Blogi
Ellan matkapäiväkirja
Maanantai 20.11.2017
Minun matkani alkoi jo maanantaina, toisin kuin muilla. Halusin tulevaa matkaa varten saada kunnon yöunet ja päätin lähteä Espooseen nukkumaan sukulaisteni luo. Innoissani tulevasta matkasta en melkein saanut unta, mutta onneksi olisi myöhäisempi herätys!
Tiistai 21.11.2017
Herätys soi hiukan ennen viittä, muiden ollessa jo matkalla Loimaalta Helsinkiin. Innokkaana lähdin lentokentälle muiden luo ja ryhmämme yhteinen matka saattoi alkaa! Geneven lentokentälle saavuttuamme, siskoni, joka opiskelee Genevessä tuli meitä vastaan ja vaihdoimme kuulumiset junamatkan aikana. Keskustaan päästyämme majoituimme viihtyisään hostelliimme ja lähdimme syömään lounasta. Maittavan italialaisen kolmen ruokalajin jälkeen suuntasimme Cernin ilmaiseen osioon The Globeniin.
Illalla lähdin siskoni kanssa kävelemään ympäri Geneven keskustaa. Kävimme pienessä kahvilassa ja kiersimme ympäri Geneven järveä.
Keskiviikko 22.11.2017
Lähdimme aamulla aikaisin Cerniin. Odotin näkeväni moderneja isoja taloja, mutta rakennukset olivatkin matalia valkoisia tavallisia toimistoja. Ensimmäiseksi saimme kuulla Cernin historiasta ja sen hiukkaskiihdyttimistä. Päivän mieleenpainuvin luento oli Markus Nordbergin yleinen esittely Cernistä, jonka aikana hän heitti useamman vitsin aiheesta ja aiheen vierestä. Luennon jälkeen pääsimme tutustumaan Cernin lounasravintolaan. Aluksi oli vaikea hahmottaa ihmispaljoudesta kaikkea ja ymmärtää miten toimitaan. Ruokaa kuitenkin saatiin ja se oli todella maukasta! Iltapäivällä kävimme CMS-koeasemalla, jota meille esitteli suomalainen Loimaan läheltä kotoisin oleva mies. On se maailma pieni.
Torstai 23.11.2017
Päivän ensimmäinen aihe kertoi CLIC-projektista, jossa yritetään rakentaa maailman suurin lineaarikiihdytin. Seuraavana aiheena kuulimme englanniksi antimateriasta ja pääsimme näkemään laitteistoa, jolla sitä tutkitaan. Luentojen jälkeen oli lounas ja tällä kertaa osasin kulkea oikeassa jonossa ja löysin paljon keskiviikkona minulta aivan ohi menneitä ruokapisteitä. Iltapäivällä kävimme toisessa ilmaisessa Microcosm nimisessä osiossa, jossa oli simulaattoreita ja videoita. Lopuksi pääsimme tekemään sumukammiot S’Cool LAB:issa. Käytimme kammioissa kuivajäätä, jonka käsittely oli jännittävää, sillä se ei ollut yhtään tavallisen jään oloista.
Perjantai 24.11.2017
Viimeinen leiripäivä oli käsillä ja sää oli viikon paras! Ensimmäinen luento kertoi Cloud kokeesta, jonka avulla tutkitaan ilmakehää. Luennoitsijalle tuli aina välillä pieni tenkkapoo, että miten ne asiat oikein ovat. Eivät kaikki tutkijat Cernissäkään siis tiedä kaikkea. Matkan viimeinen lounas koitti ja hyvää ruokaa jäi tietenkin ikävä. Otin siis niin paljon ruokaa kuin lautaselle vain mahtui. Iltapäivällä keskusteltiin Cernin harjoitusmahdollisuuksista ja annoimme palautetta leiristä. Kirjoitin vitsikkäästi oman palaute paperini loppuun, että olisin halunnut päästä kiertämään LHC:tä ympäri vespalla, sillä viikon alussa meille kerrottiin, että LHC:tä käydään tarkistamassa siihen tyyliin joskus.
