Ympäristöekologian kurssipohja

Kurssin sisältö



Kurssi jakautuu kolmeen osa-alueeseen:
A. Monimuotoisuus
  • Kestävä kehitys ja sen eri näkökulmat
  • Ekologian käsitteiden kertaus
  • Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus
  • Monimuotoisuuden säilyttämisen keinot
B. Ekologiset ympäristöongelmat

  • Ympäristön myrkyttyminen
  • Ravinteiden kierto ja sen häiriöt
  • Ilmastonmuutos
  • Kulutus
  • Jätehuolto
C. Suomen luonnon haavoittuvuus
  • Havumetsät
  • Suot
  • Järvet
  • Itämeri
  • Kaupunkiekologia

Ekologinen tutkimus:
Kurssin aikana tehdään pieniä havainnoivia ja kokeellisia tutkimuksia. Kaikki osallistuvat tutkimuksen tekoon, 3-4 opiskelijan ryhmissä raportin teko eli kukin ryhmä tekee yhden raportin jostain aihealueesta. Aihealueet:
  • ”Kaupunkilumi”-tutkimus
  • Kuusen harsuuntuminen
  • Limaskatutkimus (jos materiaalia tarjolla)
  • Jäkälätutkimus
  • Koirankakkatyö
  • Jätteiden lajittelu-kysely
  • Uutisanalyysit

Ohjeet uhanalaisen eläimen esittelyyn

Portfolion ensimmäinen tehtävä on esitellä jokin uhanalainen eläin.  Se voi olla joko kotimainen tai ulkomainen eläin. Linkin uhanalaisten eläinten listalle löydän kpl 5 tehtävästä 1.

Selvitä eläimestäsi seuraavat seikat:
  • Eläimen yleisesittely (kuva ois kiva)
  • ruokavalio
  • elinympäristö
  • esiintymisalue (kartta)
  • vähän faktaa lisääntymisestä
  • kannan koko
  • Uhanalaisuusluokittelu
  • Uhanalaisuuden syyt pohdiskellen
  • Tehdyt suojelutoimenpiteet
  • Tulevaisuuden näkymät

panda.jpg

Liitteet:

panda.jpg

Kolmas portfoliotehtävä

Ohjeet löytyvät e-kirjan kappaleiden tehtäväosiosta. Voit valita näistä yhden:
  • Kappale 13: Tsernobyl ja Fukusima, tehtävä 1
  • Kappale 14: Historialliset myrkytystapaukset, tehtävä 3
  • Kappale 15: kotitalousjätteet, tehtävä 3
  • Kappale 16: Hukkaruoka, tehtävä 6

Tallenna työ omalle sivullesi. Tee se näin:
  1. Luo uusi sivu
  2. Avaa sivu ja luo uusi dokumentti: kuva tai muu tiedosto
  3. Liitä liitetiedostona työ siihen
Kun haluat jatkaa työn tekoa, täytyy se ensin tallentaa koneellesi uudella nimellä, sen jälkeen pääset jatkamaan esim. wordilla värkkäilyä.


Yle:n uutiset

Kestävä kehitys ja sen mittarit

Lieneekö ollut amalgaami, maksamakkara ja kalakeitto vai maanantain reissu, mutta nyt olen mahataudissa. Siispä itsenäistä tekemistä tälle tunnille. Huom! Lisäsin pääkohdat huomisen kokeesta alla olevaan laatikkoon. Ulkoasu tökkii pikkasen, mutta sisältö ei.

Lue kapple 16 ja vastaa seuraaviin tehtäviin. Palauta ne palautuskansioon.
1. Määrittele kestävä kehitys. Se jaetaan neljään osa-alueeseen. Mitkä ne ovat? Anna jokaisesta käytännönläheinen esimerkki, mielellään eri kuin tekstissä.

2. Etsi ytimekäs selitys seuraaville kestävän kehityksen mittareille.
  • elinkaariajattelu
  • ekologinen jalanjälki
  • hiilijalanjälki
  • vesijalanjälki
  • ekologinen selkäreppu
  • MIPS
  • materiaalitehokkuus

3. Mieti ja tuumaile, mitä hyviä ja huonoja puolia luomussa on?

Koe 2

Pidäme to 12.12. tunnin aikana pienen kokeen, johon tulee ilmansaasteet, rehevöityminen ja ympäristömyrkyt.
Lue siis kpl 8, 11 ja 14.
Kokeeseen ei tule esseetä, vaan pieniä sananselityksiä, monivalintoja tms. ja yksi diagrammin tulkinta.

