Neuvostoliitto halusi myös, että ne henkilöt, jotka olivat johtaneet Suomen sotaan Neuvostoliittoa vastaan tuli tuomita sotasyyllisinä. Suomelle asia oli vaikea pala niellä, sillä syytettyjä pidettiin sankareina. Lisäksi Suomessa ei ollut voimassa lakia, joka olisi määritellyt syytettyjen toiminnan rikolliseksi. Laki piti säätää ja sitä toteutettiin taannehtivasti vastoin länsimaista oikeuskäsitystä. Syytetyistä presidentti Risto Ryti tuomittiin 10 vuoden vankeuteen ja muut saivat 2-6 vuoden mittaisia tuomioita.

Vankilatuomioita jaettiin myös hieman erilaisista ”rikoksista”. Jatkosodan loppuvaiheessa osa suomalaisista upseereista oli valmistellut Suomen puolustamista sissisodalla mahdollisen miehityksen sattuessa. Tämä tarkoitti aseiden ja varusteiden kätkemistä 35 000 miestä varten soihin, latoihin, metsiin ja ullakoille Asekätkentä kuitenkin paljastui, jonka seurauksena tuhansia kuulusteltiin ja 1500 ihmistä sai vankilatuomion. Valvontakomissio ei asiasta pitänyt, mutta toisaalta asekätkentä oli signaali suomalaisten korkeasta maanpuolustustahdosta.


Suomen sodanaikainen johto sai vankilatuomiot "syyllisyydestään sotaan". Kansan silmissä he olivat tehneet vain välttämättömät toimet, joten tuomioita pidettiin epäoikeudenmukaisina.

_{Lähde: ePookki 7-8, historia}