POMM1083
Alkureflektio
Arvioinnissa liittyen kykyyn tulkita erilaisia tekstejä havaitsen osaamisessani saman, kuin mitä opettaja on kommentoinut. Pystyn tulkitsemaan ja erittelemään paremmin uutista kuin novellia, minkä huomasin jo alkukartoitusta tehdessäni. Myös aiemmin olen kiinnittänyt huomiota siihen, että luonteeni, osaamiseni ja kiinnostuksenkohteeni liittyvät enemmän tieteelliseen ja selkeään asiatekstiin ja lukio-aikana muistan novellien ja erilaisten fiktiotekstien tulkitsemisen ja ymmärtämisen olleen hankalaa. Osaaminen tekstilajien tuottamisessa ja tuottamisessa erilaisiin käyttötarkoituksiin vaihtelee. Huomaan kehittyneeni esimerkiksi sähköpostiviestien ja yhteydenottojen kirjoittamisessa pikkuhiljaa. Kirjoitan ohjeistuksen usein lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta tiivistäminen voi olla sekä hyöty että haitta tilanteesta riippuen. Tietotekstien kirjoittamisessa koen olevani parhaimmillani ja omaan pohtimiseen keskittyvä essee aiheuttaa usein päänvaivaa. Koen, että koulussa olisi tärkeää opettaa monimediaisuuden kautta myös käytännön taitoja tarkemmin erilaisiin teksteihin liittyen. Esimerkiksi kuinka käyttäydytään ja mitä voi kirjoittaa internetin keskustelupalstalla, Instagramin kommenteissa, sähköpostiviesteihin erilaisiin paikkoihin, hakemuksiin sekä kirjeisiin. Kielellisen identiteetin rakentamisen tukemiseen koen tarvitsevani konkreettisia apuvälineitä. Vaikka ymmärrän kielitietoisuuden teoriassa, käytäntöön tarvitsisin ideoita. Esimerkiksi kuinka käyttää kieltä apuvälineenä eri oppiaineissa? Kuinka käyttää kieltä niin, että tukee erilaisia oppijoita?
Pedagoginen osaaminen tuntuu edelleen heikolta jokaisella aihealueella. Vaikka jonkun verran omaa osaamista pystyy tekemistään sijaisuuksista, ohjauksista ja opetusharjoittelusta pohtimaan, on teorian tuominen käytäntöön vaikean tuntuista. Myös se, että itse tuntee olevansa heikompi esimerkiksi tekstien tuottamisessa ja kielitietoisuuteen liittyvissä asioissa saa epäilemään, miten pystyy arvioida muiden toimintaa ja tuottamista. Pedagogiikkaan liittyy myös paljon uusia termejä, joiden määrittely auttaa eteenpäin erilaisten taitojen oppimisessa. Kuitenkin termien vakiintuminen omaan kielenkäyttöön sekä niiden sisäistäminen vaatii jonkun verran aikaa.
Monilukutaitoon liittyen olen ajatellut, kuinka helposti äidinkieltä voi yhdistää muihin oppiaineisiin; ottamalla tekstejä tai sanoja muista oppiaineista, opettelemalla niiden avulla sanajärjestystä tai määrittelyä sekä vaikka liikunnassa yhdistelemällä kirjaimia toisiinsa muodostaen sanoja. Jotta äidinkieli ei jäisi irtonaiseksi muista oppiaineista ja suomen kielestä ja sen käyttämisestä, tulisi tuoda selkeästi esille, kuinka äidinkieli liittyy myös muihin oppiaineisiin. Oppijalähtöisyydessä koen olevani kehitysvaiheessa. Kuinka otan oppilaita mukaan suunnitteluun, huomioin erilaiset tavat oppia ja jäsentää maailmaa, päästän irti omista oletuksistani ja tavoistani toimia opettajana.
Omat oppimistavoitteeni:
1. Monipuolisuus. Kuinka luon oppimiskokonaisuuksia, joissa on tarpeeksi, mutta ei liikaa, sisältöä. Jokaiselle erilaiselle oppijalle jotakin, paljon erilaisia tekniikoita käytössä.
2. Improvisointi ja heittäytyminen. Kuinka rohkaisen itseäni kokeilemaan erilaisia ryhmäytymisleikkejä, draamaa, vuorovaikutusta ym. Ja kuinka sen kautta motivoin oppilaitani.
