Rauhanehtoihin kuului myös armeijan saattaminen rauhanajan vahvuuteen ja saksalaisten karkottaminen Lapista. Aluksi ystävällismielinen hätistely muuttui pian taisteluiksi, kun Neuvostoliitto kehotti suomalaisia laittamaan asiaan vauhtia. Vuosina 1944-45 käyty Lapin sota pitkitti saksalaisten vetäytymistä ja johti Pohjois-Suomen tuhoutumiseen. Saksalaisten vetäytyessä Norjaan sotilaat käyttivät totaalisen sodan taktiikkaa mm. räjäyttäen siltoja ja polttaen Rovaniemen kostoksi entistä aseveljeään vastaan.

Jatkosota ja Lapin sota maksoivat Suomelle 67 000 ihmisen hengen. Lisäksi noin 148 000 haavoittui. Sota oli ollut Suomen historian verisin.

Suomen vielä ajaessa viimeisiä saksalaisia pois maasta, alkoi Neuvostoliitolle luovutetun alueen väestön asuttaminen. 12% maan väestöstä oli menettänyt kotinsa ja heidät oli sijoitettava uusille asuinpaikoille. Jo sodan aikana oli luvattu maata rintamamiehille, sotainvalideille ja kaatuneiden perheille. Säädettiin maanhankintalaki, jonka mukaan siirtoväki sai maata mm. valtiolta, maanviljelijöiltä, yhtiöiltä ja seurakunnilta. Maanhankintalaki lopetti suurmaaomistuksen Suomessa ja luovuttajat saivat maastaan korvauksen.

_{lähde: ePookki 7-8, historia. Kuva: SA-kuva}