Koeviikon maanantaina 16.12. klo 13.03 oleva tunti on lukion atk-luokassa. Silloin voit viimeistellä portfoliota, voimme katsoa yhdessä sen rakenteen   (sisältö, alkusanat ja yhteenveto ) tai palauttaa sen. Portfolion palautus on koeviikon loppuun mennessä.
Kpl 8
  • hmisen tuottamat päästöt vaikuttavat ilman laatuun. Päästölähteitä ovat esim. liikenne, teollisuus ja energiantuotanto.
  • Ilmansaasteet ovat erilaisia epäpuhtauksia, kuten kaasuja ja hiukkasia, joista on haittaa terveydelle ja ympäristölle.
  • Alailmakehän otsonia on ilmansaaste, joka aiheuttaa mm. hengitystieoireita. Sitä syntyy auringonvalon vaikutuksesta.
  • Rikkidioksidi ja typen oksidit aiheuttavat hapanta laskeumaa. Niitä syntyy mm. poltettaessa rikkeä ja typpeä sisältäviä polttoaineita. Hiilimonoksidia eli häkää syntyy epätäydellisessä palamisessa.
  • Hengitettävät hiukkaset pystyvät kulkeutumaan hengitysilmasta keuhkoputkiin. Esimerkiksi hengitystieärsytystä aiheuttava katupöly koostuu hengitettävistä hiukkasista. Pienhiukkasia syntyy esimerkiksi puun palamisesta. Ne aiheuttavat mm. hengitysteiden ärtymistä ja allergiaa.
  • Ilmansaasteita ovat myös ilmaan joutuneet raskasmetallit sekä pahalta haisevat rikkiyhdisteet.
  • Ilmansuojelun tavoitteena on vähentää päästöjä ja taata terveellinen ja viihtyisä elinympäristö. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, sillä saasteet kulkeutuvat kaukokulkeumana kauas päästökohteestaan.
  • Kpl 11:
    • Rehevöitymisellä tarkoitetaan tuottajien ravinteiden lisääntymisestä johtuvaa perustuotannon kasvua. Rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet, erityisesti typpi ja fosfori, sillä ne ovat usein vesistöjen minimiravinteita.
    • Pistekuormitus on peräisin tietystä päästölähteestä. Hajakuormitus on peräisin useista erillisistä päästökohteista.
    • Vesistöjen rehevöityminen näkyy mm. levien kasvun lisääntymisenä. Lisäksi vesi samenee ja lajistossa tapahtuu muutoksia. Happikato syntyy, kun pohjan hajotustoiminnan seurauksena vedestä kulutetaan happi loppuun. Happikato aiheuttaa mm. kalakuolemia.
    • Sisäisessä kuormituksessa pohjan sedimentteihin sitoutunutta fosforia vapautuu hapen puutteen seurauksena. Sisäisen kuormituksen vuoksi rehevöitymistä on vaikea hillitä.
    • Rehevöitymistä torjutaan vähentämällä vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää. Keinoja tähän ovat esimerkiksi lannotteiden vähentäminen, maatalouden suojavyöhykkeet sekä jätevesien puhdistaminen. Vesistöjä voidaan kunnostaa esim. ilmastuksella, poistokalastuksella tai ruoppaamalla.
    • Suomalaiset järvet luokitellaan ravinnemäärän mukaan niukka- ja runsasravinteisiksi sekä veden kirkkauden mukaan ruskea- tai kirkasvetisiksi.
Kpl 14
  • Ympäristömyrkyillä tarkoitetaan ihmisen toiminnan takia ympäristöön joutuneita aineita, jotka ovat haitallisia eliöille.
  • Myrkyt häiritsevät eliöiden aineenvaihduntaa. Rasvaliukoiset myrkyt ovat ongelmallisempia, sillä ne kertyvät eliöihin ja rikastuvat ravintoketjussa. Ympäristömyrkkyjen määrä onkin suurinta huippupedoissa.
  • Osa myrkyistä aiheuttaa mutaatioita (mutageeniset aineet), syöpää (karsinogeeniset aineet) tai sikiövaurioita (teratogeeniset aineet). Vaikutukset voivat ilmetä altistuksen jälkeen viiveellä.
  • Haitalliset orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet) ovat pitkäikäisiä ja rikastuvat ravintoketjussa. Hyönteismyrkky DDT aiheutti ongelmia esimerkiksi linnuille. Orgaaniset tinayhdisteet aiheuttavat häiriöitä vesiekosysteemissä. Muita POP-yhdisteitä ovat esim. dioksiinit, furaanit, PCB-yhdisteet ja PAH-yhdisteet. Öljy ja öljyperäiset yhdisteet vahingoittavat herkästi vesieliöitä ja lintuja.
  • Raskasmetallit ovat ihmiselle ja ympäristölle haitallisia metalleja ja metalliyhdisteitä. Raskasmetalleihin kuuluvat esimerkiksi elohopea, lyijy ja kadmium.
  • Ympäristömyrkkyjä voidaan vähentää kehittämällä ympäristölle vähemmän vaarallisia yhdisteitä, estämällä päästöjä sekä korvaamalla ja kieltämällä haitallisten aineiden käyttöä