Iltapäivällä menimme käymään UNCTAD:in pääkonttorilla ja meille kerrottiin paljon sen historiasta. Vierailun jälkeen lähdimme takaisin keskustaan ja syömään. Loppuilta kului hostellissa tehden lähtöselvitystä, josta muodostui lähestulkoon kuin peli. Yritimme kavereidemme kanssa päästä vierekkäisille paikoille, mutta niin yritti selkeästi joku muukin.
Lauantai 25.11.2017
Lähtöpäivä oli koittanut ja aamupalalla oli tietenkin kova ruuhka. Ehdimme syödä onneksi ja sitten matka kohti lentokenttää alkoi. Lentokentällä oli hiukan haikea fiilis, sillä kohta joutuisimme jättämään uudet kaverimme ja samanhenkisen porukan. Kokemus oli kuitenkin mahtava enkä vaihtaisi päivääkään!
Jaakon päivät
Keskiviikko 22.11
Keskiviikon aiheena oli yleiskuva CERN:stä ja hiukkasfysiikan tutkimus. Päivä aloitettiin tapaamisella CERN:n B-portilla. Tästä alkoi noin tunnin mittainen esittelyvideo CERN:n historiasta ja samalla näimme CERN:n ensimmäisen hiukkaskiihdyttimen. Videolla kerrottiin CERN:n historiasta sekä ensimmäisen hiukkaskiihdyttimen toimintaperiaatteesta. Tämän jälkeen Markus Nordberg piti meille yleisesittelyn CERN:stä. Nordberg kertoi meille kaikenlaista CERN:stä esim. mitä siellä tutkitaan ja miksi. Nordbergin luennon jälkeen pidettiin ruokatauko. Seuraavan luennon piti Jaana Heikkilän. Luennon aiheena oli hiukkaskiihdyttimet, hiukkasilmaisimet sekä hiukkasfysiikan tulevaisuuden haasteet. Tämän jälkeen lähdimme bussilla kohti CMS-koeasemaa. Koeasemalla sai päättää meneekö suomeksi vai englanniksi pidettävään esittelykierrokseen. Minä menin suomenkieliseen kierrokseen, jonka piti Matti Kortelainen. Kierroksella meille esiteltiin koeaseman paikkoja sekä kerrottiin CMS hiukkasilmaisimen toimintaperiaate eli miten se tunnistaa erilaiset hiukkaset. Loppu päivä oli vapaa-aikaa ja se menikin ruokapaikan etsimisessä, jonka jälkeen mentiin nukkumaan.
Torstai 23.11
Torstain aiheena oli CLIC, antimateria sekä teoreettinen näkökulma hiukkasfysiikkaan. Torstain ensimmäisen luennon piti Jukka Väinölä. Luennolla kerrottiin, että mitä tapahtuu LHC:n jälkeen sekä tutustuimme CLIC-projektiin. Luennon alkupuolisko koski LHC:n jälkeisiä tapahtumia, että mitä LHC:llä vielä tehdään ja kuinka monta uutta hiukkaskiihdytintä ollaan suunnittelemassa maailmassa. Luennon loppupuolisko koski CLIC-projektia. CLIC tulee sanoista The Compact Linear Collider. CLIC:stä tulisi ensimmäinen lineaarinen hiukkaskiihdytin maailmassa ja se on kehitystyössä tällä hetkellä. Luennolla kävimme myös katsomassa CLIC:n pienoismallia. Tämän jälkeen pidettiin ensimmäinen englanninkielinen luento mikä koski antimateriaa ja sen piti Chris Rasmussen. Luennolla kerrottiin antimaterian historiasta, teosta sekä sen tulevaisuudesta. Luennon jälkeen kävimme vierailemassa antimaterian koeasemalla ja samalle meille esiteltiin laitteistoa, millä voidaan tehdä antimateriaa sekä tutkia sitä. Tämän jälkeen pidettiin luento hiukkasfysiikasta sekä sen tulevaisuuden haasteista. Luennon jälkeen kävimme CERN:n tuliaiskaupassa sekä kävimme paikassa nimeltä Microcosmos. Microcosmoksessa kiertelimme omaan tahtiin ja kaikki asiat mitä sieltä löyty oli aikaisemmin jo käyty luennoilla. Päivän vikana aiheena oli sumukammion rakentaminen. Eli rakensimme laitteen, jolla pystytään havaitsemaan kosmista säteilyä. Loppu päivä menikin samanlaisesti kuin keskiviikkona.
