Nykyaikainen lähestymistapa luonnontieteisiin ja erityisesti kemian opetukseen sisältää näkemyksen mallinnuksesta. Kun tarkastelemme kemianopetuksen kokonaiskuvaa (kuva) ja erilaisia ​​työkaluja, ne on jaettava tämä kolmeen osaan selittääksesi mallinnuksen roolia.

ENSIMMÄISESTI meidän on mietittävä pedagogiikkaa ja työkaluja, jotka tukevat oppimista ja opettamista. Tässä nousevat vahvasti esiin mallintaminenm simulointi ja visualisointi. Ne liittyvät toisiinsa monissa kohdin, joskin työvälineinä toimivat eri ohjelmat, palvelut ja toimintamallit. Käsitteiden hallinta ja niiden keskinäisten riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen vahvistavat kokonaisuuden hallintaa. Kokeellisuus ja ns. tutkiva oppiminen (myös eräs pedagoginen suuntaus) ovat oleellinen osa kemian opetusta ja oppimista.

TOISEKSI tarvitaan työkaluja kognitiivisiin prosesseihin (käsitteiden ja ilmiöiden muistamiseen, luokittelemiseen ja luokittelemiseen) ja opiskeluun (virtuaaliset oppimisympäristöt). Eri vaiheiden (Iniin kokeellisuudessa kuin mallintamisessa) dokumentointi on tärkeää, se kuvaa niin oppimisen prosessia kuin lopputulosta. 

KOLMANNEKSI, jotta jo mainitut prosessit olisivat näkyviä ja kestävämpiä, käytämme metakognitiivisia työkaluja. Reflektointi ja arviointi ovat tärkeitä osia oppimisen kokonaisuudessa.