Valitsin kulttuurielämystehtävän kohteeksi uskonnollisuuden näkyvyyden Puolan katukuvassa. Kyseisen, ehkä hieman erikoisenkin kohteen valitsin siksi, että juuri Puolassa vierailtuani silmiini suorastaan pisti se kuinka selvästi uskonto on läsnä kaikkialla. Puola on hyvin uskonnollinen maa ja katollinen usko liitetäänkin Puolassa vahvasti yhteen isänmaallisuuden ja kansallisaatteen kanssa.
Puolassa on nähtävillä runsaasti ristejä eritoten tienvarsilla sekä erillaisissa kohteissa keskellä luontoa. Teiden varsilla ristit ovat tuomassa onnea tiellä liikkujille sekä kunnioittamassa niiden ihmisten muistoa, jotka ovat liikenteessä menehtyneet. Luontoon on pystytetty ristejä siitä syystä, että puolalaiset tekevät runsaasti erimittaisia ja erityylisiä pyhiinvaellusretkiä. Suurimmassa osassa ristejä oli lisäksi myös kuvia Neitsyt Mariasta, joka on puolalaisten keskuudessa suuressa suosiossa. Lisäksi huomasin useassa eri kaupungissa sekä kylässä olevan suuria ulkolavoja, joissa pidetään sunnuntaisin julkisia jumalanpalveluksia. 
Tämän lisäksi panin merkille myös sen, kuinka lähes kaikki puolalaiset kilpailutoverini tekivät jonkinsortin rukouksen sekä ristinmerkin ennen kilpailuiden alkua. Muutamalla puolalaisella pyöräilijällä roikkui pieni puinen risti satulan alla tuomassa onnea kilpailuun.
Päällimmäisenä itselleni jäi mieleen tunteena ihmetys siitä kuinka koko yhteiskunta Puolassa tuntuu pitävän uskontoa tärkeässä asemassa. Suomessa uskonto ei kuitenkaan juurikaan näy katukuvassa, jos ei ota huomioon kirkkorakennuksia. Lisäksi minua ihmetytti suuresti se kuinka noin 20-30-vuotiaat pyöräilijät tekivät rukouksensa ennen kilpailua. Jotenkin omassa mielessäni olen mieltänyt uskomisen ja uskontoon liittyvien asioiden tekemisen vanhempien ihmisten jutuksi. Aluksi, kun aloin ajattelemaan teiden varsilla olevie ristejä luulin että jokaisen ristin kohdalla olisi kuollut joku ihminen mutta omaa hämmennystä selventääkseni sain kuitenkin tiedon eräältä puolalaiselta pyöräilijältä ettei näin kuitenkaan ole. 
Tämä pieni tutkimusmatkani Puolaan opetti minut ymmärtämään, kuinka tärkeä asia uskonto voi joillekkin olla. Itse en ole koskaan pitänyt uskontoa kovinkaan tärkeänä asiana itselleni, joten tärkeänä antina tästä sain sen että kykenen ymmärtämään jatkossa kuinka paljon se joillekkin ihmisille/kansakunnille merkitsee. Mielestäni on erittäin hienoa että kansakunnalla voi olla jokin niin vahvasti yhteensitova asia, kuten tässä tapauksessa uskonto puolalaiselle on.