteisopettajuutta.

 

Oppilaskohtaiset tukitoimet

 

Mikäli ryhmäkohtaiset tukitoimet eivät riitä, käynnistetään oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi. Arvioinnin tekevät oppilasta opettavat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa arvioinnissa voivat olla mukana myös opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaiset tai muut asiantuntijat. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään tuen tarpeen arviointiin perustuva suunnitelma sekä hallintopäätös. Oppilaskohtaista tukea tarvitsevia voi olla enintään viisi oppilasta yleisopetuksen ryhmässä (tummennetut kohdat).

Oppilaskohtaiset tukitoimet ovat säännöllisiä ja pitkäaikaisia. Niitä ovat

-erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä

-erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä

-erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa

-oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet

 

Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä

Kun oppilas saa säännöllistä ja henkilökohtaista erityisopettajan tukea koulunkäyntiin, mutta vaikeudet ovat pienehköjä ja kevyitä, toteutetaan erityisopettajan antama opetus pienryhmässä tai muun opetuksen yhteydessä. Tällöin oppilaan ensisijainen opetusryhmänsä on tavallinen perusopetuksen ryhmä. Vastuu opetuksesta ja arvioinnista on luokanopettajalla tai aineenopettajalla. Yhden oppiaineen oppitunneista korkeintaan puolet voi olla erityisopettajan antamaa opetusta joko muun opetuksen ryhmässä tai pienryhmässä.

 

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä

Kun oppilaalla on koulunkäynnissään ja oppimisessaan pitkäkestoisempia ja laajempia vaikeuksia, hän on oikeutettu saamaan erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta pienryhmässä. Oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä on kuitenkin tavallinen perusopetuksen ryhmä. Yhden tai useamman oppiaineen tunneista yli puolet voi olla erityisopettajan tai erityisluokanopettajan ryhmässä. Niissä oppiaineissa, jotka oppilas opiskelee erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä, opetusvastuu ja arviointivastuu ovat erityisopettajalla tai erityisluokanopettajalla.  

Yhden opettajan opettamassa ryhmässä saa olla enintään viisi oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä.

 

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa

Erityisluokanopettaja antaa opetusta erityisluokassa oppilaille, joilla on säännöllisen ja vahvan tuen tarve. Ryhmässä voi olla enintään kymmenen oppilasta. Kun oppilas osallistuu tavallisen luokan opetukseen on noudatettava viiden oppilaan enimmäismäärää koskevaa sääntöä. Tähän viiden oppilaan kiintiöön kuuluvat myös ne oppilaat, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä.

 

Oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet

Tulkitsemispalveluita voidaan antaa oppilaalle, jolla on kuulovamma, näkövamma tai puhevamma.

Jos koulun tavalliset opetusjärjestelyt eivät ole riittäviä, voidaan järjestää oppilaskohtainen avustajapalvelu.

Oppilaalle voidaan oppimisen turvaamiseksi järjestää tarvittavia apuvälineitä, jotka ovat rinnastettavissa opiskeluvälineisiin.

 

Erityiseen tarpeeseen vastaavat perusopetuslain mukaiset järjestelyt

 

-eteneminen rajatun oppimäärän mukaan (POL 20 h §)

-tavoitekokonaisuuksittain opiskelu (POL 20 h §)

-vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta tilapäisesti (POL 20 h §)

-varhennettu oppivelvollisuus ja toiminta-alueittain järjestettävä opetus (POL 20 i §)

-perusopetuksen poikkeava järjestäminen (POL 18§)

 

Eteneminen rajatun oppimäärän mukaan (POL 20 h §)

Mikäli oppilas ei kaikista tukitoimista huolimatta saavuta osaamisellaan oppiaineessa arvosanaa 5, voidaan harkita oppiaineen rajaamista (entinen yksilöllistäminen). Tällöin oppilaan tavoitetaso määritellään hänen edellytystensä mukaiseksi tai opetuksen sisältöjä vähennetään. Rajaaminen on hyvin vahva toimenpide ja sillä puututaan oppilaan perusoikeuksiin.

Rajattua oppimäärää opettaa erityisopettaja tai erityisluokanopettaja pienryhmässä tai erityisluokassa. Oppimäärän rajaaminen edellyttää ajantasaista tuen tarpeen arviointia, tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa sekä kirjallista tukea koskevaa päätöstä. Arvioinnissa voidaan hyödyntää asiantuntijalausuntoja ja oppilasta ja huoltajaa tulee aina kuulla päätöstä tehdessä.

Oppimäärän rajaaminen kirjataan tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan, josta ilmenevät selkeästi tavoitteet ja sisällöt. Rajatun oppimäärän arviointi on sanallista lukuunottamatta päättöarviointia, joka merkitään 5*.

 

Tavoitekokonaisuuksittain opiskelu (POL 20 h §)

Tavoitekokonaisuuksittain opiskelussa oppilas voi edetä vuosiluokkaansa hitaammin tai nopeammin. Hitaammin opiskelussa ensin on annettava ryhmäkohtaisia ja oppilaskohtaisia tukitoimia. Mikäli nämä eivät riitä, voidaan harkita tavoitekokonaisuuksittain opiskelua. Tästä tulee tehdä tukea koskeva päätös.

