Mitä on hyvä historian opetus?
Oppilaani 5.- luokalta kysyi minulta: ”Miksi historiaa opiskellaan?” Vastasin, että se opettaa meitä etsimään tietoa menneistä asioista, ymmärtämään tämän päivän asioita, opettaa ajattelun sekä yhdessä työskentelyn taitoja ja kuten kouluni historian kirja Mennyt kuvaa: ”Menneisyyden tunteminen auttaa sinua ymmärtämään, miksi ihmiset ovat toimineet tietyllä tavalla."(Rantala, Palmqvist & van den Berg. 2017, 15.)
Historian keskeinen tehtävä on löytää merkityksiä. Historian opetus tähtää historiallisen tiedon omaksumiseen, jolloin opiskelu kohdistuu historian peruskäsitteiden haltuunottoon. Näitä käsitteitä ovat historian todistusaineisto eli lähteet ja tulkinta, muutos ja jatkuvuus, syy ja seuraus sekä historiallinen empatia ja niitä tulisi opettaa lapsille jo pienestä pitäen. (Rantala& Ahonen 2015, 87; Seixas & Morton 2013, 3.) Hyvä historian opetus kehittää oppilaiden ajattelun ja argumentoinnin taitoja. Se huomioi, että historiallisen ajattelun kehittyminen on kumuloituvaa (Rantala & Ahonen 2015, 73.)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, 257) mukaan historian opetuksen tehtävänä on oppilaiden historiatietoisuuden ja kulttuurituntemuksen kehittäminen sekä kannustaminen vastuullisen kansalaisuuden periaatteiden omaksumiseen. Menneisyyden tapahtumiin tutustumalla ja niitä tutkimalla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykypäivään johtanutta kehitystä ja pohtimaan tulevaisuuden valintoja. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 257.) Historiatietoisuuden tunnusmerkki on ymmärrys itsestä historiallisena toimijana. (Rantala & Ahonen 2015, 39.) Hyvä historian opettaja ohjaa oppilaita näkemään yksittäisen ihmisen merkityksen historiallisena toimijana tutustumalla paikallisen eli mikrohistorian tapahtumiin kirjallisuuden, tiedonetsinnän tai valokuvien ja keskustelujen kautta, minkä avulla hän voi ohjata oppilaita myös tunnistamaan toiminnan taustalla olevia tekijöitä ja ihmisten motiiveja. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 257; Rantala & Ahonen 2015, 78.) Samalla opettaja luo oppilaille mahdollisuuden kehittää historian tekstitaitoja eli taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä ja tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 257.)
Historian opetuksen tehtävänä on opettaa oppilas analysoimaan, mihin tarkoitukseen ja kenelle menneisyyden toimijoiden tuottamia ”artefakteja”, kuten dokumentteja, patsaita ja rahoja on aikoinaan tehty. Näitä harjoitellaan dokumenttitehtävien avulla, jotka on suunniteltu oppilaiden taitoja vastaaviksi. (Rantala & Ahonen 2015, 90-91.) Historian opetuksessa oppilaita opetetaan hahmottamaan historian tapahtumien ja ilmiöiden syitä ja seurauksia. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 257.) Hyvä historian opettaja ohjaa oppilaita ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä eli että menneisyyttä voi tulkita moninäkökulmaisesti. Tällöin oppilaille myös opetetaan lähteiden kriittistä tarkastelua ja tulkintojen tekemistä useasta eri näkökulmasta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 257; Rantala & Ahonen 2015, 88.) Hyvä historian opetus tutustuttaa oppilaita erilaisiin tiedon lähteisiin ja niiden kriittiseen lukemiseen. Tällöin oppilas oppii kysymään, mistä tieto on peräisin, millä perusteella lähde on luotettava sekä osaa erottaa mielipiteen ja tosiasian toisistaan. (Rantala 2015, 55-56.) On tärkeää, että oppilailla on aikaa pohtia tapahtumia ja arvella niiden syitä. Tapahtumien läpikäynnin yhteydessä oppilas pystyy opettelemaan sitä, että jokaisella on vastuu omista teoistaan ja miten lähiympäristöön ja yhteiskuntaan voi itse vaikuttaa.
