Esi -ja alkuopetuksen havainnointitehtävä

Kävin havainnoimassa esiopetusta Siuron päiväkodissa Nokialla.

Esiopetus ja muut toiminta tapahtuu kyseisessä päiväkodissa kahdessa eri huoneessa/tilassa. Toisessa tilassa oli viisi neljän hengen pöytäryhmää, jossa opetus toteutetaan ja toisessa huoneessa oli pedit sekä tilaa jossa pystyy leikkimään. Opetuksessa käytetään runsaasti havainnollistavia apuvälineitä ja leluja. Muun Muassa multinik-paloja sekä helmiä. Näiden apuvälineiden avulla esiopetuksessa oleville lapsille on huomattavasti helpompi havainnollistaa esimerkiksi matematiikassa opetettavia asioita. Lisäksi opetustilassa oli myös seinillä perinteisiä kuvia numeroista sekä kirjaimista. Juteltuani esiopetusryhmän lastentarhanopettajan kanssa sain selville, että opetusta toteutetaan myöskin ulkona esimerkiksi lähimetsässä, jossa voidaan esimerkkiksi opettaa numeroita ja helppoja matemaattisia toimituksia käpyjä sekä muita luonnonantimia käyttäen. Tämän lisäksi sisätiloissa käytetään opetuksen tukena erillaisia kirjoja mutta mitään tiettyä ja yhtä oppikirjaa ei ole käytössä.

Esiopetuksen opetussuunnitelma pitää sisällään viisi laajaa opetuskokonaisuutta, joita kaikkien esiopetuksen tarjoajien tulee opettaa esiopetuksessa oleville lapsille. Ensimmäinen kokonaisuus pitää sisällään erilaisia itsensä ilmaisemisen muotoja. Tavoitteena harjoittaa ja kehittää lapsen taitoja musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekä suullisen ja kehollisen ilmaisun muodossa. Toinen kokonaisuus käsittelee lasten kielellisten taitojen kokonaisvaltaista kehittämistä. Tavoitteena edistää lasten vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostusta kieliin sekä kulttuureihin. Lisäksi esiopetuksessa kehitetään lasten kehittyvää luku -ja kirjoitustaitoa erilaisten toiminnallisten leikkien ja harjoitusten avulla. Kolmas kokonaisuus sisältää opetusta lapsen minuudesta sekä meitä ympäröivästä yhteiskunnasta. Aihetta lähestytään historiallisesta , yhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomusten näkökulmista. Opetuksen tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan toimintaan ja auttaa heitä ymmärtämään omaa kuuluvuuttaan toimintaympäristöön. Lisäksi lapset tutustuvat omiin sekä muihin lähiympäristössä edustettuina oleviin uskontoihin ja katsomuksiin sekä niihin liittyviin tapoihin ja perinteisiin. Neljäs kokonaisuus pitää sisällään matemaattisten taitojen opetusta sekä teknologia -ja ympäristökasvatusten toteuttamista. Esiopetuksen tavoitteena on opettaa lapsille käytännönläheisesti matematiikan käyttöä ja tutustuttaa lapset matemaattiseen ajatteluun. Lisäksi lapsille annetaan mahdollisuus tutustua ympäröivään luontoon ja tutkia sen monimuotoisuutta sekä heitä ohjataan tutkimaan ja havainnoimaan ympäristön teknologiaa. Viides ja viimeinen kokonaisuus sisältää opetusta itsestään huolehtimisesta sekä siihen liittyvistä taidoista. Esiopetuksessa tätä lähestytään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmasta. Tavoitteena tuottaa lasille monipuolisia kokemuksia liikunnan parissa sekä opettaa heitä ymmärtämään terveellisten elintapojen perusteita. Tämän lisäksi ohjata heitä ymmärtämään mitä on kohtuullinen kulutus sekä antaa tietoa turvallisesta liikkumisesta lähiympäristöissä. 

Työskentelytavoista panin merkille, että opetus oli varsin leikinomaista jolloin lapsien mielenkiinto opetettavaa asiaa kohtaan säilyi yllättävän hyvin. Esiopetuksessa olevia lapsia ikään kuin valmennetaan jo esiopetuksessa toimimaan ja työskentelemään pienryhmissä. Tästä johtuen opetus tapahtuu pienissä noin 6-7 lapsen ryhmissä. Opetuksesta oli helppo havaita, että esiopetuksessa pyritään valmistamaan ja totuttamaan lapsia koulua varten kuitenkaan leikkimistä unohtamatta.