Perjantai 24.11
Viimeisen päivän aiheena oli Cloud-koe sekä konetekniikka CERN:ssä. Päivä alkoi luennolla Cloud-kokeeseen tutustumisella, mikä tutkii ilmakehää. Kävimme myös katsomassa Cloud chamberia, missä Cloud-kokeita pidetään ja meille selitettiin sen toimintaperiaate sekä miten näitä tietoja käytetään hyväksi. Tämän jälkeen menimme tutustumaan konepajaan, jossa meille näytettiin kaikenlaisia erilaisia koneita ja kerrottiin mitä niillä tehdään. Päivä lopetettiin palautekeskusteluun sekä meille kerrottiin CERN:n harjoitusmahdollisuuksista.
Koivulan tarina
Keskiviikko - Mikä helvetti on CERN?
Leirikoulumme ensimmäisenä varsinaisena päivänä tapasimme suomalaisen yhteyshenkilömme CERN:n porteilla, Siitä matkaamme jatkui katsomaan CERN:N ensimmäistä kiihdytintä, jonka ohessa meille kerrottiin tutkimuslaitoksen historiasta ja saavutuksista. Kun historiikki oli kuunneltu, suuntasimme luennolle, jonka meille piti mies nimeltä Markus Nordberg. Hän esitteli meille CERN:iä yleisellä tasolla ja samalla kertoen pari lennokasta ja varsin mielikuvituksellista tarinaa fysiikan historiasta. Mieleenpainuvan luennon jälkeen kävimme syömässä tutkimuslaitoksen ravintolassa. Kun vatsat oli täytetty, oli aika suunnata uudelle luennolle. Tämänkin luennon piti suomalainen, tällä kertaa nuori nainen, nimeltään Jaana Heikkilä. Hän kertoi meille hiukkaskiihdyttimistä ja -ilmaisimista, sekä hiukkasfysiikan tulevaisuuden haasteista. Luennon jälkeen oli aika tutustua fysiikan konkreettisempaan osuuteen: pääsimme käymään Ranskan alueella sijaitsevalla CMS-koeasemalla. Siellä meille esiteltiin yleisesti kyseisen kokeen toimintaa ja pääsimme tutustumaan koeaseman mittaviin tiloihin. Koeasemalta siirryimme takaisin Geneven kaupunkiin etsimään sopivaa ravintolaa, jossa syödä, jonka jälkeen oli aika mennä nukkumaan.
Torstai - Teoriaa, antimateriaa ja kuinka ne CLIC-asivat
Leirikoulumme toisena päivänä pääsimme tutustumaan CLIC-projektiin. Kyseisen projektin ideana on valmistaa maailman suurin lineaarikiihdytin, jolla voitaisiin tutkia hiukkasysiikan saloja tarkemmin ja tarkemmin. Projektin olisi tarkoitus valmistua parinkymmenen vuoden sisällä, mutta nähtäväksi jää, onnistuvatko tiedemiehet ja insinöörit ylittämään tekniset haasteet, jotka projektia hidastavat. Insinööreilyn jälkeen suuntauduimme CERN:n Antimateriatehtaaseen, jossa meille esiteltiin antimateriaa ja sen tutkimista. Siinä sivussa meille esiteltiin laitteistot, joilla antimateriaa pystyttiin luomaan ja tutkimaan. Räjähdysherkkien hiukkasten jälkeen vuorossa oli teoreettisen fysiikan luento. Kyseisestä aiheesta on mainittava sen verran, että lukiolaiselta kyseinen aihe meni aika reilusti yli hilseen. Joitakin asioita toki ymmärsi, mutta se, mitä kyseisestä luennosta todella pystyi ymmärtämään, oli harmittavan vähäistä. Tämän jälkeen käväisimme vielä S'Cool Labissa rakentamassa sumukammion. Sen jälkeen päivä olikin ohi.