Moduulitehtävät ja perustelut:
- 1.1 kielitaidon kehittyminen
- 2.5 sensitiiviset aiheet
- 4.11 draamatyöskentely
- 4.12 keskustelutaidot
Kielitaidon kehittyminen on tärkeä osa oppimista ja kaikkea siihen liittyvää, koen sen kehittämisen olevan tärkeää, jotta saan heti opetuksessani perusasiat kuntoon. Kielitaidon kehittyminen liittyy myös kielelliseen identiteettiin. Sensitiiviset aiheet liittyvät paljon tunteisiin ja tunnetaitoihin, ja koen että näissä asioissa itselläni on kehitettävää. Draamatyöskentely liittyy suoraan oppimistavoiteeseeni. Draamaan liittyen koen tietopankkini olevan pieni ja muutenkin esiintyminen tuntuu itselleni epäluontevalta. Haluaisin kuitenkin kehittyä ja löytää itselleni sopivia keinoja ylläpitää draamaa opetuksessa. Keskustelutaitoihin liittyy improvisointi, heittäytyminen, uskallus ja rohkeus; kuinka ylläpitää keskustelua, antaa tarpeeksi laajoja ja motivoivia kysymyksiä/ajatuksia oppilaille. Ja kuinka ylläpitää turvallista ja avointa ilmapiiriä keskustelulle.
Pedagoginen osaaminen tuntuu edelleen heikolta jokaisella aihealueella. Vaikka jonkun verran omaa osaamista pystyy tekemistään sijaisuuksista, ohjauksista ja opetusharjoittelusta pohtimaan, on teorian tuominen käytäntöön vaikean tuntuista. Myös se, että itse tuntee olevansa heikompi esimerkiksi tekstien tuottamisessa ja kielitietoisuuteen liittyvissä asioissa saa epäilemään, miten pystyy arvioida muiden toimintaa ja tuottamista. Pedagogiikkaan liittyy myös paljon uusia termejä, joiden määrittely auttaa eteenpäin erilaisten taitojen oppimisessa. Kuitenkin termien vakiintuminen omaan kielenkäyttöön sekä niiden sisäistäminen vaatii jonkun verran aikaa.
Monilukutaitoon liittyen olen ajatellut, kuinka helposti äidinkieltä voi yhdistää muihin oppiaineisiin; ottamalla tekstejä tai sanoja muista oppiaineista, opettelemalla niiden avulla sanajärjestystä tai määrittelyä sekä vaikka liikunnassa yhdistelemällä kirjaimia toisiinsa muodostaen sanoja. Jotta äidinkieli ei jäisi irtonaiseksi muista oppiaineista ja suomen kielestä ja sen käyttämisestä, tulisi tuoda selkeästi esille, kuinka äidinkieli liittyy myös muihin oppiaineisiin. Oppijalähtöisyydessä koen olevani kehitysvaiheessa. Kuinka otan oppilaita mukaan suunnitteluun, huomioin erilaiset tavat oppia ja jäsentää maailmaa, päästän irti omista oletuksistani ja tavoistani toimia opettajana.
Omat oppimistavoitteeni:
1. Monipuolisuus. Kuinka luon oppimiskokonaisuuksia, joissa on tarpeeksi, mutta ei liikaa, sisältöä. Jokaiselle erilaiselle oppijalle jotakin, paljon erilaisia tekniikoita käytössä.
2. Improvisointi ja heittäytyminen. Kuinka rohkaisen itseäni kokeilemaan erilaisia ryhmäytymisleikkejä, draamaa, vuorovaikutusta ym. Ja kuinka sen kautta motivoin oppilaitani.
Moduulitehtävät ja perustelut:
- 1.1 kielitaidon kehittyminen
- 2.5 sensitiiviset aiheet
- 4.11 draamatyöskentely
- 4.12 keskustelutaidot
Kielitaidon kehittyminen on tärkeä osa oppimista ja kaikkea siihen liittyvää, koen sen kehittämisen olevan tärkeää, jotta saan heti opetuksessani perusasiat kuntoon. Kielitaidon kehittyminen liittyy myös kielelliseen identiteettiin. Sensitiiviset aiheet liittyvät paljon tunteisiin ja tunnetaitoihin, ja koen että näissä asioissa itselläni on kehitettävää. Draamatyöskentely liittyy suoraan oppimistavoiteeseeni. Draamaan liittyen koen tietopankkini olevan pieni ja muutenkin esiintyminen tuntuu itselleni epäluontevalta. Haluaisin kuitenkin kehittyä ja löytää itselleni sopivia keinoja ylläpitää draamaa opetuksessa. Keskustelutaitoihin liittyy improvisointi, heittäytyminen, uskallus ja rohkeus; kuinka ylläpitää keskustelua, antaa tarpeeksi laajoja ja motivoivia kysymyksiä/ajatuksia oppilaille. Ja kuinka ylläpitää turvallista ja avointa ilmapiiriä keskustelulle.