Historian opetuksessa on tärkeää lähteä oppilaiden omasta elämästä, lähipiiristä, omista kokemuksista ja lähihistoriasta. Tästä syystä aloitimme työparini kanssa historian tunnit siten, että oppilaat saivat muistella omaa lapsuuttaan. He saivat tuoda kotoa oman vanhan lelunsa, tämän jälkeen he toivat vanhoja tavaroita kotoa ja kysyivät vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan, millaisia leikkejä he leikkivät lapsuudessaan. Tämä on Rantalan ja Ahosen (2015, 82) kuvaamaa muistelukerrontaa, joka tukee oppilaan samaistumista yhteisön yhteiseen kertomukseen. Samalla oppilaat saavat mahdollisuuksia sekä harjoittaa ilmaisua, myös rakentaa omaa minäkuvaansa ja identiteettiään. Tämä auttaa oppilaita myös näkemään itsensä historian toimijana. (Rantala & Ahonen 2015, 82.) Opetuksessa olisi hyvä suosia pieniä ryhmiä, joissa toteutettavat avoimet keskustelut luovat turvallisuutta itseilmaisuun. (Rantala & Ahonen 2015, 82.)
Hyvä historian opetus herättää oppilaiden kiinnostuksen mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa ja sen merkitystä sekä ymmärtämistä kohtaan. Hyvä historian opettaja osaa yhdistää taitojen harjoittelun sisältöjen opiskeluun. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 257; Rantala & Ahonen 2015, 66.) Sisältöjen opetuksessa ja kiinnostuksen herättämisen välineenä hyvä historian opettaja käyttää tavoitteen kannalta tarkoituksen mukaisia ja monipuolisia työtapoja: Hän antaa oppilaille mahdollisuuden osallisuuden kokemuksiin ja oivaltamiseen, käyttää toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja, kuten erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, rooleihin eläytymistä, leikkejä ja pelejä. Historian ja yhteiskuntaopin arvo syntyy siitä, että tapahtumia ymmärretään(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 257- 258; Rautiainen, Hiljanen, Ranka & Rantonen 2012, 51; Rautiainen 2015, 5.)
Toisin kuin Rantala ja Ahonen ( 2015, 57), perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014, 258) kannustaa oppiaineita integroivaan, ilmiölähtöiseen opiskeluun. Olemme toteuttaneet koulussamme monialaista oppimiskokonaisuutta tutustumalla oppilaiden omaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriin. Oppilaat kuvasivat paikallista kylätaloa, Rientolaa ja piirsivät siitä kaavan. Kaavojen mukaan Maa- ja kotitalousnaiset tekivät piparitalon, jota yhdessä koottiin ja koristeltiin. Lopputulos nähtiin videoituna koulun omassa joulukalenteriluukussa sekä Keski-Suomen paikallisuutisissa 7.12. Työskentelyssä pystyttiin vertamaan Rientolaa sen alkuajoista tähän päivään. Muutoksen ja jatkuvuuden tarkastelu onkin olennainen osa historian opetusta. Näitä käsitteitä on hyvä käsitellä alakoulussa myös keräämällä tietoa omien vanhempien ja isovanhempien lapsuusajan pukeutumisesta, lempiruuista, leikeistä, peleistä ja vapaa-ajanviettotavoista sekä pohtia, mitkä asiat ovat tänä päivänä muuttuneet ja mitkä pysyneet. (Rantala & Ahonen 2015, 102. )
Historiallinen empatia tarkoittaa toimijan näkökulman omaksumista ja se edellyttää historiallisen kontekstin tuntemista ennestään. Historiallisen empatian tavoitteena on saada oppilas näkemään historiallinen tapahtuma aikalaisten silmin ja ymmärtämään heidän toimintatapansa tietyissä olosuhteissa (Rantala & Ahonen 2015, 103.), tekemällä todistusaineistoon ja sen ajan elämisestä kertovaan tietoon perustuvia päätelmiä (Seixas & Morton 2013, 6.) Kokemuksen käynnistämä historiallinen empatia sitouttaa oppilaan aiheeseen,jonka avulla myös opetettava aines jää paremmin mieleen. (Rantala& Ahonen 2015, 119; Rautiainen 2015, 5; Rautiainen, Hiljanen, Ranka & Rantonen2012, 47-48.) Tämä toteutui myös meidän demoillamme, kun selvitimme Tollundin miehen arvoitusta sekä Snellmannin suhdetta vaimoonsa. Tärkeintä ei ollut lopputulos, vaan prosessi, jolla siihen päästiin (Seixas & Morton 2013, 2-3.) Historian tulisi olla sekä hauskaa että vakavaa, vaikeaa että palkitsevaa, kuin myös merkityksellistä ja luovaa (Seixas & Morton 2013, 9).
Opettajan on huomioitava, että erilaisten salapoliisitehtävien ja roolipeliharjoitusten toteuttaminen vaatii opettajalta paljon tietoa käsiteltävästä aiheesta, harjaantumista eriyttämisestä sekä oppilastuntemusta. Opettajalta se edellyttää myös, että hänen on opetettava oppilailleen tällaisissa tehtävissä tarvittavia taitoja. (Kukkonen, Kytölehto, Nerg, Puputti, Simpanen, Tenhu, Vallinen & Väisänen 2015, 38-41.) Hyvä historianopettaja tunnistaa myös oppilaat, jotka eivät kykene tällaiseen työskentelyyn ja tarjoaa heille riittävän selkeitä ja yksinkertaisia tehtäviä, jotta myös he saisivat mahdollisuuden onnistumisen kokemukseen ja historian taitojen ja tietojen karttumiseen.
Oppilaiden historiataitojen ja -tietojen kehittymistä tuetaan harjoittelemalla tutkimustyötä: esittämällä kysymyksiä, asettamalla hypoteeseja, testaamalla niitä, etsimällä ja arvioimalla todistusaineistoa ja lopulta löytämällä vastauksia kysymyksiin (Mc Fahn 2018). Hyvä historian opettaja sekä esittää järkeviä kysymyksiä että ohjaa oppilaita kysymyksen asetteluun, hyödyntää elokuvia ja populaarikulttuuria keskustelujen ja tehtävien apuna, harjoituttaa oppilaiden monilukutaitoa monipuolisesti, hyödyntäen myös tieto- ja viestintäteknologiaa samalla mediakriittisyyteen ja tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaten. Historian opetus tulisi aloittaa jo alaluokilta, jolloin muutenkin tutkitaan oppilaan lähipiiriä ja kokemusmaailmaa. (Mc Fahn 2018; Rautiainen, Hiljanen, Ranka & Rantonen2012, 47-48; Rantala & Ahonen 2015, 107.)
Mielestäni on tärkeää myös harjoitella eettistä pohdintaa tutkittaessa menneisyyden tapahtumia. Tässä keskeistä on huomioida menneisyyden kauhujen takana olevat tapahtumat ja olosuhteet. (Seixas & Morton 2013, 6.) Mieleeni tässä tulee Suomen sisällissota. Onko helppoa määritellä, kuka oli tuossa sodassa hyvä ja kuka paha? On tärkeää, että sisällissodan osapuolten kokemukset ja eri kertomukset nähdään yhtä arvokkaina kuvauksina menneisyydestä (Rantalainen & Ahonen 2015, 45) ja ne sidotaan siihen aikaan, jolloin ne ovat tapahtuneet. Hyvä historianopettaja antaa kannustavaa palautetta säännöllisesti ja kiittää oppilasta historiallisen ajattelun taitojen käyttämisestä ja niissä edistymisestä.
Itsearviointi
Olen työskennellyt historian ytimen opintojaksolla perehtymällä huolella saatuihin artikkeleihin ja linkittämällä niitä omiin kokemuksiin ja demoilla koettuun. Olen osallistunut ryhmän keskusteluihin, pyrkien kuitenkin huomioimaan, että demo pääsee myös etenemään. Kurssin palautteessa kysyttiin, kehittyivätkö vuorovaikutustaitoni jakson aikana. Koen, että minulla on hyvät vuorovaikutustaidot ja osaan hyvin kuunnella muita. Toisen puheen keskeyttäminen on mielestäni erittäin epäkohteliasta ja epäkunnioittavaa, ja pyrin välttämään sitä kaikin keinoin. Oletan myös muiden omaavan samat taidot. Arvioin yleensä tilannetta myös siltä kannalta, voiko useiden, muiden esittämien pitkien puheenvuorojen jälkeen enää nostaa omaa näkökantaa esille.
Minä historian opettajana pyrin huomioimaan yksilöllisesti oppilaiden taitotason: yhteistyötaidot sekä tiedon etsimisen ja tulkinnan taidot. Pyrin antamaan jokaiselle säännöllisesti kannustavaa palautetta ja riittävän suuruisia haasteita, unohtamatta niitä, jotka lukevat paljon ja ovat erittäin kiinnostuneita ja taitavia kokonaisuuksien hahmottamisessa, tiedon etsimisessä ja tulkinnassa. Tunnistan ja tunnustan kuitenkin, että on myös oppilaita, joille toiminnalliset ja tutkivat työskentelytavat ovat liian vaikeita ja he tarvitsevat selkeitä kysymyksiä ja suoria ohjeita oppimisensa tueksi.
Oma asenne historian ja yhteiskuntaopin opetusta sekä oppimista kohtaan on kehittynyt positiivisesti edellä mainittujen ja myös itse koettujen tutkivan ja elämyksellisen oppimisen tapojen vuoksi. Uskon todella, että voisin saada oppilaat kiinnostumaan historiasta ja kaikesta sen tutkimiseen liittyvästä työskentelystä. Avuksi tässä tehtävässä olisin kiinnostunut ottamaan käyttöön Tutki ja tulkitse- oppimateriaalin, joka huomioi eritasoiset oppilaat ja opettaa pohdintaa, lähteiden tutkimista sekä tulkintojen tekemistä innostavalla tavalla. Opettaisin mielelläni historiaa ja yhteiskuntaoppia oppilaiden kehitystason huomioiden jo vähintäänkin 2.- luokalta lähtien. Omat taitoni ja tietoni tällä hetkellä suhteessa historian ja yhteiskuntaopin opettamiseen ovat kehittymässä, mutta positiivinen asenne ja yrittäminen vie jo pitkälle:) Taidoista antaisin itselleni arvosanan 3, mutta asenteesta, innostuksesta ja tehtävään panostamisesta arvosanan 4.
LÄHTEET
Kukkonen, I., Kytölehto, T., Nerg, E., Puputti, T., Simpanen, J., Tenhu, T., Vallinen, A. & Väisänen, A. Kuka murhasi rikostutkijan? Artikkelissa M. Rautiainen, & J. Löfström. (toim.) 2015. Kokeileva historian ja yhteiskuntaopin opetus. Helsinki: Historiallis- yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus.https://blogs.helsinki.fi/historiallis-yhteiskunnallinen-kasvatus/files/2015/11/Kokeileva_historian_opetus_Nro-6.pdf, 38- 41.
Mc Fahn, R. 2018. Tutkiva historian oppiminen käytännössä. Luento 7.11.2018
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: Opetushallitus. 5. Painos 2017.
Rantala, J. & Ahonen, S. 2015. Ajan merkit. Historian käyttö ja opetus. Gaudeamus Oy. Tiedostomuoto ePub. EPUB konversio eLibris Media Oy- www.eLibrisMedia.fi
Rantala, R., Palmqvist, R., van den Berg, M. 2017. Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. Historia. Mennyt. Helsinki: Edukustannus.
Rautiainen, M. 2015. Kylmä sota koukuttaa. Artikkelissa M. Rautiainen, & J. Löfström. (toim.) 2015. Kokeileva historian ja yhteiskuntaopin opetus. Helsinki: Historiallis- yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus. https://blogs.helsinki.fi/historiallis-yhteiskunnallinen-kasvatus/files/2015/11/Kokeileva_historian_opetus_Nro-6.pdf, 5-6.
Rautiainen, M. & Löfström, J. (toim.) 2015. Kokeileva historian ja yhteiskuntaopin opetus. Helsinki: Historiallis- yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus. https://blogs.helsinki.fi/historiallis-yhteiskunnallinen-kasvatus/files/2015/11/Kokeileva_historian_opetus_Nro-6.pdf
Historian opetuksen mieli ja mielettömyys. Rautiainen, M. Hiljanen, M., Ranka, R. & Rantonen, M. 2012. Jyväskylä: Osuuskunta Jyväs-Ainola http://users.jyu.fi/~rpvalta/pdf/Historian_opetus.pdf
Seixas, P. & Morton. 2013. The big six. Historical thinking consepts.
Tutki ja tulkitse – Alakoulun historia I. http://tutkijatulkitse.fi
Yle areena 7.12. Keski-Suomen alueuutiset klo 17.06https://areena.yle.fi/1-50025294
Yle areena 7.12. Keski-Suomen alueuutiset klo 18.22. https://areena.yle.fi/1-50025322