Perjantai-Tekniikkaa pilvessä
Perjantai oli leirikoulumme lyhin päivä. Jos muina päivinä olimme tutustuneet CERN:iin kello 8-17, ei tänään ohjelmaa olisi kuin 13 asti. Mutta perjantain ohjelma oli ehkä mielenkiintoisempi kuin muut päivät yhteensä. Ensimmäiseksi meille pidettiin luento Cloud-kokeesta, joka tutkii ilmakehän hiukkasfysiikkaa, mm. pilviä. Kyseinen luento auttoi ymmärtämään paljon ilmakehän toiminnasta ja innosti tulevaa meteorologia. Cloudin jälkeen oli aika tutustua CERN:n konepajaan, joka kevyesti sanottuna olisi jokaisen insinöörin unelma. Tämän jälkeen kävimme vielä palautekeskustelun ja sihen loppuikin meidän CERN:n leirikoulumme. Ehdimme kuitenkin käymään YK:n Geneven päämajassa perjantai-illalla, mutta se onkin täysin eri tarina.
Marian matkapäiväkirja
11.11.2017, 18:36
LOIMAA, FINLAND
Aloitan matkaan valmistautumisen tilaamalla uusia vaatteita netistä. Oikeastaan en edes tiedä, mitä etsin. Toisaalta minulla on kaappi täynnä ihan hyviä vaatteita, toisaalta minulla kaappi täynnä ”ihan hyviä” vaatteita. CERNissä eivät kelpaa ”ihan hyvät” vaatteet. CERNin fiksut ihmiset pukeutuvat valkoisiin pitkiin takkeihin ja näyttävät hyvältä, niin kuin menestyneet ihmiset aina. Päässäni pyörii jostain tuttu sitaatti ”älä pukeudu nykyistä työtäsi varten, vaan pukeudu sitä työtä varten, jonka haluat”. Nyt tilaan vaatteita, jotta ihmiset CERNissä ihastuisivat minuun ja jotta joku nero tutkija ottaisi minut oitis oppitytökseen.
17.11.2017, klo 15:53
LOIMAA, FINLAND
Kännykkääni singahti eetterin läpi viesti postilta, että tilaamani vaatteet ovat saapuneet!!!!!! Sotken läpi loskaisten katujen kohti K ”Cittari” Citymarketin iloisia valoja ja päässäni soi vuosien takaisista mainoksista tuttu sointu ”KOOOO SUPerMArkeT”. Mietin, kuinka sama sointu ei toimi nykyisellä Citymarketilla, ”KOOOOO CITyMARket” kuulostaa vain halvalta kopiolta.
21.11.2017, klo 05:00
HELSINKI, STILL FINLAND
JEE TÄSTÄ SE LÄHTEE Istun autossa matkalla Helsingin lentokentälle. Jaakon isä heittää meidät, istun takana keskellä, muut nukkuvat. Itsen en pysty, sillä kuten sanoin, istun takana ja keskellä. Ajamme jollain kehällä, suuntavaistoni on sekaisin tästä lumipyrystä ja tekisi mieli nukkua. En saanut unta yöllä, sillä odotin liikaa matkalle lähtemistä.
klo 21:37
GENEVA, SWITZERLAND (WOOHOO)
Makaamme kaikki väsyneinä kerrossängyissämme ja suomalaiseen käyttäytymismalliin sopien selaamme kukin kännykkäämme. Hostelli on yllättävän mukava ja oikein siisti. Huonekavereinamme ovat Elisenvaaran lukion tytöt, joiden kanssa tulemme hyvin toimeen. Muukin porukka tuntuu mahtavalta. Päivällä kävimme Loimaa-porukan kanssa syömässä italialaisessa ravintolassa ja pääsin hämmentämään ravintolan työntekijöitä selkeästi sekavalla ranskalla. Palvelu pelasi silti hyvin.