Tavoitekokonaisuuksittain etenemisessä opetuksen perustana ovat yleisen opetussuunnitelman tavoitteet. Tavoitekokonaisuudet laaditaan vuosiluokkajaksojen 1-2, 3-6 ja 7-9 tavoitteiden mukaisesti.

Tavoitekokonaisuuksittain opiskeleva oppilas opiskelee ensisijaisesti oman vuosiluokkansa mukana. Lukuvuoden päätteeksi oppilas saa lukuvuositodistuksen, johon kirjataan kaikki suunnitelmaan kuuluvat opinnot ja hyväksytysti suoritettujen tavoitekokonaisuuksien arvioinnit oppiaineittain.

Tavoitekokonaisuuksittain etenevä opiskelu vastaa aiempaa vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua.

 

Vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta tilapäisesti (POL 20h §)

Oppilas voidaan tilapäisesti vapauttaa tietyn oppiaineen suorittamisesta terveydellisistä syistä. Tämä on viimesijainen toimi tilanteessa, jossa aiemmat tukitoimet eivät ole riittäviä. Vapauttamisesta tehdään tukea koskeva päätös. Tavoitteena on tukea oppilasta osallistumaan opetukseen mahdollisimman paljon. Oppilaskohtaisesti on arvioitava, minkä oppiaineiden opetukseen oppilas voi tukitoimien avulla osallistua ja mitkä edellyttävät tilapäistä osallistumattomuutta.

 

Varhennettu oppivelvollisuus ja toiminta-alueittain järjestettävä opetus (POL 20 i §)

Oppilaalle voidaan tehdä päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta, mikäli lapsi tarvitsee enemmän aikaa esi- ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsi on tällöin kaksi vuotta esiopetuksessa aloittaen, kun hän täyttää kuusi vuotta. Jos lapsi on saanut esiopetuksessa lapsikohtaisia tukitoimia, arvioidaan tuen tarve yhteistyössä esi- ja perusopetuksen henkilöstön kesken.

 

Tarvittaessa voidaan poiketa opetussuunnitelman tavoitteista ja perusopetuksen oppimäärästä. Opetus voidaan järjestää myös toiminta-alueittain. Toiminta-alueittain annettava opetus on erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa. Toiminta-alueita ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueittain opiskelun tavoite on, että oppilas pystyy suoriutumaan arjessa mahdollisimman itsenäisesti.

Pieksämäen kaupungin kouluissa ei järjestetä toiminta-alueittain tapahtuvaa opetusta 1.8.2026 jälkeen. Oppilaat ohjautuvat Sateenkaaren kouluun, jonka kuntayhtymän omistajajäsen Pieksämäen kaupunki on.

 

Perusopetuksen poikkeava järjestäminen (POL 18§)

Tilanteessa, jossa oppilas ei esimerkiksi pysty vakavan sairauden takia osallistumaan opetukseen, opiskelu voidaan järjestää poikkeavasti. Tällöin opiskelu tapahtuu esimerkiksi sairaalassa tai kotona. Huoltajat hakevat päätöstä opetuksen poikkeavasta järjestämisestä.

 

Sairaalaopetuksen konsultaatiopalvelu (POL 4 §)

”Konsultaatiolla tarkoitetaan yleisesti ammattilaisten ja asiantuntijoiden välistä neuvottelua ratkaisun löytämiseksi tai neuvon saamiseksi, joten konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu kohdentuu ensisijaisesti opettajille. 

Sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan on järjestettävä toiminta-alueensa kunnille konsultatiivista sairaalaopetuspalvelua oppilaan omassa koulussa. Tätä palvelua hyödynnetään, kun oppilaalle suunnitellaan tai toteutetaan vaativia monialaisia ennaltaehkäiseviä tai korjaavia toimenpiteitä. Palvelua voidaan tarjota myös muiden kuin erikoissairaanhoidossa jo olevien oppilaiden opetuksen järjestämiseen.

Konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun tavoitteena on vahvistaa opettajien osaamista lähikouluissa sekä tukea heitä turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön luomisessa. Lisäksi palvelun tarkoituksena on edistää ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea koulujen toimintakulttuurissa. Konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu vahvistaa toiminnallaan oppilaiden tukemiseen tarvittavia moniammatillisen ja monialaisen työn rakenteita.

Oppilaan opetuksen järjestäjän tulee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan kanssa sopia moniammatillisessa yhteistyössä konsultatiivisesta sairaalaopetuspalvelusta. Samat tahot sopivat myös välttämättömän tuen järjestämisestä opetuksen järjestämiseksi silloin, kun oppilas siirtyy omasta koulustaan sairaalaopetukseen tai palaa takaisin omaan kouluunsa. Jos oppilaan opetuksen järjestäjä on eri kunta kuin oppilaan hoidon aikainen kotikunta, myös oppilaan kotikuntaa tai asuinkuntaa on kuultava.” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 5).

 

 

Lähteenä

 

Parikka Jaana, Halonen-Malliarakis Niina, Puustjärvi Anita: Oppimisen edellytykset ja haasteet. Käsikirja oppimiseen vaikuttavista häiriöistä ja oppimisen tukemisesta. 2025. Santalahti.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, uudistetut perusteet 1.8.2025 alkaen.

Perusopetuslaki.