MINÄ KIELI- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJANA
Kehityssuunnitelma/pedagogisen osaamisen reflektointia
Kurssin jälkeen koen, että olen kehittynyt suhteellisen paljon kurssin aikana käydyissa asioissa sekä olen oppinut runsaasti kokonaan itselleni uusia kokonaisuuksia sekä asioita. Erityisesti olen huomannut kehittyneeni tulkitsemaan erilaisia tekstejä ja tunnistamaan sekä analysoimaan tekstejä tekstilajien kautta. Ennen kurssia tehdyssä arvioissa olin arvioinut tämän osa-alueen osaamisen hyvälle tasolle, mutta kurssin jälkeen koen, että osaamiseni on vahvan osaamisen tasolla.
Tekstin tuottamisen taitoni olivat kurssin alkaessa mielestäni valmiiksi hyvällä tasolla ja koenkin, että taitoni tällä osa-alueella otti niin ikään kehitysaskelia eteenpäin. Erityisesti koen, että kehityin visuaalisen tekstin tuottamisessa sillä saimme toteuttaa yhden tehtävän videon muodossa. Koen myös, että kurssin ansioista osaan tuottaa monipuolisemmin eri tyylisiä tekstejä sekä havaitsen paremmin tätä kautta millaista tekstiä missäkin tapauksessa tulee tuottaa. Arvoisin oman taitotasoni tällä osa-alueella hyvän ja vahvan osaamisen välimaastoon.
Kurssin alkaessa olin arvioinut oman kielitajun sekä kielitietoisuuden osa-alueen osaamiseni hataraksi, koska minulla ei ollut selkeää kuvaa mitä tämä aihe alue pitää sisällään. Kaikista osa-alueista koenkin kehittyneeni kaikkein eniten juuri tässä. Kielitiedon keskeiset käsitteet ovat hallussani kurssin jäljiltä hyvin ja tunnen osaavani soveltaa niitä erilaisten havaintojen tukena. Opin ymmärtämään kurssin aikana kielitaidon moninaisuuden sekä kielitaidon vaikutuksen oppilaiden identiteetille ja yleisesti kaikelle oppimiselle.
Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikan osiossa kurssin alkaessa olin arvioinut osaamiseni kohtalaiselle sekä hataralle tasolle. Olen kurssin aikana kehittynyt/oppinut tekemään monipuolisesti erilaisia tulkintoja suomen kielen opetuksesta sekä tunnistan aikaisempaa huomattavasti paremmin erilaisia pedagogisia suuntauksia. Koen, että olen oppinut sekä saanut runsaasti tietoa siitä kuinka oppilaita voi tukea heidän omien taitotasojen mukaisesti. Yleisestä kielitietoisuuden osaamiseni kehittymisestä johtuen uskon pystyväni jatkossa arvioimaan oppilaita asiantuntevasti sekä oppilaita tukien.
Tulevaisuuttani varten tiedän, että minulla on runsaasti kehitettävää liittyen kurssilla käsiteltyihin aiheisiin. Minun on helppo kiinnostua ja syventää osaamistani niillä osa-alueilla, joilla koen olevani jo valmiiksi kohtalaisella tasolla. Näin ollen tavoitteenani on tulevaisuudessa syventää osaamistani juurikin näillä itselleni vähemmän kiinnostavilla osa-alueilla. Tämän lisäksi johtuen kokemattomuudestani opettajana tavoitteenani voisi tulevaisuuteen olla opittujen asioiden kokeileminen käytännössä sekä niiden pohjalta monipuolisten havaintojen tekeminen liittyen omaan osaamiseen sekä siihen, kuinka kykenen soveltamaan tietotaitoani käytännössä. Yksittäisenä kehittämisen kohteena, johon haluisin paneutua olisi oppilaiden identiteetin rakentumisen kannalta tärkeiden kielelitaitojen merkityksen ymmärtäminen sekä se, kuinka oppilaita voisi tukea erilaisin työkaluin identiteetin rakentuessa.
Tekstin tuottamisen taitoni olivat kurssin alkaessa mielestäni valmiiksi hyvällä tasolla ja koenkin, että taitoni tällä osa-alueella otti niin ikään kehitysaskelia eteenpäin. Erityisesti koen, että kehityin visuaalisen tekstin tuottamisessa sillä saimme toteuttaa yhden tehtävän videon muodossa. Koen myös, että kurssin ansioista osaan tuottaa monipuolisemmin eri tyylisiä tekstejä sekä havaitsen paremmin tätä kautta millaista tekstiä missäkin tapauksessa tulee tuottaa. Arvoisin oman taitotasoni tällä osa-alueella hyvän ja vahvan osaamisen välimaastoon.
Kurssin alkaessa olin arvioinut oman kielitajun sekä kielitietoisuuden osa-alueen osaamiseni hataraksi, koska minulla ei ollut selkeää kuvaa mitä tämä aihe alue pitää sisällään. Kaikista osa-alueista koenkin kehittyneeni kaikkein eniten juuri tässä. Kielitiedon keskeiset käsitteet ovat hallussani kurssin jäljiltä hyvin ja tunnen osaavani soveltaa niitä erilaisten havaintojen tukena. Opin ymmärtämään kurssin aikana kielitaidon moninaisuuden sekä kielitaidon vaikutuksen oppilaiden identiteetille ja yleisesti kaikelle oppimiselle.
Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikan osiossa kurssin alkaessa olin arvioinut osaamiseni kohtalaiselle sekä hataralle tasolle. Olen kurssin aikana kehittynyt/oppinut tekemään monipuolisesti erilaisia tulkintoja suomen kielen opetuksesta sekä tunnistan aikaisempaa huomattavasti paremmin erilaisia pedagogisia suuntauksia. Koen, että olen oppinut sekä saanut runsaasti tietoa siitä kuinka oppilaita voi tukea heidän omien taitotasojen mukaisesti. Yleisestä kielitietoisuuden osaamiseni kehittymisestä johtuen uskon pystyväni jatkossa arvioimaan oppilaita asiantuntevasti sekä oppilaita tukien.
Tulevaisuuttani varten tiedän, että minulla on runsaasti kehitettävää liittyen kurssilla käsiteltyihin aiheisiin. Minun on helppo kiinnostua ja syventää osaamistani niillä osa-alueilla, joilla koen olevani jo valmiiksi kohtalaisella tasolla. Näin ollen tavoitteenani on tulevaisuudessa syventää osaamistani juurikin näillä itselleni vähemmän kiinnostavilla osa-alueilla. Tämän lisäksi johtuen kokemattomuudestani opettajana tavoitteenani voisi tulevaisuuteen olla opittujen asioiden kokeileminen käytännössä sekä niiden pohjalta monipuolisten havaintojen tekeminen liittyen omaan osaamiseen sekä siihen, kuinka kykenen soveltamaan tietotaitoani käytännössä. Yksittäisenä kehittämisen kohteena, johon haluisin paneutua olisi oppilaiden identiteetin rakentumisen kannalta tärkeiden kielelitaitojen merkityksen ymmärtäminen sekä se, kuinka oppilaita voisi tukea erilaisin työkaluin identiteetin rakentuessa.
Moduulitehtävät
Korvaava Tehtävä 17.3
- Osana arviointia tärkeinä tekijöinä, joita tulee ottaa huomioon ovat opettajan näkökulmasta muunmuassa: ottaa huomioon oppilaan etninen tausta sekä ikä. Sen lisäksi palautteen on oltava rakentavaa sekä sellaista että oppilas kykenee ymmärtämään arvioinnin perusteet, arvioinnin tulee olla tasapuolista. Opettajan tulee myös tehdä selväksi luokalle eri virheiden merkitys arvioinnissa ja se miksi jokin asia on väärin. Sen lisäksi opettajan tulee huomioida myös oppilaiden taso palautetta antaessa Opetuksessa tulee ottaa huomioon johdonmukaisuus, eli opettaja arvioi niitä asioita tekstissä, mitä oppilaille on opetettu.
Onko tekstissä osattu soveltaa hallussa olevaa tietoa oikeissa paikoissa ja oikeilla tavoilla?
Eteeneekö teksti loogisesti sisältöä kuljettaen?
Vastaako teksti tehtävänantoa?
Mikä oppilaan taso tekstin tuottamisessa?
Rakentava palaute
3. (Selviä nyt tästäkin)
Teksti oli hyvin sekava ja juonesta oli vaikea saada kiinni. Teksti oli kirjoitettu myös pääosin puhekielellä sekä kieliopillisia virheitä oli jonkun verran. Lisäksi erään henkilön nimi vaihtui jopa yhden lauseen sisällä. Kirjoittajalla on selkeästi värikäs mielikuvitus, joka on osattu pukea sanoiksi kohtalaisen hyvin.
(Taivas on musta)
Seuraavissa teksteissä tehtävänantona oli kirjoittaa tarina kolmen opettajan antaman sanan pohjalta. Ensimmäisessä tarinassa oli käytetty kaikkia sanoja. Tarina oli hyvin mielikuvituksellinen ja sanat oli integroitu hyvin osaksi tarinaa. Myös nimi oli onnistunut tarinan kannalta.
(Tytön tarina)
Tarina hieman lyhyt ja juoni oli hieman epäjohdonmukainen sekä pinnallinen. Annetut sanat oli käytetty osana tekstiä, mutta niiden sidonnaisuus tekstiin oli puutteellinen.
(Porthenin ensi ryyppäys)
Tarinan aihe ei ole mielestämme 6lk sovelias. Tarina uhkuu pientä uhoa, selkeästi opettajan rajojen kokeilua. Juoni on hyvin yksinkertainen ja rakentuu päihteiden ympärille. Käsiala on hyvä ja tekstistä saa sen vuoksi selvää. Kirjoita ensi kerralla jostain vähän kivemmasta aiheesta.
(Doctor who ja känni slitheen)
Teksti on erittäin vaikealukuinen, mutta juonen kulun pystyy silti erottamaan/havaitsemaan. Tekstin selkeyteen tulisi kiinnittää huomiota jatkossa. Aihe oli mielestämme ala-asteelle sopimaton.
4.
Oli mielenkiintoista lukea eri ikäisten lasten tuottamia tekstejä. Teksteistä huomasi, että kirjoittajat ovat nuoria, mutta kuitenkin ero oli huomattavissa 3 -luokkalaisen ja 6- luokkalaisen tekstin välillä. Teksteistä on helposti myös pääteltävissä kirjoittajan sukupuoli. Erityisesti teksteissä mielikuvituksen käyttö, mutta osa aiheista oli hieman yliampuvia ja sen vuoksi epäsopivia kouluun. Kieli osassa teksteissä oli kirjoittajan ikään nähden hyvää ja sujuvaa, mutta osissa teksteistä lauserakenteet olivat hyvin sekavia. Oppilaille tulisi painottaa johdonmukaisuutta ja selkeyttä. Tähän auttaa tekstin suunnittelu ja ideointi ennen kirjoittamista, esim. käsitekartta/ideakartta.
Matkani kielenkäyttäjänä
Oman pedagogisen osaamisen reflektointia
Laatimastani suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogisesta itsearvioinnista on nähtävissä ensimmäisen aiheen tiimoilta,että taitoni tulkita erilaisia tekstejä on mielestäni hyvällä tasolla. Tämän perusta siihen, että olen lukenut runsaasti eri tyylisiä ja eri näkökulmista kirjoitettuja tekstejä. Oppilaiden kannalta tämä on erittäin keskeinen taito, sillä oppilaiden tulee oppia tunnistamaan erityylisiä tekstejä sekä samalla oppia lähdekriittisiksi.
Itsearvioinnin toinen kohta oli tekstintuottamisentaidot. Nämä taidot ovat itselläni omasta mielestä myöskin hyvällä tasolla. Koen, pystyväni tuottamaan suhteellisen monipuolista sekä oikein tuotettua tekstiä, mutta kyvyssäni tuottaa spesifiä tekstiä liittyen johonkin tiettyyn aiheeseen minun tulee kehittää vielä runsaasti. Oppilaiden näkökulmasta omalla äidinkielellä ymmärrettävän tekstin tuottaminen on ehdoton taito tulevaisuutta ajatellen.
Kielitajun ja kielitietoisuuden osa-alueella minulla on kaikista eniten kehitettävää kaikki osa-alueet huomioon ottaen. Oikeastaan en tiedä onko osaaminen oikeasti niin heikolla tasolla mitä itsearvioinnin kautta olen arvostellut, mutta koen että koko osa-alue on minulla hieman harmaan peitossa. En täysin ymmärrä mitä tällä osa-alueella tarkoitetaan. Ainut tähän osa-alueeseen liittyvä taito, jonka koen olevan itselläni edes jollakin tasolla on oma kiellellisen identiteetin rakentaminen.
Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi osiossa minulla riittä runsaasti niin ikään työstettävää. Mielestäni osaan tehdä kohtalaisesti tulkintoja suomen kielen opetuksesta ja tunnistan paikka paikoin joitakin pedagogisia suuntauksia. Tämän osion itsearviointi oli hiukan haastavaa, sillä minulla ei ole minkäänlaista kosketuspintaan oppilaiden opettamiseen. Näistälähtökohdista on kuitenkin hyvä lähteä kehittämään omia taitojani.
Opsia silmäillessäni kiinnitin huomiota 1-2 luokkalaisten opetuksen tavoitteeseen yleisen kielitietoisuuden vahvistamiseen. Tämä on osio, jonka tiimoilta minun tulee perehtyä aiheeseen syvemmin, jotta voin tulevaisuudessa opettaa opsin tavoitteiden mukaisesti. Myös 3-6 luokkalaisten tavoitteita silmäillessäni huomioni kiinnittyi kielen ymmärtämisen osioon. Kielitietoisuuteen liittyvät aiheet ja niideen käsitteellistäminen tuntuvat itselleni hankalalle opetusmielessä ajateltuna.
Itsearvioinnin toinen kohta oli tekstintuottamisentaidot. Nämä taidot ovat itselläni omasta mielestä myöskin hyvällä tasolla. Koen, pystyväni tuottamaan suhteellisen monipuolista sekä oikein tuotettua tekstiä, mutta kyvyssäni tuottaa spesifiä tekstiä liittyen johonkin tiettyyn aiheeseen minun tulee kehittää vielä runsaasti. Oppilaiden näkökulmasta omalla äidinkielellä ymmärrettävän tekstin tuottaminen on ehdoton taito tulevaisuutta ajatellen.
Kielitajun ja kielitietoisuuden osa-alueella minulla on kaikista eniten kehitettävää kaikki osa-alueet huomioon ottaen. Oikeastaan en tiedä onko osaaminen oikeasti niin heikolla tasolla mitä itsearvioinnin kautta olen arvostellut, mutta koen että koko osa-alue on minulla hieman harmaan peitossa. En täysin ymmärrä mitä tällä osa-alueella tarkoitetaan. Ainut tähän osa-alueeseen liittyvä taito, jonka koen olevan itselläni edes jollakin tasolla on oma kiellellisen identiteetin rakentaminen.
Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi osiossa minulla riittä runsaasti niin ikään työstettävää. Mielestäni osaan tehdä kohtalaisesti tulkintoja suomen kielen opetuksesta ja tunnistan paikka paikoin joitakin pedagogisia suuntauksia. Tämän osion itsearviointi oli hiukan haastavaa, sillä minulla ei ole minkäänlaista kosketuspintaan oppilaiden opettamiseen. Näistälähtökohdista on kuitenkin hyvä lähteä kehittämään omia taitojani.
Opsia silmäillessäni kiinnitin huomiota 1-2 luokkalaisten opetuksen tavoitteeseen yleisen kielitietoisuuden vahvistamiseen. Tämä on osio, jonka tiimoilta minun tulee perehtyä aiheeseen syvemmin, jotta voin tulevaisuudessa opettaa opsin tavoitteiden mukaisesti. Myös 3-6 luokkalaisten tavoitteita silmäillessäni huomioni kiinnittyi kielen ymmärtämisen osioon. Kielitietoisuuteen liittyvät aiheet ja niideen käsitteellistäminen tuntuvat itselleni hankalalle opetusmielessä ajateltuna.
Tavoitteeni
Tavoitteenani tälle opintojaksolle on se, että kehittyisin kokonaisvaltaisesti viestiryhmätoiminnassa. Entuudestaan minulla ei ole hirveän paljoa käsitystä koko asiasta, joten odotan innolla uusia käsiteltäviä asioita.