22.11.2017, klo 11:02
GENEVA, SWITZERLAND
Ensimmäinen leirikoulupäivä alkoi hassun kiinalaisen miehen esityksestä CERNin historiasta. Sitten näimme visuaalisen esityksen ensimmäisestä hiukkaskiihdyttimestä. Esitys oli todella hieno. Käyttivät hienoja värejä. Nyt joku hauska suomalainen mies pitää meille yleisluontoista esitystä CERNistä ja ilmeisesti fysiikan historiasta. Outoa, että tutkimukset ja hienot laitteet CERNissä perustuvat ihan tavallisiin fysiikan juttuihin.
klo 12.15
Istun lounasravintolan pitkällä pöydällä muiden opiskelijoiden kanssa. CERNin lounasravintola on aivan mahtava. Ruokavaihtoehtoja tuntuu olevan miljoona ja ne kaikki kuulostavat ja näyttävät hyvältä. Kaiken kruunaa mahtava jälkiruokabaari keskellä nälkäistä sähläystä. Ihan jo pelkän ruoan takia haluaisin jäädä tänne töihin.
klo 17:47
Olen tehnyt suuren virhearvion. Työntekijät täällä eivät kulje valkoisissa pitkissä takeissa. He näyttävät kaikki ihan tavallisilta. Edes tutkimuslaitos itsessään ei huuda ohikulkijoille ”Hei, täällä tehdään maailmanluokan tutkimusta fysiikasta”. Se näyttää ihan tavalliselta toimistorakennukselta.
Kävimme CMS-projektin koeasemalla tutustumiskäynnillä. Pääsimme niin lähelle hiukkaskiihdytintä, että minun ja Jaakon piti pysyä magneettikentän takia kauempana, sillä meidät molemmat on varusteltu hammasraudoilla. Koeasemaa meille esitteli jälleen suomalainen mies, joka on kotoisin läheltä Loimaata. Miten joku suomalainen pikkukylän mies on töissä näin hienossa paikassa?
23.11.2017, klo 12:43
GENEVA, SWITZERLAND
Olen taas lounasravintolassa ja lounas oli tänään yhtä mahtava, kuin eilen. Hienoa, että tässä muuttuvassa maailmassa edes jokin hyvä pysyy ennallaan. Aamulla kävimme CERNin vierailukeskuksessa ja sen jälkeen kuulimme antimateriaohjelmasta. Petyin hieman, sillä antimateria-ohjelman esittelyssä ei ilmennyt paljonkaan mitään uutta, olen näköjään tehnyt liikaa taustatyötä.
klo 17:39
Lounaan jälkeen kuulimme esityksen pimeästä aineesta CERNin norjalaiselta teoreetikolta. Olin jälleen perehtynyt asioihin liikaa, sillä esitys oli lähinnä vanhojen asioiden toistamista minulle. Iltapäivää piristi oman sumukammion rakentaminen. Hurjaa, että kosmisen säteilyn hiukkaset vain sinkoilevat lävitsemme ilman, että huomaamme mitään.
klo 18:00
Istumme ratikassa matkalla takaisin hostelliin. Joku mies alkaa soittamaan kitaralla Despacitoa. Nyt toinen mies liittyy soittoon haitarilla. Miksei Loimaalla kukaan riemastuta ratikkamatkoja livemusiikilla?
24.11.2017, klo 10:30
GENEVA, SWITZERLAND
Viimeinen päivä CERNissä. On vähän haikea fiilis ainakin sen takia, että en pääse enää tänne ihanaan lounasravintolaan. Aamulla kuulimme ja näimme vähän Cloud-kokeesta, jossa tutkitaan ilman aerosolihiukkasten vaikutusta ilmastoon. Tämä on sellainen projekti, jossa näkisin itsenikin töissä. Esitelmän pitäjä oli sympaattinen nuori nainen, joka hetken pohdiskelun jälkeen vastasi yhteen kysymykseen ”ähhh mun pitäis tietää tää”. Aika lohduttavaa, että fyysikoidenkaan ei tarvitse kaikkea tietää. Pääsimme käymään myös Cloud-projektin koeasemalla, jossa meille näytettiin tutkimuksissa käytettävää tekniikkaa. Huomasin, että monissa paikoissa koneiden jäähdyttämiseen käytettiin ihan tavallisia tuulettimia. Lisäksi meille kerrottiin lisää projektista ja samalla fyysikon työstä. Fyysikon työ vaikuttaa aika kiinnostavalta ja eikä niin mahdottomalta, kuin aluksi ajattelin.
klo 14:22
No siinä se nyt oli, meidän leirikoulu. Lounaan jälkeen kuulimme vielä harjoittelumahdollisuuksista CERNissä ja aloin aidosti kiinnostua työstä täällä. Tällä ratikkamatkalla ei kuultu livemusiikkia. Vähän harmi, sillä se olisi ollut hieno lopetus leirikoululle. Live-musiikin puuttumine lisää haikeuden tunnetta entisestään.