Ilmastonmuutos

Tässä on ilmastonmuutokseen liittyvät muistiinpanot. Liitä portfolioon joko analyysi katsomastamme dvd:stä Epämiellyttävä totuuus tai tee uutisanalyysi. Molempien ohjeet löytyvät kappaleen 9 tehtävistä. Dokumenttianalyysi on tehtävä 6 ja uutisanalyysi löytyy kohdasta 7.
symbioosi3_luku9.pptx 2.2 Mt

Uhanalaiset elinympäristöt

Kirjoita annetusta elinympäristöstä ytimekkäät muistiinpanot muulle ryhmälle.

Etsi kirjasta seuraavat asiat: elinympäristön kuvaus,sijainti,merkitys, uhat ja suojelu
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Pääkohtia kokeeseen uksi

Kappale 1
  • Ympäristöekologia on ekologian osa-alue, joka tutkii ihmisen vaikutuksia ympäristöön.
  • Se perustuu ekologiseen tietoon ja tutkimukseen.
  • Luonnonsuojeluun kuuluu luonnon, luonnonvarojen ja elinympäristöjen suojelu ja hoito.
  • Luonnonsuojelu on laajentunut ympäristönsuojeluksi, johon kuuluu lisäksi huolehtiminen luonnon monimuotoisuudesta, maapallon kantokyvystä sekä luonnon- ja energiavarojen riittävyydestä.
  • Ympäristönsuojelu etsii ratkaisuja ympäristöongelmiin sekä pyrkii ehkäisemään ja vähentämään niitä.
  • Ympäristönsuojelun tavoitteita ovat ekologisesti kestävä kehitys sekä hyvä, elinkelpoinen ja viihtyisä ympäristö.
Kappale 2 (tästä vain alla oleva)
  • Bioindikaattori on eliö, jonka avulla selvitetään ympäristön tilaa, laatua ja muutoksia. Bioindikaattorilajin ekologia täytyy tuntea hyvin.
Kappale 3
  • Kaupunkiekologia on ympäristöekologian osa-alue, joka tutkii kaupunkiympäristöä sekä kaupunkiekosysteemin toimintaa ja ekologiaa.
  • Kaupunki on toimiva ekosysteemi, mutta sen abioottiset tekijät (lämpötila, kosteus, tuulisuus, valoisuus) poikkeavat ympäröivästä luonnosta. Ravinteiden kierto on häiriintynyt.
  • Kaupunkien viheralueet ovat pirstoutuneet. Niitä yhdistämään tarvitaan ekologisia käytäviä.
  • Kaupungissa on runsaasti eliöitä häiritseviä tekijöitä, kuten melua, valoa ja saasteita, mutta myös tekijöitä, jotka helpottavat eliöiden elämää
  • Kaupunkikasvien selviytymistä edesauttavat runsas siementuotto ja laaja sietoalue. Myös kaupunkieläimiltä vaaditaan sopeutumiskykyä.
Kappale 4
  • Biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta voidaan tarkastella kolmella tasolla.
  • Lajimonimuotoisuus on biodiversiteetin eli monimuotoisuuden yksi tarkastelutaso, jolla tarkoitetaan lajien ja eri eliöryhmien runsautta tietyllä alueella.
  • Lajinsisäisellä monimuotoisuudella tarkoitetaan perinnöllistä muuntelua lajin sisällä.
  • Ekosysteemien monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten ekosysteemien runsautta.
  • Biodiversiteettiin vaikuttavat esimerkiksi leveysaste (lähellä päiväntasaajaa suurempaa), etäisyys merenpinnan tasosta, alueen pinta-ala ja olosuhteiden pysyvyys.
  • Biodiversiteetin kehitystä voidaan tutkia biodiversiteetti-indikaattorien avulla.Lajimonimuotoisuutta arvioidaan määrittämällä alueen lajimäärä.
  • Lajinsisäistä monimuotoisuutta tutkitaan dna-analyysien avulla.Ihmisen toiminta on aiheuttanut nykyisin meneillään olevan sukupuuttoaallon.

