Metsästäjien ja keräilijöiden piti muuttaa saalis­eläinten perässä, mutta kun ihmiset oppivat viljelemään, he voivat asettua paikoilleen. Kyrönjoen rannoilla oli1100-luvulla kiinteää asutusta lähellä rannikkoa. Asutus levisi ylävirtaan, ja 1500-luvun puolivälissä se saavutti Kauhajoen. Ihmiset muuttivat pääasiassa vesistöjä pitkin. Vettä tarvittiin arjessa ja rannoilla oli rehevä viljelykelpoinen maa. Siksi joenrannat rakennettiin ensin.

Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat Hyyppään 1500-luvun lopulla. Nämä vakituiset asukkaat maksoivat veroa valtiolle ja pantiin kirjoille, ja siksi tiedämme, keitä he olivat. Heitä oli kuitenkin pitkän aikaa vain vähän. Ensimmäisiä asukkaita olivat mm. Seppänen, Korhonen ja Könnö. Asunnot olivat tuolloin pieniä savutupia eli niissä ei ollut savupiippua vaan savu tuli uunia lämmittäessä sisään. Ikkunat olivat pieniä koloja.

Kuva: Savutupa Jurvasta ja humalasalkoja. Savutuvissa ei ollut piippua ja ikkunat olivat pieniä koloja. googlaa lisää kuvia: savutupa

Kalastus ja metsästys olivat yhä tärkeitä elinkeinoja uudisasukkaille. He alkoivat myös raivata itselleen peltoja, pieniä peltotilkkuja asutuksen viereen. He kaatoivat metsää, polttivat kantoja, kyntivät maata ja kylvivät siemeniä. Tätä kutsutaan kaskiviljelyksi. Parhaat maat jäivät pysyvästi pelloiksi. Huonommilta mailta loppuivat muutaman vuoden viljelyn jälkeen maaperän ravinteet, ja taas raivattiin. Vanhaa peltoa käytettiin laitumena muutaman vuoden, ja sitten metsä sai taas kasvaa.

Kuva: Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset / Kaski, 1893. (Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuvaaja: Kansallisgalleria/Yehia Eweis.) Tehtävä: Keskusteleva kuvantarkastelu (VTS) Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset –teoksen äärellä.

Kyrönkankaan kesätietä Kauhanevan- Pohjankankaan kansallispuistossa.

Kyrönkankaantie

Tuolloin ei vielä rakennettu teitä. Pääkulkuväyliä olivat joet, ja maalla ihmiset tallasivat polkuja pelloille ja laitumille sekä tilojen välille. Kauhajoen kautta kulki kuitenkin maakulkureitti Hämeeseen ja Pohjanmaalle jo keskiajalla 1500-luvulla. Mainintoja tiestä on jo vuodelta 1459 ja yleisenä maantienä se oli viimeistään 1500-luvun puolivälissä, joten sitä pidetään Pohjanmaan vanhimpana tienä. Tuo ns. Kyrönkankaan tie kunnostettiin raivaamalla, ojittamalla ja kevyitä puusiltoja rakentamalla 1600-luvulla. Tuon ajan viranomaiset määräsivät kullekin talolliselle osuuden tien rakentamis- ja ylläpitovastuusta. Tie kulki nykyisen Hämes-Havusen tienoilta Pukinmäkeen ja siitä helppokulkuisia kankaita pitkin Nummijärvelle ja edelleen kohti Karviaa. Seitsemän kilometrin pituinen matka Kauhajoen puolella olevasta Kyrönkankaantiestä on nykyisin Tiehallinnon virallinen museotie.

Pallopanoramakuva Kyrönkankaantiestä



Kartta: Kyrönkankaantie on merkitty karttaan sinisellä viivalla. Voit seurata Kyrönkankaantietä kartalla www.paikkatietoikkuna.fi -sivulla. Klikkaa Haku (Kauhajoki) sekä Karttatasot, josta Suojellut alueet RKY - viivamaiset kohteet
http://www.paikkatietoikkuna.fi

Lisää tietoa Kyrönkankaan tiestä:
Museotieselvitys