Tulevana opettajana aijon/haluan toteuttaa opetukseni niin, että esittelen oppilaille asioita monipuolisesti eri kanteilta mutta en ohjaa kenenkään ajatuksia mihinkää tiettyyn suuntaan. Poliittisesti aion tuoda oppilailleni esille viimeisimmät asiat mitä ajattelen itse, että ala-aste ikäisen tulisi tietää. Mielestäni ala-aste ikäisten oppilaiden tulisi tietää politiikasta sen verran, että he ovat kärryillä esimerkiksi mikäli Suomessa on eduskunta -tai presidentinvaalit ajankohtaisena asiana. Ulkomaiden poliittisista tilanteista ja suhteista ala-astelaisten mielestäni tulisi tietää asioita, jotka ovat sillä hetkellä suuresti esillä. Kulttuurisesti haluan opettaa tulevia oppilaitani niin, että he oppivat ymmärtämään erilaisuutta ja erilaisia kulttuureita ilman minkäänlaisia turhia ennakkoluuloja. Tulevaisuudessa monikulttuurisuus tulee näyttelemään entistä suurempaa roolia kunkin suomalaisen elämässä, joten koen monikulttuurisuuteen elämään opetuksen tärkeänä osana perusopetusta. Taloudellisista asioista joita opetuksessani tulee ilmenemään aion opettaa/toimia niin ettei se tule eriarvoista maan oppilaitani. Historiallisesta näkökulmasta opetuksessani haluan ottaa huomioon perinteet ja pitää tietyistä perinteistä kiinni. Tämä ei kuitenkaan pois sulje sitä, että haluan toimia opettajana niin että käytän ja sovellan uusimpia “uutuus juttuja” sekä käytäntöjä.

Yhteiskunnallisella tasolla koulukiusaaminen on herättänyt keskustelua runsaasti niin pitkään, kun itse muistan uutisia lukeneeni/seuranneeni. Viimeisimpänä tapauksena, jonka itse olen noteerannut medioista on ollut Vantaan Havukosken koululla tapahtunut koululaisen pahoinpitely. Kyseisessä tapauksessa kahden 14-vuotiaan oppilaan välinen yhteenotto äityi siihen, että toinen tapauksen osallisista menetti tajuntansa useiden iskujen ja potkujen jäljiltä. Tällaiset ikävät tapaukset nostavat mielestäni vahvasti esille sen, että koulukiusaaminen ja väkivalta ovat suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. Medioiden uutisoinnin perusteella ihmisille välittyy mielestäni helposti kuva siitä, että kouluissa ollaan välinpitämättömiä ja kyllästyneitä asian suhteen. Kuitenkin uskon, että lähestulkoon jokaisessa Suomen koulussa ollaan viimeisimpien vuosien aikana tehty runsaasti töitä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Vaikka koulu kiusaaminen on ongelma Suomalaisissa kouluissa voisi mielestäni mediat myös uutisoida välillä siitä, että kouluissa tehdään myös paljon oikeita asioita asian suhteen.

Itse voin myöntää olleeni koulukiusaaja niin ala -kuin ylä-asteellakin. Nyt hieman vanhempana olen ymmärtänyt itse kuinka typerästi ja väärin olen peruskoulun aikana toiminut. Olen ymmärtänyt kuinka syvät arvet siitä voi seurata, jos joutuu esimerkiksi ala-asteella koulukiusatuksi. Omasta kokemuksesta koulukiusaajana johtuen haluan olla tulevaisuudessa kitkemässä koulukiusaamista ja samalla myös kouluväkivaltaa pois kouluista ja etenkin luokasta/luokista, joita tulen opettamaan. Uskon, että omasta koulukiusaamis taustastani johtuen kykenen huomaamaan sekä havaitsemaan kiusaamistilanteet hyvin, jolloin pystyn välittömästi puuttumaan siihe. Mielestäni kaikilla oppilailla tulee olla turvallinen ja positiivinen olo ollessaan koulussa ja tätä haluan olla edistämässä parhaalla mahdollisella tavalla omien taitojen ja resurssien mukaisesti.

Kouluyhteisö vaikuttaa minuun toivottavasti kehittävästi ja motivoivasti. Toivon, että kouluyhteisössä pääsen vuorovaikutukseen sellaisten ihmisten kanssa joilta voin oppia ja saada vaikutteita niin, että pystyn kehittämään itseäni opettaja sekä kasvattajana. Olen jo nyt tähän pisteeseen tultaessa oppinut runsaasti opiskelutovereiltani ja saanut paljon uusia näkökulmia yhteiskunnallisiin asioihin. Koen, että voin oppia jokaiselta kouluyhteisössä toimivalta ihmiseltä jotakin. Omalla toiminnallani toivon edistäväni yhteisön toimintaa sekä omalla positiivisella esimerkilläni nostattaa kaikkien yhteisön jäsenten yleistä fiilistä paremmaksi. 

Tulevaisuudessa entistä monikulttuurisemmassa sekä globaalimmassa yhteiskunnassa koulun rooli tulee olemaan entistä suuremmassa osassa lasten ja nuorten kasvatuksessa (Laaksonen, 2014). Täten koulujen sekä opettajien tulee olla “ajan hermolla”, jotta oppilaille pystytään takaamaan ja mahdollistamaan parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään. Kouluissa tulisi opettaa oppilaille, että monikulttuurisuus ja erilaisuus on rikkaus jonka avulla voimme oppia toinen toisiltaan mitä ihmeellisimpiä sekä hyödyllisempiä asioita. Tämän tapaisten asioiden huomioiminen ja opettaminen mahdollistaisi mielestäni tulevaisuudessa paremman yhteiskunnan, jossa ihmiset olisivat suvaitsevaisempia sekä avoimempia erilaisia ihmisiä ja asioita kohtaan.

Opettajana haluaisin olla tulevaisuudessa osana sellaista koulua, jossa jokaisella oppilaalla olisi hyvä olla. Unelmieni koulussa jokainen oppilas pystyttäisiin kohtaamaan yksilönä ja jokaiselle pystyttäisiin tarjoamaan kullekin sopivinta opetusta niin, että yhteisiin oppimistavoitteisiin päästäisiin parhaimmilla mahdollisilla tavoilla. Lisäksi unelmieni koulu olisi sellainen paikka, johon jokainen oppilas voisi tulla hymyssä suin ja koulupäivän jälkeen poistua kotiin hymy edelleen kasvoillaan. Mielestäni koulun tulisi olla paikka missä lapsilla ja nuorilla on kivaa ja kaikilla on mahdollisuus oppia uusia asioita kannustavassa ja positiivisessa ilmapiirissä. Itse haluan olla opettajana samantyylinen, kuin oma ala-asteeni opettaja jolta löytyi aina aikaa jokaiselle oppilaalle oli asia mikä tahansa. Haluan opettajana luoda luokkaan sellaisen ilmapiirin, että oppilaista tuntuu että olen ns. samalla tasolla heidän kanssaan ja näin ollen olisin helposti lähestyttävissä. Koen, että opettajana voin suuresti vaikuttaa siihen millainen tulevaisuuden entistäkin parempi yhteiskunta tulee olemaan.

Lähteet:
Laaksonen, S. 2014. Opettajan opettajuus – katsaus Opettaja-lehden opettajakuvaan tradition ja ajan hengen ristitulessa. Kasvatustieteiden pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. 120.s.