5. Pedagoginen osaaminen

Hyvä henki luokan sisällä on mielestäni avain tekijä, joka vaikuttaa merkittävästi siihen millaisiin oppimistuloksiin luokassa päästään. Vaikka hyvät oppimistulokset ja kokonaisvaltainen oppiminen ovat yhtiä merkityksellisimpiä tekijöitä koulussa, koen silti että se kuinka hyvin oppilaat viihtyvät koulussa ja millainen into heillä on oppia uusia asioita ovat vieläkin tärkeämpiä asioita. Opettajana pystyn omalla esimerkilläni sekä vuorovaikutuksellani vaikuttamaan suurimpana tekijänä oppilaiden kanssa siihen millaiseksi luokan sisällä oleva ilmapiiri muodostuu. Mielestäni positiivinen ja kannustava ilmapiiri puskee jokaista oppilasta eteenpäin niin, että he kykenevät kehittymään ja oppimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Myönteistä ilmapiiri luokassa pystyn rakentamaan omalla positiivisuudella sekä sillä etten toimi liian jyrkästi minkään asian suhteen. Opettajan rentous poistaa mielestäni myös turhan jännityksen sekä jäykkyyden oppilaiden väliltä. Oppilaille suuntautuva kehujen antaminen hyvistä suorituksista sekä hyvistä yrityksistä kohottavat niin ikään hyvää ja positiivista tunnetta.

Vaikka luokassa olisi hyvä ja yhtenäinen luokkahenki, silti luokan sisällä voi olla yksilöitä jotka tarvitsevat tukea jollakin osa-alueella. Mielestäni hyvä opettaja pystyy havaitsemaan kunkin yksilön avun tarpeen varhaisessa vaiheessa ja tekemään tämän jälkeen oikeanlaisia toimenpiteitä oppilaan tarpeiden mukaisesti. Uskon, että tämä on taito joka kehittyy osittain kokemuksen myötä. Opettajana kuitenki voin mennä kysymään oppilaalta onko tällä kaikki hyvin jos näen jonkun vetäytyvät omiin oloihinsa tai toimivan eri tavalla kuin tämä normaalisti toimisi. Lisäksi voin helposti kiinnittää huomiota mikäli joku oppilaista on selvästi heikompi jollakin osa-alueella kuin muut luokan oppilaat. Tällöin voi esimerkiksi miettiä, että onko oppilaalla tarvetta mennä tukiopettajalle. Hyvä vuoropuhelu oppilaiden vanhempien ja koulun välillä on myös tärkeää huomioitaessa oppilaiden erityistarpeita.

Kuten aikasemmin nostinkin esille positiivinen ilmapiiri “boostaa” oppilaita parempiin oppimistuloksiin. Ryhmän merkitys yksilön oppimiseen voi myös nousta esille niin ikään negatiivisestikkin. Mikäli luokassa vallitsee huono työrauha on oppilaiden hankala keskittyä uusien asioiden oppimiseen ja samalla opettajan mahdollisuus opettaa asioita heikkenee sillä hänen täytyy keskittää voimansa ja aikansa työrauhan ylläpitämiseen (Pietilä, 2019). Kun mietin omia peruskoulu aikojani luokissani oli aina hyviä ystäviäni, joten minun keskittymiseni oppitunneilla suuntautui useasti ystävien kanssa säheltämiseen. Mielestäni tuolloin opettajan olisi tullut tehokkaammin puuttua tähän ja erottaa minut ja kaverini eri puolille luokkaa. Kavereiden kanssa ylimääräinen säheltäminen ei edistänyt omaa oppimistani ja samalla häiritsimme myös muiden keskittymistä ja oppimista. Toimivassa luokkayhteisössä mielestäni tulisi myös korostaa muiden oppilaiden arvostamista, sillä kaikkien tulisi arvostaa muita siinä määrin, että toisille annettaisiin mahdollisuus keskittyä ja opiskella rauhassa. 

Mielestäni opettajana toimiessa ei ole oikeuden mukaista perustaa oppilaiden arviointia esimerkiksi liikunta ja taideaineissa oppilaan suoritusten perusteella. Hyvänä esimerkkinä on se, jos oppilaan liikunnan numero/arvosana määräytyy heidän tulostensa mukaan jotka he ovat tehneet Cooperin testissä ja lihaskuntotestissä. On mielestäni erittäin epäoikeuden mukaista arvostella oppilaita näiden liikunnallisten suoritusten mukaisesti, koska parempi tapa olisi arvioida oppilaita näiden asenteen ja liikunnallisten kykyjen kehittymisen mukaan. Tämän tapainen “old school” arviointi latistaa helposti oppilaiden motivaatioita opetettavaa ainetta kohtaan ja samalla tämä voi heijjastua myös muihinkin opetettaviin aiheisiin.

Tällä hetkellä minun valmiudet opettaa saatika ohjata ja tukea oppimista ovat mielestäni varsin heikot. Tilanne ei kuitenkaan ole katastrofaalinen, koska ajattelen että minulla on mahdollisuus nyt kehittää itseäni ja samalla oppi runsaasti itselleni täysin uusia taitoja. Ilman kunnollista kokemusta opettamisesta ajattelen, että voisin tukea ja samalla helpottaa esteetöntä oppimista esimerkiksi käyttämällä erillaisia visualistavia juttuja osana opetustani. Tämän lisäksi myös oppilaiden sijoittelu luokkahuoneessa myös osaltaan tukee esteetöntä oppimista. Mikäli luokassa on esimerkiksi lukihäiriöisiä oppilaita voin opettajan vaikuttaa heidän oppimiseen helposti valitsemalla heille helpompi lukuisia ja selkeämpiä materiaaleja. Entisenä ylivilkkaana ala-aste oppilaana uskon, että minulla on taito tunnistaa sellaiset oppilaat, jotka tarvitsevat yksilöllistä apua vilkkauden taikka keskittymishäiriön takia. 

Opettajana minun tulee mielestäni luoda oppilailleni sellainen positiivinen asenne koulua ja koulussa tehtäviä asioita kohtaan, että he myös jaksavat innostua kotona tehtävistä läksyistä. Haluan oppia suunnittelemaan opetukseni niin, että rytmitän opetettavan asian opetuksen sopivaan tahtiin jotta oppilaat pystyvät sisäistämään opetettavan asian parhaalla mahdollisella tavalla. Opettajana kuitenki tavoitteenani tulee olemaan se, että oppilaani saavat parasta mahdollista opetusta.

Lähteet:
Pietilä, N. 2019. 
Luokan työrauha ja siihen vaikuttavat tekijät - opettajan näkökulma. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 36 s.