Asiantuntija: Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyshuollon ympäristöterveystarkastaja Piia Kepanen.

1. Miten voi välttää ruokahävikin syntymisen? - Ruokahävikin synnyn ennaltaehkäisyä voidaan tehdä eri vaiheessa koko ruuantuotantoketjussa aina alkutuotannosta kuluttajan pöytään saakka. Yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa ruokahävikin muodostumiseen siten, että ensisijaisesti kaikki hankittavat raaka-aineet ja valmistettava ruoka käytetään lähtökohtaisesti ravinnoksi eli sitä valmistetaan tarvittava määrä. On huomattava, että ruokahävikkiä mitataan siten, että mikä osuus alunperin syömäkelpoisesta ruuasta päätyy hävikkiin. On siis tärkeää huomata, että raaka-aineiden kaikki syömäkelpoiset osat käytettäisiin syötäväksi. Ruuanvalmistusta kannattaa suunnitella etukäteen, jotta kaikki hankitut raaka-aineet todella tulisi käyttöön. Lisäksi ruokien oikeanlainen säilytys varmistaa tuotteiden säilyvyyden mahdollisimman pitkään. On hyvä tiedostaa kullekin elintarvikkeelle oikeat säilytysolosuhteet, jotta raaka-aineet tai ruuat eivät pilaannu ennen aikojaan. Ruuanvalmistuksessa kannattaa myös huomioida, että valmistaa aina helposti pilaantuvat elintarvikkeet nopeasti niiden hankkimisen jälkeen. Ylijääneet valmistetut ruuat kannattaa myös hyödyntää seuraavana päivänä esim. eväinä.

2. Mitä hyötyä siitä on, että hävikkiruokaa ei synny? - Kun hävikkiruokaa muodostuu, on ruuan tuotantoon ja valmistamiseen käytetyt luonnonvarat menneet siltä osin hukkaan ja valmistuksessa muodostuneet ympäristövaikutukset muodostuneet turhaan. Ruuantuotannolla on merkittäviä vaikutuksia mm. maankäyttöön ja vedenkulutukseen ja siinä muodostuu erilaisia päästöjä esim. vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä sekä kasvihuonekaasuja. Kun hävikkiruoan muodostumista vähennetään, myös ympäristövaikutukset vähenevät.

3.Miten “vanhaa” ruokaa voi käyttää hyödyksi ja välttää hävikkiruuan syntymistä? - Vanhaa ruokaa voidaan jakaa eteenpäin, jos sitä on jäänyt omien tarpeiden yli. Jos ruoka ei enää kelpaa ihmisravinnoksi, se voi kuitenkin kelvata eläinrehuksi ja se on ympäristövaikutusten kannalta parempi kuin hävikkiruuan päätyminen energiatuotantokäyttöön. Vanhan ruuan hyödyntämisessä tulee kuitenkin muistaaelintarviketurvallisuus; kaikki vanha ruoka ei ole automaattisesti hyödynnettävissä ravinnoksi niiden mahdollisten sisältämien taudinaiheuttajien tai mikrobien tuottamien toksiinien (myrkkyjen) vuoksi. Suomessa on nykyään ruokahävikkiterminaaleja, joissa edelleen jakaminen on koordinoidusti järjestetty kyten esim. Vantaalla.