Tehtäviä

Tehtävä 1. Esihistoria


Käy katsomassa Hyypän muinaismuistot sivulta http://muinaismuistot.info/ .
Siirrä kartta Kauhajoen kohtaan ja tarkenna. Punaisia ympyröitä klikkaamalla saat tietoja kohteesta.

Montako muinaismuistoa on luetteloitu Hyypänjokilaaksossa?
Entä oman kotisi lähellä?
Miltä historialliselta aikakaudelta löydöt ovat peräisin?
Mitä lisätietoja sieltä löytyi? Mitä yllättävää, mitä tuttua?

Tehtävä 2. Asutuksen leviäminen

Vanhoista kartoista voi seurata mm. asutuksen leviämistä, tiestön kehitystä ja peltopinta-alan muutoksia.

hist_karttasikermä_hyyppä.JPG Oheinen karttavalikoima on julkaistu Kauhajoen kulttuurimaisemien kirjassa sivuilla 366-367.

Tehtävä: Päättele karttoja vertaamalla, miten asutus on levinnyt Hyypänjokilaaksossa. Huomaa myös uudet tiet. Vertaa vanhimman ja uusimman kartan peltoaloja. Vuoden 1856 kartan vihreällä viivoitetut alueet ovat kosteikkoja ja vaaleanruskealla viivoitetut niittyjä.

Tehtävä 3. Tiet

Kyrönkankaan tie

Ota selvää, missä Kyrönkankaan tie kulkee.

Museoviraston sivuilla

Kauhanevan-Pohjankankaan läpi kulkeva Kyrönkankaan tie on mainittu jo 1500-luvulla maamme vanhimmassa tiestöä koskevassa selvityksessä. Tie oli tuolloin pelkkä polku, mutta myöhemmin siitä tuli kesäaikaan käytetty ratsutie, sitten tärkeä postitie ja 1700-luvulla vilkkaasti liikennöity reitti Pohjanmaalta Etelä-Suomeen. Myöhemmin Kyrönkankaan tien merkitys väheni, mutta vielä Suomen sodan aikana sotajoukot marssivat sitä pitkin taisteluihin.

Lisää tietoa Kyrönkankaan tiestä:

Museotieselvitys

luontoon.fi

Museovirasto
Wikipedia

Kyrönkankaantie
Kirjoituksia luonnosta, tien historiasta ja käyttömahdollisuuksista, 1996. Toim. Esa Laakso ja Kyrönkankaantie toimikunta.

Tehtävä 4. Pohjalainen piha 1700-1800-luvulla


Pohdi, mitä hyötyä oli umpipihasta. Miksi umpipihoja ei tehdä enää ja vanhatkin umpipihat on avattu purkamalla rakennuksia? Miksi sauna, riihi ja paja rakennettiin pihapiiristä kauemmas? Seuraavassa tehtävässä on lomake näistä kysymyksistä.

Alla Hämes-Havusen asemapiirros, jonka on piirtänyt Marjatta Leskinen 1950-luvulla. Nykyisin Hämes-Havusen piha on hiukan erilainen. Asemapiirros on kirjasta Hämes-Havunen Pohjalaista rakennustaitoa jälkipolville.

Tehtävä 5. Umpipiha

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Miksi umpipihoja rakennettiin aikoinaan?





Miksi pihoista ei nykyään enää tehdä maalla umpinaisia?







Miksi sauna, paja ja riihi sijoitettiin kauemmas umpipihasta?



Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä 6. Maatalous muuttuu


Maataloutta alettiin kehittää 150 vuotta sitten nälkävuosien jälkeen. Kuvittele, millaista nykyään olisi, jos maataloutta ei olisi voimakkaasti kehitetty? Olisiko yhteiskunnan kehittyminen ollut mahdollista? Maatalous ja yhteiskunta ovat muuttuneet valtavasti 150 vuodessa. Onko se sinusta pitkä vai lyhyt aika? Keskustelkaa pienryhmissä.

Tehtävä 7. Tuulimyllyt

Tuulimyllyt ennen ja nyt

Lue Samuli Paulaharjun kuvaus 1800-luvun tuulimyllystä ja vertaa sitä nykypäivän mielipiteisiin tuulivoimaloista.

Kauhajoelle rakennettiin tuulimyllyjä 1800-luvulla. Samuli Paulaharju kuvailee Hyypän tuulimyllyä: ”Mutta Hyypän Könnöössä…oli tuulimylly…kuin suuri kummajaanen, joka näkyi jo kuinka kauas ja hevosetkin sitä kauhistuivat. Kahdeksalla siivellä mylly huitoi ja hosui niin, että ilma vinkui. Vainiolla, kartanon takana, metsänlaidassa mylly seisoi ja pitkä riuku roikotti sen takaseinässä kuin harakanhäntä”.

Tehtävä 8. Asutuksen historia

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Mistä voimme tietää, milloin ihmisiä on muuttanut kotiseudullemme ja miten he ovat eläneet?

2. Millaisia välineitä kivikauden ihmiset käyttivät?

3. Mihin (maisemassa) asettuivat esihistoriallisen ajan asukkaat – miksi? Miten he liikkuivat?

4. Miksi ensimmäiset asukkaat asettuivat rantojen lähelle?

5. Miltä maisema näytti ennen uudisraivaajien tuloa?

6. Mistä tulivat ja mihin asettuivat uudisraivaajat? Miltä maisema näytti heidän asetuttuaan?

7. Miten 500 vuotta sitten liikuttiin ja millaisia kulkuväyliä silloin oli?

8. Millä kauhajokiset elättivät itsensä tuhat vuotta sitten?

9. Miksi 1600- ja 1700-luvuilla valmistettiin paljon tervaa?

10. Miksi väestö ei kasvanut yhtä nopeasti sotien aikana?

11. Kuinka avoin peltomaisema on syntynyt?

12. Miten kiertokoulu toimi?

13. Mitä tarkoittaa, että meillä on Suomessa oppivelvollisuus?

14. Miten pitkään polkupyörä on ollut tavallinen kulkuväline?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä 9.

Paikannimet

Hyvä on Hyypässä hypellä -kirjan lopussa sivuilla 376-379 on tietoa Hyypän paikannimistä. Jakaantukaa pienryhmiin ja keskustelkaa paikannimistä.

Tiedätkö missä kyseinen paikka sijaitsee?
Oletko käynyt siellä?
Mitä nimi kertoo paikan historiasta?
Ovatko nimet muuttuneet vuosien varrella?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä