Tässä Pieksämäen kaupungin oppilaan tuen järjestämisen suunnitelmassa määritellään opetuksen järjestämiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä esitetään perusopetuksen toteuttamisen kannalta olennaiset osiot käytännön toimenpidekuvauksen kautta. Keskeisimpinä lähtökohtina ovat opetussuunnitelman perusteet, erityisopetusstrategia, Perusopetuslaki 1998/628, laki perusopetuslain muuttamisesta 2010/64. Toimenpidekuvaus avaa opetuksen eri osa-alueiden järjestämistä ja toteuttamista Pieksämäen kaupungissa.

 

Pieksämäen kaupungissa erityistä tukea koskevat päätökset on tehty 1.1.2011 alkaen voimassa olevan lainsäädännön mukaant ja uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016.

 

1.1 Pieksämäki

 

Lapsi- ja nuorisopolitiikan perusperiaatteita ja arvoja ovat turvallisuus, osallisuus, arvostus, luovuus ja kumppanuus – yhteistyö.

 

 Pieksämäki on lapsi- ja perhemyönteinen kaupunki, jossa

• lapsilla ja nuorilla on hyvä, turvallinen, virikkeellinen sekä kannustava kasvu- ja oppimisympäristö
• lasten, nuorten ja perheiden palvelut toimivat asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja hyvässä yhteistyössä, jolloin ongelmiin löydetään ratkaisuja varhaisessa vaiheessa
• ennaltaehkäisevään työhön tehty panostus näkyy lisääntyneenä terveytenä ja hyvinvointina, korjaavan työn vähenemisenä sekä kustannusten hallintana
• lasten ja nuorten aktiivisuus ja osallisuus ovat lisääntyneet.

Pieksämäen koulutoimen organisaatio on esitelty kaaviossa 1. Pieksämäen kaupungin perusopetuksessa on tällä hetkellä yhteensä 6 alakoulua, joista 3 on taajamakouluja ja 3 ns. kyläkouluja. Lisäksi on yksi yläkoulu, Hiekanpään koulu. Esiopetusta annetaan sekä päiväkodeissa että koulujen yhteydessä.

 

Lainsäädännöllinen tausta: Perusopetuslain mukaan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä oppilaan lähikoulussa. Perusopetuslaissa säädetään myös, että opetus järjestetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

 

Oppilaalla on oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.

 

Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöllään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen, tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä sekä yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan sekä oppimista, hyvinvointia että vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta.

 

Opetuksen järjestämisessä periaatteina ovat oppilaslähtöisyys, laadukas opetus, varhainen tunnistaminen ja puuttuminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, joustavat opetusjärjestelyt, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä moniammatillinen yhteistyö. Henkilöstön säännöllinen ja suunnitelmallinen täydennyskoulutus on osa isompaa henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmaa. Henkilöstön mahdollisuus työnohjaukseen nähdään tärkeänä. Kaupungin erityisopettajat tapaavat yhteistyöpalaverissa ainakin kaksi kertaa vuodessa.

 

Lapsen aloittaessa koulunkäynnin arvioidaan hänelle parhaiten soveltuva koulupaikka yhteistyössä esiopetuksen ja muiden lasten asioissa mukana olevien tahojen kanssa. Ensisijaisena koulunkäyntiratkaisuna on lähikoulu. Lähikoulu, jonne on järjestetty oppilaan tarvitsemaa tukea (esim. soveltuvia pienryhmiä tai pienluokkia), voi olla muukin kuin kotia lähinnä oleva koulu. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat aloittavat tarvittaessa pienryhmässä valmistavassa opetuksessa.