  • Kappale5
  • Uhanalaiset lajit luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiin, erittäin uhanalaisiin ja vaarantuneisiin lajeihin. Laji on elinvoimainen, jos sen kanta on vakaa.
  • Ihmisen toiminta vähentää monimuotoisuutta monella tavalla.
  • Elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta.
  • Vieras- ja tulokaslajit voivat vaikuttaa haitallisesti alkuperäiseen lajistoon.
  • Ympäristön pilaantuminen, esimerkiksi ympäristömyrkyt ja rehevöityminen, uhkaa monia eliöitä.
  • Metsästys ja keräily vaarantavat monien lajien elinmahdollisuudet.
  • Ilmastonmuutos uhkaa välillisesti monia eliölajeja.
  • Lajit, joilla on kapea sietoalue tai suppea ekolokero, ovat vaarassa hävitä.

Kappale 6
  • Luonnonsuojelua voidaan perustella taloudellisilla, ekologisilla ja eettisillä syillä.
  • Luonto tarjoaa ihmiselle ekosysteemipalveluita, jotka voivat olla aineellisia tai aineettomia.
  • Avainlajien suojelu on koko ekosysteemin suojelun kannalta tärkeää. Sateenvarjolajia suojelemalla suojellaan myös muita lajeja. Lippulaivalajit ovat tunteisiin vetoavia symboleita. Valtioilla voi olla myös omia vastuulajeja EU:n alueella.
  • Suotuisan suojelun taso täyttyy, kun lajin kanta säilyy vakaana ja elinvoimaisena sen luontaisessa elinympäristössä.
  • Lajimonimuotoisuutta voidaan suojella eläintarhojen, kasvitieteellisten puutarhojen ja rauhoitusten avulla.
  • Lajinsisäistä monimuotoisuutta suojellaan geenipankkien avulla sekä pitämällä lajien kannat riittävän suurina.
  • Ekosysteemien monimuotoisuutta suojellaan suojelualueiden avulla. Suojelualueen perustamisessa on huomioitava esimerkiksi sen koko ja muoto.
Kappale 7
  • Suurekosysteemit eli biomit sijoittuvat kooltaan ekosysteemin ja biosfäärin väliin. Biomin alueella ilmasto, kasvillisuus ja eliöistö ovat samankaltaisia.
  • Biodiversiteetti vaihtelee maapallon eri osissa. Monimuotoisuuskeskuksissa biodiversiteetti on poikkeuksellinen korkea ja sitä uhkaa ihmisen toiminta.
  • Maapallon uhanalaisia ekosysteemejä ovat esimerkiksi sademetsät, tropiikin ja subtropiikin kosteikot, koralliriutat ja valtameret.
  • Suomen uhanalaisia ekosysteemejä ja luontotyyppejä ovat esimerkiksi monet suotyypit, lehdot sekä aarniometsät.

 Avainsanoja: monimuotoisuuskeskus eli hot spot, vieraslaji, tulokaslaji, sateenvarjolaji, bioindikaattorilaji, abioootiset ja bioottiset tekijät, sietoalue, ekologinen lokero, avainlaji, ekologinen käytävä, ruderaatti, saariefekti, biomi, biosfääri, endeeminen laji, lippulaivalaji, vastuulaji ja geenipooli.

Lisäinformaatiota


1. Mitä ympäristöekologia on?
2. Ympäristöekologinen tutkimus
3. Kaupunkiekologia

4. Biodiversiteetti ja sen tutkiminen
5. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen
6. Biodiversiteetin merkitys ja säilyttäminen
7. Uhanalaisia ekosysteemejä

8. Ilmansaasteet
9. Ilmastonmuutos
10. Happamoituminen
11. Rehevöityminen on vesistöjen ongelma
12. Ihmisen toiminta heikentää Itämeren tilaa
13. Säteily ja otsonikerroksen oheneminen
14. Ympäristömyrkkyjen haitalliset vaikutukset luontoon
15. Jätteet ja jätehuolto

16. Kestävä kehitys säästää ehtyviä luonnonvaroja
17. Ratkaisuja ympäristöongelmiin

Liitteet:

bison_and_birds.jpg

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä