Kauhajoen kulttuurimaisema on kokenut monia muutoksia vuosisatojen varrella. Pienet yksittäiset tilat kasvoivat pellonraivauksen myötä yhtenäisiksi avariksi peltonäkymiksi. Asutuksen levitessä ja väestön kasvaessa syntyi kyliä. Teitä ja siltoja rakennettiin kylien välille. Maatalouden tehostumisen myötä elintaso nousi, joten lopulta useimmissa kylissä oli koulu, kauppa, pankki ja muita yrittäjiä, jopa pienteollisuutta. Metsiä hyödynnettiin tervantuotannossa ja sahoilla. Koneistumisen edetessä väestö on kuitenkin virrannut vähitellen keskustoihin ja maaseudun koulut ja kaupat ovat tyhjentyneet. Muutos tuskin pysähtyy tähänkään päivään. Tuoko teknologian kehitys lisää asukkaita maaseudulle, kun internetyhteydet mahdollistavat etätyön? Työllistääkö uusiutuvan energian tuottaminen ihmisiä maaseudulla? Miten tuulivoimalat muuttavat maisemaa? Pilkkooko kasvavat pusikot ja puusto yhtenäiset näkymät vai pidetäänkö maisema avoimena? Miten ilmastonmuutos muuttaa maisemaa ja lajistoa?

Rakennetun ympäristön hoito

Maisemaa voidaan myös hoitaa ja vaalia. Muutos voi olla osin harkittu ja hallittu. Kauhajoella ja erityisesti Hyypässä on tehty maisemanhoitosuunnitelma, joka neuvoo ihmisiä oman kulttuurimaisemansa hoitamisessa. Hyypänjokilaakso voitti vuonna 2014 Suomen paras maisemahanke –kilpailun. Tuomaristo piti merkittävänä paikallisten asukkaiden ja viranomaisten yhteistä tahtoa maisemanhoidossa. Maanomistajat olivat mukana hankkeessa. Hyypänjoen luonnonmukainen kunnostus käynnistyi hankkeen puitteissa. Tarkoituksena on maiseman ja luonto- ja virkistysarvojen hoito sekä tulvahaittojen vähentäminen.

Diashow Hyypän maisemista ja maisemanhoitoon liittyvistä hankkeista

Kuva: Maisemanhoitoa Hyypässä. Joen varresta poistetaan pusikkoja.