0 kommenttia
Sivustotehtävä 3.2.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma on monipuolinen, eri tasoja ja aiheitä käsittelevä kokonaisuus. Opetussuunnitelma sisältää tavoitteita kokonaisosaamiselle kaikille eri kielen alueille. Opetussuunnitelma korostaa taitojen oppimista, sisällöistä innostumista, valmiuksia eri taitoihin sekä kriittistä lukutaitoa. Opetussuunnitelma sisältää myös erilaisia taiteellisempia aiheita, kuten draamaa, teatteria, mediaa ja kulttuuria. Äidinkieli ja kirjallisuus on pohjana muulle oppimiselle ja muille oppiaineille. Opetussuunnitelmassa keskitytään myös arjen taitoihin eli vuorovaikutukseen, itsensä ilmaisuun ja vastaanottamiseen. Opettaja saa opetussuunnitelman avulla raamit opettamiselleen, mutta käytännön toteutus on melko vapaata.
Aiemmin olen ajatellut äidinkielen ja kirjallisuuden liittyvän vain kieliopin oppimiseen, tarinoiden kirjoittamiseen ja kirjaesitelmien tekemiseen. En tiennyt, että opetussuunnitelmassa korostetaan lukemista ja lukuharrastukseen innostamista niin paljon. Äidinkielen ja kirjallisuuden tietynlainen moniulotteisuus yllätti, oletin, että tavoitteet ja sisällöt olisivat yksinkertaisempia ja yksiselitteisempiä. En ole ennen ajatellut tai tiedostanut, että viittomakieli on ja mainitaan erikseen kielenä opetusssuunnitelmassa. Opettajalla on myös paljon vastuuta opettaessaan äidinkieltä, sillä hänen on pystyttävä ottamaan kaikki tai ainakin mahdollisimman suuri osa eri osioista ja aihealueista mukaan opetukseensa.
Loppureflektio
Pedagogisessa osaamisessa koen kehittyneeni erityisesti oppijalähtöisyyteen liittyvissä aihealueissa. Moduuleissakin käsittelimme, kuinka tärkeää on tehdä yksilöllinen suunnnitelma ja tavoitteet oppilaalle yhdessä oppilaan kanssa ja huomioida jokaisen erityistarpeet. Oppitunneilla on oltava oppimiseen innostavia aktiviteettejä, joka tarkoittaa sekä erilaisia leikkejä ja toimintaa että myös inspiroivia oppikirjatehtäviä. Oppilaita on myös kannustettava pari- ja ryhmätyöskentelyyn, jossa opitaan uutta tietoa ja taitoja, opitaan hyväksymään muiden näkökulmia ja ajatuksia sekä opetellaan vuorovaikutustaitoja. Moduulitehtävät keskustelutaidoista luokassa ja draamakasvatuksesta ovat tukeneet monilukutaito-näkökulmaa ja oppilaiden mukaanottamista opetukseen. Erityisesti draamallisuuden ottaminen mukaan opetukseen tuo vaihtelua oppituntien sisältöihin ja erilaisista keskusteluista voi saada myös mielekästä monipuolisuutta erilaisille oppijoille sopivalla tavalla. Draamakasvatuksesta opin sen, että draamallisuuden ei tarvitse aina olla isoa ja ihmeellistä, voin rauhassa omaan tahtiin aloittaa pienillä lisäyksillä sinne tänne ja opetella niiden avulla heittäytymistä ja improvisointia oppilaiden kanssa. Keskustelujen aloittamisen voin myös aloittaa varovasti esimerkiksi pari- ja ryhmäkeskustelujen avulla, joista saan viitteitä siihen, kuinka koko luokan keskustelussa minun tulee opettajana toimia ja ohjata keskustelua. Keskustellessa oppilaiden kanssa näytän mallia toimivasta vuorovaikutuksesta ja sen eri tasoista.
Kehitettävää on vielä ymmärryksessä lähestymistavoista suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. Moduulitehtävät ovat tukeneet kielitaitoon liittyvissä asioissa ja sen peruskäsitteiden ja tietojen hallinnassa. Olen saanut rohkaisua ja itseluottamusta eikä oppilaiden tekstien arviointi pelota. Ymmärrän, että voin keskittyä aina yhteen tai kahteen asiaan kerrallaan yhden oppilaan kohdalla ja pikkuhiljaa yhdessä oppilaan kanssa kehittää hänen taitojaan. Tällöin en aseta itsellenikään liikaa paineita arviointiin liittyen. Tekstien kirjoittamisprosessin alussa on myös tärkeää käydä oppilaiden kanssa yhdessä läpi tekstin rakenne, tavoitteet kirjoittamiselle ja mitä tekstiltä odotetaan.