25.11.2017 klo 13:03
EUROPE?
UGH aamu lähti käyntiin ehkä ahdistavammalla aamiaisella ikinä. Hostellin aamupalapaikka oli täynnä hostellin asukkaita, sillä ilmeisesti joku iso porukka on lähdössä tänään kotiin ja heillä oli myös kiire lentokentälle. Porukan yksi opettaja koki tarpeelliseksi ohittaa meidät aamupalajonossa oppilaansa kanssa, vastalauseeksi tuijotin opettajan takaraivoa silmät siristellen niin kovin, etten edes nähnyt mitään. Suomen kansalaisena kunnioitan nöyrää jonottamista ja loukkaannun mitä syvimmin, kun joku ei osoita samanlaista kunnioitusta.
MAOLin syyspäivät
La 7.10.2017
Lauantaina lähdimme taas porukalla liikkeelle ja tällä kertaa määränpäänä oli MAOLin syyskoulutuspäivät Turun yliopistolla. Pidimme siellä narikkaa, minkä tarkoituksena oli kerätä rahaa matkakassaamme. Päivä lähti käyntiin ripustamalla mainosbannereita ja numerolappuja. Ne oli tehty edellisenä iltana, mistä johtuen joihinkin väleihin oli luikerrellut kirjoitusvirheitä, jotka naurattivat muutamaa opettajaa. Narikan pitäminen onnistui hyvin ja matkakassaa kertyi mukavasti. Lisäksi saimme muutamia hyviä vinkkejä matkaamme varten opettajilta, jotka olivat jo käyneet CERN:ssä. Moni oli kiinnostunut matkastamme, vaikkeivat olleetkaan itse käyneet siellä. Se oli mukava yllätys, että niin moni jäi juttelemaan ja kyselemään matkastamme. Yritimme myös esitellä ja mainostaa blogiamme mahdollisimman monelle opettajalle (hei kaikki MAOLin syyspäivillä olleet opettajat!).
Teu matkaamme CERNiin!
Päivän päätteeksi lähdimme etsimään ruokapaikkaa Turun keskustasta, mikä ei ollutkaan helppo tehtävä näin lauantai-iltana ilman pöytävarausta. Päädyimme El Namiin, söimme hyvät tortillat ja suuntasimme takaisin kotiin. Taas oli hyvä päivä takana!
Askel lähempänä CERN:iä - päivä Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella
To 5.10.2017
Herätyskello soi aamulla neljältä. Äkkiä vaatteet päälle ja aamupalalle. Sitten noin viiden aikaan suunnaksi Toijalan rautatieasema. Toijalasta rento puolentoista tunnin junamatka Pasilaan. Yksi meistä nukkui - tai ainakin yritti- , jotkut ryntäsivät heti ravintolavaunuun ja me muut juttelimme ja suunnittelimme tulevaa lauantaita, jolloin pitäisimme narikkaa MAOLin syyspäivillä. Kun aamu alkoi valjeta ja ihmiset herätä virkeään torstaiaamuun, saavuimme Pasilaan ja aloitimme kävelyretken Helsingin yliopiston fysiikan laitokselle. Päätimme valita maisemareitin Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan läpi. Hyvä valinta olikin, sillä polulle poikkesi ehkä söpöin joukko siivekkäitä vesieläimiä!
Paikalla ollut veden äärellä elävä eläin, jota jotkut biologiaa opiskelevat väittivät sorsaksi.
