Matti Ijäs

Kaste on kirkon jäsenyyden perusta. Vaikka kaste on Suomessa paikasta riippumatta yleensä perhejuhla, suntion on hyvä tuntea, mikä on kasteen merkitys kristityn elämässä. Kasteessa Jumala lahjoittaa kastettavalle kaiken, mitä uskoon ja pelastukseen tarvitaan. Kaste on liitto Jumalan ja ihmisen välillä. Samalla kaste antaa Lutherin Ison Katekismuksen mukaan jokaiselle kristitylle koko elämän ajaksi oppimista ja harjoittamista. Kaste kantaa läpi koko elämän ja kasteen liitto on varma myös silloin, kun kastetun oma usko ja toivo ovat kadoksissa. Kasteessa lapsi tai varttuneempi kastettava liittyy paikallisen seurakunnan ja maailmanlaajan Kristuksen kirkon jäseneksi.

Kastejuhlan liturginen väri on valkoinen, joka on ilon ja kiitollisuuden sekä puhtauden väri. Liturginen väri voi olla myös kirkkovuoden mukainen. Valkoinen kastepuku kuvaa sitä, että kastettava ”pukee päälleen Kristuksen” ja ristinmerkillä merkitseminen sitä, että Kristus on ottanut hänet omakseen. Useimmissa kirkoissa on kiinteä kastemalja. Joissakin seurakunnissa suntio huolehtii myös kastekynttilöistä, kastetodistuksista ja kummikirjoista.

Lapsista suurin osa kastetaan Suomessa kotona, mutta kasteet kirkossa ja seurakuntataloilla ovat myös yleisiä. Nuorten ja aikuisten kasteet ovat yleistyneet ja tapahtuvat yleensä seurakunnan tiloissa. Aikuinen, jota ei ole lapsena kastettu ja joka haluaa liittyä kirkon jäseneksi, kastetaan. Kastekaava on virsikirjan liiteosassa ja kirkollisten toimitusten kirjassa.

Erityisesti seurakuntataloilla kastettavan vanhemmat käyvät etukäteen tutustumassa kastepaikkaan. Suntion tehtäviin kuuluu tällöin tilojen esittely ja mahdollisiin kysymyksiin vastaaminen. Varsinaisen toimituskeskustelun hoitaa pappi. Joillekin lapsen vanhemmille kirkon tilat voivat olla outoja ja tuntua vierailta. Suntion onkin hyvä tietää pääpiirteissään kasteen kaava ja keskustella perheen toiveista. Joistakin seurakunnista saa tarvittaessa lainaksi kastepuvun. Perheelle voi olla myös tärkeää saada rauhallinen tila lapsen pukemiseen ja muuhun valmistautumiseen ennen kastetta.

Kaikki kirkkoon kuuluvatkaan vanhemmat eivät järjestä lapsen kastetta vauvaiässä. Joissakin seurakunnissa on järjestetty tiettyinä päivinä kastejuhlia, jolloin lapsi voidaan tuoda kasteelle ilman etukäteisvalmisteluja. Kastettavalla tulee olla kaksi kirkkoon kuuluvaa ja konfirmoitua kummia. Jos perheellä ei ole kummiksi sopivia henkilöitä perhe- ja tuttavapiirissä, seurakunnat voivat järjestää kastejuhlan yhteydessä seurakuntakummin. Jos tämäntyyppiset kastejuhlat yleistyvät Suomessa, suntioiden rooli kastetilaisuuksissa tulee aiempaa tärkeämmäksi. Vanhempien avioliittoon vihkimisen ja lapsen kasteen yhdistäminen samaan tilaisuuteen on niin ikään yleistynyt.