Metsänhoito ja puuston hyödyntäminen eivät välttämättä tarkoita luonnon tuhoamista, vaan metsäluonnon monimuotoisuutta voidaan tukea monella tavalla.

• Metsälaki edellyttää luonnonarvoiltaan erityisten ympäristöjen säästämisen hakkuilta. Tällaisia ovat lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto, rotkot, kurut, rehevät lehtolaikut, jyrkänteet, kalliot sekä tietyt suoelinympäristöt.

Laki Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta

Metsäkeskus: Lakisääteiset luontokohteet

• Kun harvinaisia lajeja havaitaan, niiden elinympäristö tulee säilyttää. Esimerkiksi liito-oravat, lepakot ja niiden lisääntymis- ja ruokailupaikat ovat lailla suojeltuja. Rakentamista suunniteltaessa tulee alueet kartoittaa, ja suojeltujen lajien esiintymät jätetään rauhaan.

Metsäkeskus: Uhanalaiset lajit

Metsäkeskus: Muut arvokkaat elinympäristöt

• Metsien ja puistoalueiden hoidossa voidaan jättää paikoilleen taloudellisesti vähempiarvoisia puita sekä kuolleita tai lahopuita. Erityisesti lehtipuita kannattaa jättää hyönteisille lahoamaan. Metsään jätetyt havupuut voivat houkutella tuhohyönteisiä.

• Vettä keräävät notkot sekä kosteikot voidaan jättää kuivattamatta ja jo kuivatettuja alueita voidaan ennallistaa.
• Metsäojiin voidaan tehdä kaivukatkoja ja pintavalutuskenttiä.
• Aukkohakkualueille voidaan jättää leviämiskäytäviä, säästöpuita ja puuryhmiä helpottamaan eläinten siirtymistä metsäalueelta toiselle sekä suojavyöhykkeitä vesistöjen ympärille.

• Puutarhakasvien ja lemmikkieläinten vahingollista leviämistä luontoon voidaan jarruttaa.
• Päätehakkuussa voidaan jättää korkeita kantoja pökkelöitymään ja puita voidaan jopa kaataa lahoamaan maahan. Kuolleet puut ovat tärkeitä monille hyönteisille.
• Risukkoja ja pusikoita voidaan jättää eläimille suojapaikaksi.
• Metsän reunaan voidaan istuttaa tai jättää lehtipuita ja marjovia pensaita ja puita.

Hyypässä metsäluontoa on hoidettu Jokimäenkylän perinnebiotooppialueen lisäksi muuallakin maanviljelijöiden toimesta. Maanviljelijät voivat hakea EU-tukea luonnon monimuotoisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Hyypässä on esimerkiksi Korhoskylässä istutettu marjovia puita ja pensaita kuten pihlajia ja mustaherukoita lintujen ruuaksi peltojen keskellä oleville metsäsaarekkeille. Metsäkeskus on neuvonut metsänomistajia metsäluonnon hoitamisessa.

Hyypässä 2006-2008 tehdyistä maisemanhoitohankkeista on kuvaukset teoksessa Nummijärvi, Marketta: Lakeuksien laidalta Katikan kuruille sivuilla 44-47. Linkki diasarjaan Hyypän maisemanhoitotoimista löytyy tämän aineiston etusivulta.

Työ metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi jatkuu. Suomen metsäkeskus organisoi Katikassa vuonna 2017 hankkeen, jonka tavoitteena on hoitaa paahderinteitä kuudessa eri työkohteessa. Suunnitelluilla toimenpiteillä parannetaan paahdelajiston elinmahdollisuuksia. Paahdeympäristöissä kasvaa uhanalaisia lajeja.

Alla olevassa linkissä on runsaasti materiaalia metsäluonnon säilyttämiseen tähtäävistä toimista.

http://www.metsakeskus.fi/tausta-aineistot