Pidäme to 12.12. tunnin aikana pienen kokeen, johon tulee ilmansaasteet, rehevöityminen ja ympäristömyrkyt.
Lue siis kpl 8, 11 ja 14.
Kokeeseen ei tule esseetä, vaan pieniä sananselityksiä, monivalintoja tms. ja yksi diagrammin tulkinta.

Koeviikon maanantaina 16.12. klo 13.03 oleva tunti on lukion atk-luokassa. Silloin voit viimeistellä portfoliota, voimme katsoa yhdessä sen rakenteen   (sisältö, alkusanat ja yhteenveto ) tai palauttaa sen. Portfolion palautus on koeviikon loppuun mennessä.
Kpl 8

• hmisen tuottamat päästöt vaikuttavat ilman laatuun. Päästölähteitä ovat esim. liikenne, teollisuus ja energiantuotanto.
• Ilmansaasteet ovat erilaisia epäpuhtauksia, kuten kaasuja ja hiukkasia, joista on haittaa terveydelle ja ympäristölle.
• Alailmakehän otsonia on ilmansaaste, joka aiheuttaa mm. hengitystieoireita. Sitä syntyy auringonvalon vaikutuksesta.
• Rikkidioksidi ja typen oksidit aiheuttavat hapanta laskeumaa. Niitä syntyy mm. poltettaessa rikkeä ja typpeä sisältäviä polttoaineita. Hiilimonoksidia eli häkää syntyy epätäydellisessä palamisessa.
• Hengitettävät hiukkaset pystyvät kulkeutumaan hengitysilmasta keuhkoputkiin. Esimerkiksi hengitystieärsytystä aiheuttava katupöly koostuu hengitettävistä hiukkasista. Pienhiukkasia syntyy esimerkiksi puun palamisesta. Ne aiheuttavat mm. hengitysteiden ärtymistä ja allergiaa.
• Ilmansaasteita ovat myös ilmaan joutuneet raskasmetallit sekä pahalta haisevat rikkiyhdisteet.
• Ilmansuojelun tavoitteena on vähentää päästöjä ja taata terveellinen ja viihtyisä elinympäristö. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, sillä saasteet kulkeutuvat kaukokulkeumana kauas päästökohteestaan.
• Kpl 11:
• • Rehevöitymisellä tarkoitetaan tuottajien ravinteiden lisääntymisestä johtuvaa perustuotannon kasvua. Rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet, erityisesti typpi ja fosfori, sillä ne ovat usein vesistöjen minimiravinteita.
  • Pistekuormitus on peräisin tietystä päästölähteestä. Hajakuormitus on peräisin useista erillisistä päästökohteista.
  • Vesistöjen rehevöityminen näkyy mm. levien kasvun lisääntymisenä. Lisäksi vesi samenee ja lajistossa tapahtuu muutoksia. Happikato syntyy, kun pohjan hajotustoiminnan seurauksena vedestä kulutetaan happi loppuun. Happikato aiheuttaa mm. kalakuolemia.
  • Sisäisessä kuormituksessa pohjan sedimentteihin sitoutunutta fosforia vapautuu hapen puutteen seurauksena. Sisäisen kuormituksen vuoksi rehevöitymistä on vaikea hillitä.
  • Rehevöitymistä torjutaan vähentämällä vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää. Keinoja tähän ovat esimerkiksi lannotteiden vähentäminen, maatalouden suojavyöhykkeet sekä jätevesien puhdistaminen. Vesistöjä voidaan kunnostaa esim. ilmastuksella, poistokalastuksella tai ruoppaamalla.
  • Suomalaiset järvet luokitellaan ravinnemäärän mukaan niukka- ja runsasravinteisiksi sekä veden kirkkauden mukaan ruskea- tai kirkasvetisiksi.

Kpl 14

• Ympäristömyrkyillä tarkoitetaan ihmisen toiminnan takia ympäristöön joutuneita aineita, jotka ovat haitallisia eliöille.
• Myrkyt häiritsevät eliöiden aineenvaihduntaa. Rasvaliukoiset myrkyt ovat ongelmallisempia, sillä ne kertyvät eliöihin ja rikastuvat ravintoketjussa. Ympäristömyrkkyjen määrä onkin suurinta huippupedoissa.
• Osa myrkyistä aiheuttaa mutaatioita (mutageeniset aineet), syöpää (karsinogeeniset aineet) tai sikiövaurioita (teratogeeniset aineet). Vaikutukset voivat ilmetä altistuksen jälkeen viiveellä.
• Haitalliset orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet) ovat pitkäikäisiä ja rikastuvat ravintoketjussa. Hyönteismyrkky DDT aiheutti ongelmia esimerkiksi linnuille. Orgaaniset tinayhdisteet aiheuttavat häiriöitä vesiekosysteemissä. Muita POP-yhdisteitä ovat esim. dioksiinit, furaanit, PCB-yhdisteet ja PAH-yhdisteet. Öljy ja öljyperäiset yhdisteet vahingoittavat herkästi vesieliöitä ja lintuja.
• Raskasmetallit ovat ihmiselle ja ympäristölle haitallisia metalleja ja metalliyhdisteitä. Raskasmetalleihin kuuluvat esimerkiksi elohopea, lyijy ja kadmium.
• Ympäristömyrkkyjä voidaan vähentää kehittämällä ympäristölle vähemmän vaarallisia yhdisteitä, estämällä päästöjä sekä korvaamalla ja kieltämällä haitallisten aineiden käyttöä