Omassa opetuksessani haluan keskittyä kannustamaan oppilaita löytämään ja tulkistemaan kaunokirjallisuutta omalla tavallaan. Tärkeintä ei ole, että jokainen löytää tiettyjä tulkintoja samasta tekstistä, vaan innostaa ja inspiroida. Olen oppinut, että oppilaita tulee kannustaa lukemaan kirjoja, myös opetussuunnitelman mukaan, mutta on myös huomioitava sensitiviiset aiheet kirjoissa ja niiden käsittely jälkikäteen jollakin tavalla. Oppilaat saattavat valita kirjoja itse tai joskus opettajanakin voin suositella jotakin tiettyä aihetta käsittelevää kirjaa oppilaalle, jonka tilanne esimerkiksi kotona on vaikea.
Tenttitehtävät
Moduuli 1, tehtävä 2
Tehtävässä keskitytään puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin sekä kielen tilanteisuuteen. Tarvitsen vielä harjoitusta näissä, jotta pystyn tulevaisuudessa selittämään oppilaille eroja murteissa, puhekielessä ja kirjakielessä sekä perustelemaan kielen tilanteisuutta.
Moduuli 2 ja 3, tehtävä 1
Tehtävässä tutkitaan taidelähtöisiä menetelmiä lukemaan ja kirjoihin innostamisessa. Olen kiinnostunut kuvataiteesta ja käsitöistä sekä niiden yhdistämisestä muihin oppiaineisiin. Haluan pohtia, taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksia ja mitä on käytännössä huomioitava opetuksessa, jos taidelähtöisiä menetelmiä käytetään.
Moduuli 4, tehtävä 4
Tehtävässä käsitellään tekstin tulkitsemista, jossa koen tarvitsevani vielä harjoitusta. Tehtävässä käsitellään myös eri näkökulmia ja tekstien tulkitsemista oppilaiden kanssa, missä minun täytyy vielä kehittyä.
Kehitettävää on vielä ymmärryksessä lähestymistavoista suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. Moduulitehtävät ovat tukeneet kielitaitoon liittyvissä asioissa ja sen peruskäsitteiden ja tietojen hallinnassa. Olen saanut rohkaisua ja itseluottamusta eikä oppilaiden tekstien arviointi pelota. Ymmärrän, että voin keskittyä aina yhteen tai kahteen asiaan kerrallaan yhden oppilaan kohdalla ja pikkuhiljaa yhdessä oppilaan kanssa kehittää hänen taitojaan. Tällöin en aseta itsellenikään liikaa paineita arviointiin liittyen. Tekstien kirjoittamisprosessin alussa on myös tärkeää käydä oppilaiden kanssa yhdessä läpi tekstin rakenne, tavoitteet kirjoittamiselle ja mitä tekstiltä odotetaan.
Omassa opetuksessani haluan keskittyä kannustamaan oppilaita löytämään ja tulkistemaan kaunokirjallisuutta omalla tavallaan. Tärkeintä ei ole, että jokainen löytää tiettyjä tulkintoja samasta tekstistä, vaan innostaa ja inspiroida. Olen oppinut, että oppilaita tulee kannustaa lukemaan kirjoja, myös opetussuunnitelman mukaan, mutta on myös huomioitava sensitiviiset aiheet kirjoissa ja niiden käsittely jälkikäteen jollakin tavalla. Oppilaat saattavat valita kirjoja itse tai joskus opettajanakin voin suositella jotakin tiettyä aihetta käsittelevää kirjaa oppilaalle, jonka tilanne esimerkiksi kotona on vaikea.
Tenttitehtävät
Moduuli 1, tehtävä 2
Tehtävässä keskitytään puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin sekä kielen tilanteisuuteen. Tarvitsen vielä harjoitusta näissä, jotta pystyn tulevaisuudessa selittämään oppilaille eroja murteissa, puhekielessä ja kirjakielessä sekä perustelemaan kielen tilanteisuutta.
Moduuli 2 ja 3, tehtävä 1
Tehtävässä tutkitaan taidelähtöisiä menetelmiä lukemaan ja kirjoihin innostamisessa. Olen kiinnostunut kuvataiteesta ja käsitöistä sekä niiden yhdistämisestä muihin oppiaineisiin. Haluan pohtia, taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksia ja mitä on käytännössä huomioitava opetuksessa, jos taidelähtöisiä menetelmiä käytetään.
Moduuli 4, tehtävä 4
Tehtävässä käsitellään tekstin tulkitsemista, jossa koen tarvitsevani vielä harjoitusta. Tehtävässä käsitellään myös eri näkökulmia ja tekstien tulkitsemista oppilaiden kanssa, missä minun täytyy vielä kehittyä.