Pienen pällistelyn jälkeen jatkoimme matkaamme hieman haikeina siitä, että nämä söpötykset eivät päässeet mukaamme. Saapuessamme fysiikan laitokselle mielialat kuitenkin nousivat jälleen. Olimme saapuneet etuajassa, mikä tarkoitti sitä, että pääsimme tutustumaan omin päin fysiikan laitoksen kirjastoon. Kirjatarjonta oli mitä kiinnostavin, ainakin näin fysiikasta kiinnostuneen lukiolaisen näkökulmasta. Niin paljon uutta tietoa ja vastauksia kysymyksiin, joita ei ole vielä keksinyt edes kysyä! Lisäksi kirjasto oli varusteltu erittäin ergonomisilla pallotuoleilla, joissa vietimme lopun ylimääräisen ajan. Viola kärkkyi aulan kahvilan luona ja odotti kahvinhimoisena sen aukeamista. Kahvi sai kuitenkin odottaa, sillä kello löi jo yhdeksännen kerran, ja muut CERN:iin lähtevät opiskelijat odottelivat aulassa meitä innosta piukeana ja valmiina ensimmäiselle luennolle.
Ensimmäsien luennon piti teoreettisen fysiikan professori Kari Rummukainen. Hän kertoi hieman hiukkasfysiikan historiasta ja sen saavutuksista sekä hiukkasfysiikan merkityksestä nykypäivänä. Meille valkeni myös se, miksi hiukkasfysiikkaa edes tutkitaan. Saimme kuulla gravitaatiolinsseistä ja erilaisista teorioista siitä, miten maailmankaikkeus syntyi. Yleisöstä esitettiin mielenkiintoisia kysmyksiä ja professorilta kuultiin vielä mielenkiintoisempia vastauksia. Hän mainitsi myös LISA-projektista, jossa hän on myös itse mukana. Sitten pidimme pienen tauon ja Viola oli tyytyväinen kahvinsa saatuaan.
Toisella luennolla aihepiiri siirtyi CERN:iin ja siellä tehtävään tutkimustyöhön. Luennon piti Juska Pekkanen, joka työskentelee CERN:ssä. Hän kertoi meille CERN:in tutkimuslaitteistojen rakenteista ja toiminnasta. Mukaan mahtui myös hiukkasfysiikan teoriaa mm. kvarkeista ja niiden funktiosta hiukkasissa. Luento oli oikein mukava johdanto CERN:iä varten. Sen jälkeen siirryimme syömään läheiseen lounaspaikkaan, jossa me opiskelijat saimme tutustua toinen toisiimme. Muiden CERN:iin lähtevien avoimuus oli ihana yllätys! Aamulla kaikki olivat olleet hieman väsyneitä, mutta hyvä lounas vatsassa ilmeisesti piristi muitakin opiskelijoita. Lounaan jälkeen siirryimme laitoksen yläkerroksiin, jossa eräs tutkija esitteli meille hiukkastunnistimen toimintaperiaatteita. Teoria meni ehkä hieman hilseen yli, mutta pääpointit jäivät mieleen. Lisäksi opimme valmistamaan oman hiukkastunnistimen kaljatölkistä.
Kierrätystä parhaimmillaan
Viimeiseksi pääsimme tutustumiskierrokselle kiihdytinlaboratorioon, jossa meille esiteltiin hiukkaskiihdytintä. Kierroksella käytiin pala palalta hiukkaskiihdyttimen toimintaa ylhäältä alkaen, mikä tarkoitti siis erittäin pienissä rappusissa ravaamista. Onneksi aihe oli kiinnostava ja tällaisen urheilusuorituksen arvoinen. Kierroksen aikana opiskelijoiden välillä syntyi keskustelua ja oli kiva tutustua paremmin muihin opiskelijoihin. Tässä hieman kuvia kierrokselta.
Tästä hiukkaset menevät kiihdyttimeen
Kiihdytin keltaisessa komeudessaan
Maria pääsi ratkaisemaan yhtälöä.
Demonstraatio hiukkasten energiatasoista
Materiaalien karakterisointia ja kaavio hiukkaskiihdyttimestä
Laitoksen kapeat rappuset
Kierroksen jälkeen jäimme verkostoitumaan laitoksen kahvilaan. Sitten lähdimme takaisin Pasilan asemalle ja iloksemme törmäsimme taas samoihin söpöyksiin kuin tulomatkalla ja tällä kertaa muutama olisi halunnut tarttua mukaamme!
Kalle ja uudet ystävät
Päivä oli kerrassaan antoisa ja odotukset ylittävä. Jäimme hyvillä mielin odottamaan toisten opiskelijoiden jälleentapaamista CERN:ssä marraskuussa!