Lapsen siirtyessä syksyllä päiväkodin puolelta esiopetukseen heille tehdään henkilökohtainen matematiikan sekä äidinkielen kartoitus, jossa kartoitetaan lapsen mahdollinen erityisopetyksen tarve. Tämän lisäksi esiopettajat havainnoivat sekä tutkailevat jatkuvasti lasten kehitystä, kasvua ja oppimista. Tavoitteena havaita lasten mahdollisten erityistukien tarpeet mahdollisimman varhain, jotta tukea tarvitsevat yksilöt pääsevät mahdollisimman nopeasti osaksi tukiopetusta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä on jatkuvaa tiedon vaihtoa/kulkua mikäli lapsissa on huomattu jo varhaiskasvatuksen aikana tuen tarvetta.

Pienryhmissä toimiessa opettajien on helppo keskittyä lapsiin yksilöinä ja toteuttaa keskustelua näiden kanssa. Esiopettajien tehtävänä on myös kuunnella lasten huolia ja murheita sekä tsempata lapsia eteenpäin. Tässä kyseisessä esikoulussa, jossa kävin havainnoimassa on käytössä viikoneskari-käytäntö jonka tarkoituksena on vuorotellen nostaa kukin eskariryhmän jäsen ikäänkuin huomion keskipisteeksi. Lisäksi esikoulun aikuisten vastuulla on se, että kukin ryhmän lapsista tulee kuulluksi ja heidän toiveitansa toteutetaan. Vaikka esiopetus onkin tavallaan askel kohti koulua heillä on silti mahdollisuus leikkiä ja toteuttaa sekä tehdä asioita jotka heitä itseään kiinnostaa. Esiopetuksen opettajat myöskin pyrkivät linkittämään opetukseen lasten mielenkiinnon kohteita. Kuulin, että tässä kyseisessä esiopetusryhmässä lapset olivat halunneet katsoa elokuvia, joten heille oli annettu mahdollisuus katsoa yhdessä elokuvaa, jonka jälkeen he olivat saaneet tehdä itse oman elokuvan. Tässä yhdistyi siis lasten oma mielenkiinto ja opetus, sillä lasten piti suunnitella ja miettiä itse mitä he tarvitsivat oman elokuvan tekemiseksi.

Huomasin, että aikuiset antoivat lapsille jatkuvasti palautetta. Palaute oli varsin eteenpäin ohjaavaa sekä rakentavaa. Mukavaa oli myös huomata kuinka esiopettajat kehuivat sekä tsemppasivat lapsia. Selvästikkin yleisesti opettajien tarkoitus oli saada lapset oppimaan sekä kehittymään positiivisuuden ja positiivisen ilmapiirin avulla.

Jutellessani varhaiskasvatusyksikön johtajan kanssa minulle selvisi, että lastentarhanopettajien, erityisopettajien sekä lastenhoitajien välillä on jatkuvaa vuoropuhelua, jotta lapsille pystytään toteuttamaan paras mahdollinen esiopetus. Tässä kyseisessä päiväkodissa esiopetus ryhmässä oli 20 lasta joiden kanssa toimi kaksi lastentarhanopettajaa sekä yksi lastenhoitaja. Lisäksi erityisopettaja vierailee esiopetusryhmässä tarpeiden mukaan ja on lähes päivittäin yhteydessä lastentarhanopettajien kanssa antaen näille toiminta ohjeita sekä neuvoja.

Opetuksessa lapset jaetaan pienryhmiin ja pienryhmät jaetaan lasten/oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Ryhmät voivat olla pysyviä tai viikoittain muuttuvat. Tarvittaessa ryhmistä voidaan tehdä normaalia 6-7-henkeä pienempiä mikäli esiopetusryhmässä on tarvetta sille. Esimerkiksi jos ryhmässä on joku käyttäytymishäiriöinen tai muuten vain tukea tarvitseva lapsi voidaan hänet laittaa tarvittaessa yksin yhden aikuisen kanssa omaan tilaan opiskelemaan. Lisäksi käytössä on aktiivityynyt mikäli joku lapsi/lapset eivät meinaa jaksaa keskittyä opetukseen.

Vierailu päiväkodissa ja esiopetus tunnilla oli varsin silmiäavaava ja mielenkiintoinen kokemus, josta uskon varmasti olevan apua minulle tulevaisuudessa.